Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varsova ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
699
Varsova
701
Linnanaukea ja Sigismund Ill:n muistopatsas.
sinskintorin reunalla, on kreik.-katolinen
Kolminaisuuden kirkko (1835-37). Saksintorin
itäreunassa on uusi (1894) Aleksanteri Nevski j n
kirkko. Muista mainittakoon: goot. Neitsyt
Maarian kirkko (1419) Vanhankaupungin
pohjoisosassa, P. Annan kirkko (1454, muinoin
Bern-hardilaisluostariin kuulunut) ja Lasaristien
veljeskunnan 1682-96 rakentama Pyhän Ristin kirkko
(V:n suurimpia), molemmat Krakovankadun
varrella, P. Aleksanterin kirkko (1826) Ujazdowskan
varrella, Juhana Sobieskin 1693 rakennuttama
Kristuksen Kirkastuksen kirkko, Linnantorin
lounaispuolella, ja ev.-lut. Augsburgin kirkko
(1799 valmistunut), Saksintorin eteläreunalla. —
Maallikkorakennuksista on ensi sijassa
mainittava ent. kuninkaallinen linna (13:nnelta vuosis.)
Veikselin rannalla ja Linnantorin itäreunalla.
Sen itäosassa asui Venäjän vallan aikana Puolan
kenraalikuvernööri, länsiosa oli
sotilasviranomaisten hallussa (komea ent. kruunaussali, senaatin
ja eduskunnan entiset kokoushuoneet,
marmorinen tanssiaissali, jossa Bacciarelli’n
seinämaalauksia j. n. e.). Saksin torin ja suuren Saksin
puiston välissä kohoaa Saksin linna,
puolalais-saksilaisten kuningasten ent. asunto,
Krasinskin-torin reunalla on Krasinskin linna
(renesanssi-tyyliin 1692 rak.), jossa 18:nnella vuosis.
pidettiin Puolan valtiopäivät, Teatteriaukeaa
kaunistavat kaupungintalo (1725; torni 58 m korkea)
ja Suuri teatteri (1833). Krasinskin torin ja
Krakovankadun välissä on arkkipiispan palatsi,
Krakovankadun varrella hyväntekeväisyysseuran
talo ja ent. Radziwill-ruhtinaiden palatsi
(Venäjän vallan aikana kuvernöörin asuntona),
Pankki-torin reunalla n. s. Sininen palatsi ja
valtiopankki, Kuninkaankadun varrella puolalaisten
taiteilijain pysyvän näyttelyn (1898-1900) ja,
etelämpänä, filharmonisen seuran rakennus
(1899-1901). Kauniissa puistossa V:n eteläreunalla on
Stanislaus Poniatowskin 1767-88 it. tyyliin
rakennuttama, erittäin kaunis Lazienkin huvilinna,
jossa Ranskan kuningas Ludvik XVITI
maanpakonsa aikana oleskeli. Siitä länteen on
kauniiden istutusten ympäröimä huvilinna Belvedere
(1822), joka v:een 1831 oli suuriruhtinas
Konstantin Pavlovitsin residenssinä, myöhemmin ven.
