Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Warner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
685
Warner—Varpaat
686
Warner {«ff ha], Susan (1819-85), amer.
kirjailijatar, tunnettu salanimellä Elisabeth
Wetherell. Saavutti aikanaan suurta
mainetta äärimäisen sentimentaalisella
romaanillaan „The Wide, wide world" (1851), joka
käännettiin useille kielille. W:u muista vähemmän
huomattavista teoksista mainittakoon „Queechy"
(1852), „Say and seal" (1860), „Eleanor Powle"
(1865), „Daisy" (1868j, „Little Annette" (1874)
y. m. (E. W-s.)
Varnliagen von Ense [farnlvägan f on enzo],
Karl August (1785-1858), saks. kirjailija.
Opiskeli aluksi lääketiedettä ja sen ohella
filosofiaa ja vanhaa kirjallisuutta, antautuen pian
kokonaan kirjallisiin harrastuksiin. Julkaisi
yhdessä Chamisson kanssa ,,Musenalmanach"in
(1803). Joutui 1809 itäv. ja 1813 ven.
sotapalvelukseen. Kenraali Tettenbornin ajutanttina V.
kävi tämän mukana Pariisissa (,,Geschichte d.
Kriegsziige des Generals v. Tettenborn", 1815).
Oli sittemmin Preussin diplomatian palveluksessa,
toimi 1815-19 lähettiläänä Karlsruhessa ja eli
loppuikänsä yksityishenkilönä etupäässä
Berliinissä. Kirjailijana V. liikkui aluksi romanttisen
runouden alalla (»Deutsche Erzählungen", 1815;
»Vermischte Gedichte", 1816), mutta kohdisti
sitten työusä elämäkerrallisiin tutkimuksiin ja
kirjalliseen arvosteluun. Ilänen lukuisista
teoksistaan mainittakoon tärkeimpinä: »Goethe in den
Zeugnissen der Mitlebenden" (1823),
»Biogra-phische Denkmale" (1824-30, 5 nid.),
„Denkwur-digkeiten u. vermischte Schriften" (1843-59,
9 nid.; 2 viimeistä nid. julk. V:n kuoltua).
V:n jälkeenjääneistä papereista julkaistiin
»Briefe von Alexander v. Humboldt an V." (1860),
»Tagebiicher" (1861-70, 14 nid.) y. m. Hänen
,,Ausge\vählte Schriften" ilm. 1871-77 (19 nid.).
Merkitsevä vaikutus V:n tuotantoon oli hänen
nerokkaalla puolisollaan R a h e 1 i 11 a (s. L e v i n,
k. 1833), joka teki itsensä erittäin tunnetuksi
tämän ajan kirjallisissa ja filosofisissa
riennoissa. Vaimonsa kuoltua V. julkaisi teokset
»Rahel, ein Buch des Andenkens fiir ilire Freunde"
(1833, 3 nid.) ja »Galerie v. Bildnissen aus Rahels
Umgang u. Briefvveehsel" (1836, 2 nid.).
[»Brief-\vechsel zwischen Karoline v. Humboldt, Rahel u.
Varnhagen v. Ense" (1896); Berdrovv, »Rahel V."
(2:nen pain. 1902); Graf, »Rahel V. u. die
Roman-tik" (1903).] E. W-s.
Varoitus, rangaistus, joka sisältää julkisen
nuhteen. Voimassaoleva rikoslakimme säätää
40 1. 21 §:ssä v:n rangaistukseksi
huolimattomuudesta, taitamattomuudesta tahi
varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä, kun virhe on
vähäistä laatua. Muualla ei v :ta rikoslaissa
mainita, joten se on ainoastaan virkavirheistä
johtuva, virkamiehiä kohtaan käytettävä rangaistus.
A. M-nen.
Varoitusvärit ks. Suojeleva
yhdennäköisyys, palsta 212.
