Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varastohuone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
669
Varastohuone—Warburg
670
mikä seuraisi avunannosta siihen rikokseen, jolla
tavara on saatu (saman luvun 4 §). Sitäpaitsi
on säädetty sakkorangaistus ryhtymisestä
rikoksella saatuun tavaraan, jos oli syytä varoa
tavaran saantoa laittomaksi, sekä vilpittömässä
mielessä saadun tavaran salaamisesta tavaran saajan
tultua tietämään, että se oli rikoksella saatu
(saman luvun 5 ja 6 §). ks. Rikoksen
suosiminen. K. K-a.
Varastohuone, helppoon liikenneyhteyteen,
teiden, katujen, rautateiden, kanavain varrelle
kai-kellaisten tavarain tilapäiseksi tai
pitempiaikaiseksi säilytyspaikaksi pystytetty rakennus, aitta,
makasiini, pakkahuone y. m. Kylmissä ja
kuumissa maissa alkukansat vieläkin tuhoeläimiltä
suojaksi kohottavat v:nsa paaluille, maanalaisia
(vanhalta ajalta esim. Kreetan Knosoksessa) ja
kaivosaittoja etelässä on vieläkin käytännössä
(esim. Espanjan silot). Varsin erikoisen
kehityksen uudenaikaiset varastohuoneet nosto-,
kule-tus-, tulenvara- y. m. laitteineen ovat saaneet
suurissa satamakaupungeissa, esim. Hampurissa,
Kööpenhaminassa, ja ensikerran alettiin Ameriikassa
1860-luvulla suurten jyvämakasiinien (silojen)
laareissa käyttää korkeiden pystysilinterien
muotoa, jotka sitten ulkoseiniin sovitettuina ovat
aiheuttaneet varsin huomattavia fasadiratkaisuja,
esim. suuri silorakennus Buenos-Airesissa. Miten
keskiajalla ja uuden ajan alussa kaupungit
Saksassa varasivat kadulle käännettyjen talojensa
päädyt v :eiksi, siitä Lyypekki on hyvänä
esimerkkinä. U-o N.
Varastosolukko, ne kasvin perussolukon osat,
joiden päätehtävänä on kasvin tarvitseman
vararavinnon (ks. Vararavinto) t. veden (ks.
Vesisolukko) säilyttäminen. K. L.
Varata, rakennust. Hirsien välisen sauman
muodostaminen hirsiseinää salvettaessa, jolloin
kunkin hirren lepopinta varustetaan
kovero-uurteella, n. s. varauksella 1. varolla,
joka soveltuu alemman hirren kuperaan
yläpintaan; näin syntyneet saumat tiivistetään sitten
tilkitsemällä.’ K. S. K.
Varattomuudentodistus ks.
Köyhyyden-todistus.
Varaus, ralcennust., ks. Varata.
Varaventtiili 1. varoventtiili (ks.
Venttiili), höyrykattiloissa käytettävä varalaite,
jonka tarkoituksena on
estää räjähtämisen vaara
laskemalla kattilasta ulos
liiallinen höyry, jos
syystä tai toisesta paine
kattilassa pyrkisi
nousemaan yli luvallisen
määrän. V. asetetaan kattilan
yläosaan, ja kuormitetaan
venttiilikartio niin, että se aukeaa paineen
noustessa yli luvallisen määrän. Kuormitus voi olla
joko paino- tai jousikuormitus, ja molemmassa
tapauksessa se voi vaikuttaa joko suoranaisesti
t. välillisesti viputangon avulla. Suoranaisesti
painokuormitettuja v :ejä ei enää käytetä, niissä
kun tarvittava paino tulee hankalan suureksi.
Tavallista, välillistä kuormitusta käyttävää v:iä
esittää kuva 1; vivun päässä vaikuttava paino
saa olla yhtä paljon pienempi kuin
venttiili-kartioon vaikuttava höyryvoima, kun
kartion keskiviivan etäisyys vivun tukipisteestä
Kuva 1.
on pienempi kuin painon keskiviivan
etäisyys samasta pisteestä. Jotta
hankausvastus-tus saataisiin pienemmäksi ja
! siis v. herkemmäksi,
käyte-< tään tavallisten tappien ase-
Kuva 2.
Kuva 3.
masta, kuten on laita kuvan 1 mukaisessa v:ssä,
kuvan 3 esittämiä terälaakereita sekä tuen että
venttiilikartion kohdalla. Kuva 2 esittää
jousella suoranaisesti kuormitettua kaksois-v :iä.
V reissä, joissa käytetään tavallisia
yksinkertaisia venttiilikartioita, venttiili sulkeutuu liian
uopeaan, koska venttiilin avautuessa kartion alla
vaikuttava liöyrypaine äkkiä jonkun verran
laskeutuu. Toiminta tulee tästä syystä
epätasaiseksi, puhaltamiset lyhyiksi ja äkkinäisiksi.
Kuvan 3 esittämässä v :ssä kartio nousee
korkeammalle ja pysyy kauemmin auki, siihen kun
vaikuttaa sekä liöyrypaine että ulospuhalletun
höyryn virtaus. Kartio kohoaa hitaasti jo
pienestäkin ylikuormituksesta ja paineen ollessa 0,2
tai 0,2« ilmakehää yli sallitun arvon, venttiili jo
on noussut koko määränsä, = 1/4 halkaisijasta.
Venttiili, jossa on iso nousukorkeus, voi tietenkin
olla pienempi kuin sellainen venttiili, jonka
nousukorkeus on pieni. E. S-a.
Varaväki ks. Sotalaitos.
Varazdin ks. V a r a s d.
Varberg [värbärj], kaupunki Etelä-Ruotsissa,
Hallandin läänissä, Kattegatin rannalla,
Helsingborgista Gööteporiin johtavan rantaradan
varrella; 7,219 as. (1911). Vanha linnoitus (nyk.
kasarmina) ; suuri kylpylaitos, jonka yhteyteen
1889 perustettiin sotilaallista tarkoitusta varten
uimaopettajain valmistuslaitos. Konetehtaita,
lai-vanveistämöjä; vilja- ja puutavarakauppaa.
V:n ulkosatamana on iso, kahden saaren
suojaama, 6 m syvä merenlahti, joka aniharvoin
jäätyy. J. G. G-ö.
Warburg [värburjh], piirikaupunki Preussissa,
Westfalenin kaakkoisrajalla, Weserin vas.
lisä-joen Diemelin vas. rannalla, viljavassa seudussa,
ratojen risteyksessä; 5,301 as. (1905). Sokeri- ja
paperitehdas; karja-, vilja- ja rautakauppaa.
Warburg [värburj], Karl Johan (s. 1852),
ruots. kirjallisuushistorioitsija. Suoritti fil.
kand.-tutkinnon Upsalassa 1873, tuli fil. lisensiaatiksi
ja dosentiksi 1876, oli estetiikan ja
kirjallisuuden professorina Gööteporin korkeakoulussa
1890-1900 ja tuli samanlaiseen virkaan Tukholman
korkeakouluun 1909. Suorittanut runsaan,
monipuolisen ja arvokkaan työn kirjallisuus- ja
taidehistorioitsijana, arvostelijana ja
sanomalehtimie-henä. W:n tuotannosta mainittakoon: „Holberg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