kenraalikuvernöörin kesäasuntona. V:n
pohjoispäässä, Veikselin rannalla, on Aleksanterin
linnake, joka rakennettiin 1832-35 kaupungin
varoilla rangaistukseksi v:n 1830 kapinasta. —
Muistopatsaista ovat, edellä mainitun
Sigis-mund III:n kuvapatsaan lisäksi, huomattavia
Juhana Sobieskin (1783), Kopernikuksen (1830),
ruhtinas Paskevits-Erivanskijn (1870) ja
runoilija Mickiewiczin (1898). — Oppi- ja
sivistyslaitoksia: yliopisto (Krakovankadun
varrella, per. 1816, vv. 1861-1915 opetus
venäjänkielinen), polyteknillinen opisto, eläinlääkäri- ja
hammaslääkäriopistot, jatko-opisto naisia varten,
3 opettajaseminaaria, kuuromykkäin ja sokeain
opistot, kadettikoulu, 9 lukiota, 9 korkeampaa
tyttökoulua, 2 reaalikoulua, 2 tekn. opistoa,
4 teollisuuskoulua, 11 kauppakoulua,
puolikol-mattasataa kansakoulua, samanverran yksityisiä
oppilaitoksia y. m.; yliopiston kirjasto (yli
500,000 nid., n. 1,400 käsikirjoitusta),
kolmisenkymmentä pienempää kirjastoa ja lukusalia;
teollisuus-, käsityö- ja maatalousmuseot,
muinais-tieteellisiä, kansatieteellisiä ja taidehistoriallisia
kokoelmia; useita tieteellisiä ja taiteellisia
seuroja; 94 puolalaista, 17 venäläistä ja 5 juutalaista
aikakautista julkaisua (sanomalehteä ja
aikakauskirjaa, 1910). — V. on Puolan korkeimpien
hallintoviranomaisten (m. m. sotilaspäällystön,
roomal.-katolisen ja kreik.-katolisen
arkkipiispan) asunto. — Elinkeinot. V. on
huomattava teollisuuskaupunki. Siellä oli 1910 573
tehdasta ja teollisuuslaitosta, joissa työskenteli
36,837 henkeä (30 % naisia) ja joiden tuotannon
arvo oli 250 milj. mk. Kone- ja metallitehtaita
oli 204, kudonta- ja kangastehtaita 65,
paperitehtaita 94, puunjalostustehtaita 39,
ravintoaineita valmistettiin 66 tehtaassa j. n. e.
Käsityöläisiä on paljon (1910 17,447 henkeä;
tuotannon arvo 28 milj. mk.). — Eri suunnille
haarautuvien rautateiden ja kulkukelpoisen Veikselin
välityksellä on V :sta tullut tärkeä kauppakeskus.
Kivihiili, sokeri, nahka- ja villatavarat ovat ensi
sijassa mainittavat. Vuosittain kahdet
markkinat: viljamarkkinat heinäkuussa ja
liumalamark-kinat syyskuussa. Erittäin huomattavaksi on
myös kauttakulkukauppa kasvanut. — V:ssa on
5 rautatienasemaa, joista 3 Veikselin vas.
puolella. Kaupunki on 7 radan risteyksessä (V.-Wien,
V.-Kalis, V.-Thorn, V.-Plotsk, V.-Pietari, V.-Brest,
Mlawa-Kowel). — V:n ympäristössä on
joitakin mainitsemisen arvoisia nähtävyyksiä:
kaakossa, kapearaiteisen radan kaupunkiin
yhdistämä Willanowin (< Villa-Nuova) puisto ja tässä
Juhana Sobieski’n 1678-94 it. huvilatyyliin
rakennuttama linna; lännessä, Wolan
esikaupungin pohjoispuolella, suuri Vaalitanner (Pole
Elecyi Kr616w), jolla muinoin Puolan kuninkaat
valittiin; pohjoisessa Marymontin puisto ja nyk.
rappeutunut iinna, kuningatar Marian, Juhana
Sobieski’n puolison, kesäasunto; Veikselin oik.
rannalla, Pragan lähistössä, Bialenkan, Groch6win
ja Wawerin taistelutanteret. J. G. G-ö.
Historia. V. mainitaan asiakirjoissa ensi
kerran 1224; v:een 1526 se oli Masovian herttuain
pääkaupunki. N. 1550 kuningas Sigismund II
August korotti sen Puolan pääkaupungiksi. V. on
ollut useiden Puolan historiassa tärkeiden
tapausten näyttämönä ja monta kertaa myöskin
vihollisen hallussa. Heinäk. 28-30 p:nä 1656 tapahtui
V:n lähellä taistelu, jossa ruotsalaiset ja
brandenburgilaiset voittivat puolalaiset. V. 1705 tehtiin
V:ssa rauha Kaarle XII:n ja Stanislaus
Lesz-ezynski’n kesken. Vv. 1764-74 venäläiset pitivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
