Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varlamov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
681
Varlamov
682
Varkauden laivaveistämU.
rappeutuneen tehtaan kuntoon, Huruskoski
perattiin, patoja rakennettiin, vesirattaat ja rännit
uusittiin, takomoa laajennettiin ja hienotaepaja
rakennettiin. V. 1840 purettiin Längmanin ja
Wahlin välinen yhtiösopimus ja Wahl otti yksin
tehtaat huostaansa. Nyt seuranneena aikana
muodostettiin liike kokonaan uudestaan; 1851
saamansa erikoisoikeuden nojalla rakennutti
Wahl konepajan (1852 ja uusi 1854) ja
valimon (1855). V. 1872 perustettiin vielä
1 a i v a r a k e n t a m o lähellä sijaitsevan
Pirttiniemen kärkeen (valtion vuokramaalle). Jo 1870
oli kankirautatakomo muutettu valssilaitokseksi
ja 1876 otettiin käytäntöön kaasulla putlaus. —
V:n sahaliikkeen kehityksestä mainittakoon, että
jo 1870-75 sahattiin keskimäärin 120,000 tukkia
vuodessa; 1889 rakennettiin uusi saha, joka
varustettiin 4 pikaraamilla, 2 kanttauslaitteella,
2 halkosahalla, tukinnostolaitteella y. m.,
käyttövoimana vesiturbiinit, jotka samalla antoivat
tehtaalle sähkövalon. — Jo varhain oli V:n
lii-kennesuhteissa tapahtunut myös huomattava
kehitys, Taipaleen kanavan (ks. t.) tultua
valmiiksi 1840. — Senjälkeen kuin toiminimi Paul
\Vahl & C:o oli muodostettu o.-y:ksi, osti
A. Ahlström o.-y. 1909 kaikki sen osakkest.
saaden haltuunsa siten V:n tehtaat.
A. Ahlström o.-y. on sittemmin tarmokkaasti
kehittänyt V:n tehtaitten toimintaa, panemalla
toimeen suuria uudistuksia, laajentamalla entisiä
ja alkamalla kokonaan uusia tuotanto-aloja.
V. 1912 rakennettiin pannu verstas
kokonaan uudestaan. Konepajasta muodostettiin
eri-koistehdas pienempien matkustaja- ja
hinaaja-höyrylaivojen sekä höyrykoneitten valmistamista
varten. Tämän yhteydessä huomautettakoon siitä
suuresta merkityksestä, mikä V:n tehtaiden
tuotteilla (laivoilla ja höyrykoneilla)
vuosikymmenien kuluessa (jo Paul Walil & Co:n aikana)
on ollut erikoisesti maamme sisävesien
höyrylaivaliikenteen kehittymiselle ja vaurastumiselle.
— Sahaliikettä on v:n 1909 jälkeen ■ laajennettu
2:11a uudella raamilla, sekä kimpi-, laths- ja
pärekoneilla, ja käyttövoimaksi on otettu sähkö.
— V. 1913 muodostaa suorastaan käännekohdan
V:n tehtaitten vastaisessa kehityksessä. Silloin
ryhdyttiin toteuttamaan suurenmoista
suunnitelmaa, joka edellytti puuhiomon, selluloosa- ja
paperitehtaan rakentamisen, sekä tähän asti
ainoastaan osittain käytetyn putouksen
vesivoimain (n. 6,000 lievosv. keskiveden aikaan)
saattamisen teollisuuslaitosten palvelukseen. V. 1913
valmistui myös uusi höyryvoima-aseina.
V. 1916 saatiin jo käyntiin uusi, mitoiltaan
suurenmoinen ja arkkitehtuuriltaan komea
puuhiomo ja vesivoimalaitos; viimemainit-
tuun johtava vesiuoma muodostaa 450 m pitkän
ja 56 m leveän kanavan. Hiomon vuotuinen
tuotanto on suunniteltu 30,000 tonniksi, tehtaan
ollessa täydessä kunnossa.
Selluloosatehtaan rakennustyöt aloitettiin 1916; suunniteltu
40,000 tonnin vuosituotantoa varten.
Paperitehtaasta valmistui u. s. „hollanteri" jo
hiomon yhteydessä; tehdas on suunniteltu
aikaansaamaan vuosituotantona 30,000 tonnia rotatsioni
paperia. Tämän valtavan tehdasryhmän ja siihen
liittyvän rakennusohjelman toteuttaminen
kaikessa laajuudessaan tulee tarjoamaan
säännöllisen toimeentulon n. 10,000 hengelle. Jo
rakennustöiden alkaessa 1913 valmistettiin suuri
kansa n ru o k a 1 a 1,500 hengen päivittäistä
ruokailua varten, sekä seur. v. hotelli
matkustavaisia ja yhtiön vieraita varten; sitä paitsi on
rakennettu lisää joukko virkailijoiden ja
työväestön asuntoja. Työväestö n. 1,500 henkeä,
asuu melkein kokonaan yhtiön rakennuttamissa
työväen asunnoissa. Työväen sairaus- ja
liautaus-apukassalla on varoja hiukan yli 100,000 mk.
V :n telida s-a sutuksen alueella on
ennen-inainitun lisäksi: sähkölennätinasema,
Pohjoismaiden pankin haarakonttori, lääkäri, apteekki,
kansankirjasto (n. 2,000 nidettä) ja lukusali,
suuri juhlasali y. m.
V:n tehtaalle kuuluvien maatilojen
kokonais-pinta/-0.1a on n. 71,000 ha. Läheisellä
Pitkälän-niemen tilalla harjoitetaan huomattavaa
maanviljelystä pääasiallisesti tehdastyö väestön
tarpeiksi.
Varhaisimmista ajoista alkaen ovat V:u
tehtaat omistaneet Salahmiu ja Jyrkkäkosken
rautaruukit, joitten valmistama takkirauta aikoinaan
jalostettiin V:n tehtaissa, vaikuttaen
huomattavasti V:n silloiseen toimintaan ja
tuotantomahdollisuuksiin.
V. muodostaa Leppävirtaan kuuluvan oman
tehdasseurakunnan; perustettu 1861,
jolloin myös annettiin lupa oman saarnaajan
asettamiseen, joka samalla toimii
kansakoulunopettajana. Rukoushuone (samalla kansakoulun
luokkahuone) puusta, rak. 1861-62, laajennettu
1896. [,,Varkauden tehdas" („Selostus Varkauden
tehdasyhteiskunnan järjestelyä koskevaan
piirustus ja mallikokoelmaan, jonka A. Ahlström o.-y.
on pannut näytteille Suomen ensimäiseen yleiseen
asuntokongressiin", 1917).] — V:n lähellä
sijaitsevat Lehtoniemen ja Taipaleen
tehtaat (ks. t.). L. H-nen.
Varlamov f-lä’-], -Aleksandr (1801-48),
ven. laulusäveltäjä, aikoinaan suuresti suosittu.
Sävelsi yli 200 laulua (m. m. „Punaisen
sara-faanin"). Toimi kuoronjohtajana ven. lähetystön
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