Varolaitteet 1. suojeluslaitteet, ovat
tav. lain säätämiä laitteita, joitten tarkoituksena
on suojella elämää ja terveyttä sekä estää
vahin-koj a. Sellaisia ovat: voimakoneiden
liikkuvien osien ympärillä olevat aitaukset,
liikkuvien osien itsetoimivat voitelulaitteet, muutamissa
koneissa laakerien kuumentumisen varalta kello
tai paukahtava ruutipanos, varoittava, koneita
käyntiinpantaessa soiva kello tai pilli, vesitur-
biineissa turbiinin äkkipysäyksen varalta
tulo-kanavan tai torven päässä oleva varokynnys tai
-läppä, joka laskee syöksyvän veden turbiinin
ohi; voimansiirtolaitteissa alhaalla
olevien akselien, hihnojen ja pyörien, tav. l,g m
korkeat suojushäkit tai ristikot, työntekijäin
yläpuolella roikkuvien hihnojen putoamisen
varalta verkot tai kourut, kiilanpään suojukset,
nykäyksellä aukenevat akselinkytkimet; t y
8-koneitten, esim. pyörösahojen, suojuskomut
ja rakoveitset, jotka estävät puuta lentämästä
koneesta, puuhöyläkoneitten suojuslaitteet, jotka
itsetoimivasti siirtyvät kutterin suojaksi,
kutte-i ien liereä muoto, joka estää työntekijän sormia
pitemmältä väliin menemästä, puristimien
kauempaa hoidettava syöttölaite tai laite, joka työntää
.sormet sivulle, kun puristin alkaa puristaa,
tah-koamiskoneissa lujat suojukset kiven ympärillä
ja suuret kiinnityslaatat kiven kummallakin
puolella, puima- ja silppukoneitten rumpujen ja
terien suojuslaitteet, hissien telki- 1.
pyydyslait-teet, jotka estävät koria putoamasta köyden
katkettua, korin ja käyttökoneen pysäyttäjä
nopeuden noustessa liika suureksi, ovilaitteet, jotka
estävät ovea aukenemasta muulloin kuin oven
ollessa kohdalla; höyry- ja
keittokatti-1 a i n varoventtiilit, höyrykattilain lyijytulpat.
Höyryjohtojen murtumisventtiilit, jotka
itsestään sulkeutuvat putken katkettua tai halettua;
laivojen vedenpitävät väliseinät,
kaksinkertaiset pohjat, pelastusveneet ja -vyöt sekä
nuo-ranampumisraketit tai -tykit;
rakennuksissa porraskaiteet, tulipalojen varalta
vara-ovet, itsesulkeuvat palo-ovet, tulenkestävät
palomuurit ja portaat, itsetoimivat vesisuihkulaitteet,
palopostit letkuineen, teatterien tulenkestävät
väliverhot; sähkölaitteiden lyijylukot,
suojukset ja varoitustaulut (vrt. myös
Sähköteknilliset varmuus- 1.
varolaitteet); rautatiellä signaalinuora,
hätä-jarru; tomuisissa töissä tomunaamarit
y. m. (vrt. Työväen hygienia). P-o P-o.
Waronen, Matti (1861-1911), kansatieteen
tutkija ja koulumies, yliopp. 1880, fil. kand. 1886,
fil. lis. 1895, v :sta 1897 suomen kielen lehtorina
Rauman ja v:sta 1901 Sortavalan seminaarissa.
Julkaisuja: »Suomen kansan muinaisia taikoja.
I. Metsästystaikoja. II. Kalastustaikoja" (1891 ja
1892), »Vainajainpalvelus muinaisilla
suomalaisilla" (väitösk. 1895, laajennettuna 1898).
Varoventtiili ks. Varaventtiili.
Varpaat, taka- (ihmisellä ala-) raajan päässä
olevat, eturaajan sormia vastaavat muodostukset,
joiden tukena on neljässä ulommassa kolme,
sisemmässä, ihmisen isossa varpaassa, kaksi
varvasluuta, jotka varvasnivelillä liittyvät
toisiinsa. Yleisessä kielenkäytössä tarkoitetaan
»varpailla" yleensä myös eläinten eturaajain päissä
olevia, ihmisen sormia vastaavia osia.
Tieteellisessä kielessä näitä kuitenkin on nimitettävä
sormiksi. Vrihin tulee korkeammalta jalasta sekä
koukistaja- että ojentajalihasten jänteitä. V:ita
peittää iho, jonka muodostama kynsi suojelee
varpaan päätä. Samoin kuin sormien on v:nkin
alkuperäinen luku nisäkkäillä 5 kummassakin
raajassa, mutta useilla eläinlajeilla on tämä luku
vähentynyt siten, että jotkut v. ovat enemmän
tai vähemmän täydellisesti surkastuneet.
Pisimmälle on tämä surkastuminen mennyt yksi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
