Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vartiolaiva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
707
Vasarahai—VVasastjerna
708
pohja ja pitkä leveä talttamainen hamara;
kaa-keli-v:ssa ei ole pohjaa, vaan järkäleen
kumpikin pää on terävä talttamainen. Kengitys-v:n
sorkka on kippura, puusepän v:ssa suora.
Suu-tarin-v. on laveapohjainen ja kaarevahamarainen.
K o n e-v :i s t a ovat vip u-v :t vanhimmat.
Koska niitä käytettiin vesipyörillä, sanottiin
niitä tav. v es i-v riksi.
Niissä on järkäle kiinnitetty
pitkän varren 1. vivun
päähän, vipu vuorostaan pistetty
tappien varassa kieppuvaan
tuppeen. Eiippuen siitä, mihin
kohti vesipyörän akselissa
olevat peukalot vaikuttivat
v:n-varteen, nimitettiin vesi-v:aa
häntä- (kuva 1), o t s
a-(kuva 2) tai r i n t a- (kuva 3)
v:ksi. P o 1 k u-v. on vipu-v.,
joka polkimelle polkemalla
saadaan lyömään ja jota
levysepät käyttävät. Bradley-v. on niinikään vipu-v.,
se saa liikkeensä hihnapyörien välityksellä.
S u u n t a i s- (1. .kehys-) v:t ovat hyvin
yleiset; niissä kulkee järkäle kehyksessä, siis sen
pohja aina samansuuntainen alasimen kanssa.
Höyry-v:issa (ks. t.) on oma voimakoneensa,
s i i r t o v o i m a-v :t saavat liikkeensä
voimansiirrosta. Näistä käytetään pudotus- (1. han-
Kuva 4.
Kuva 6.
kaus-) v:ita upukkataontaan ja järkäle
kohotetaan näissä joko hihnapyörän yli kulkevalla
hihnalla tai hankauspyörien väliin puristetulla
laudalla (kuva 4) ; kun hihnaa tai lautaa hellitetään,
putoaa järkäle alasimelle. J o u s t i n-v :i s s a
taas on kampikoneiston käyttämä järkäle. Jotta
järkäleen lyönnit tulisivat voimakkaasti iskeviksi
ja helpommin säädettäviksi, käytetään jousia
(ks. Jousivasarat) tai silinteriä, jossa
männän puristama ja harventama ilma
liikuttaa järkälettä, kuten kuva 5
näyttää. Kuva 6 esittää monista
ilma-joustin-v :ista Yeakley-v:n. Polkimen
avulla käännetään siinä
ilmanpuristus-silinterin ja järkäleensilinterin välillä
olevaa säätöhanaa, jolla iskujen
voimakkuus kappaleen paksuudesta
riippumatta järjestetään, saadaaupa järkäle
puristamaankin kappaletta alasimelle.
V:n iskulukua vuorostaan järjestetään
tiukentamalla tai löyhentämällä
käyttö-hihnaa tai siirtämällä sitä vain
osittain irtopyörältä käyttöpyörälle. —
Ilmajousto-v:den työkyky on suuri ja
säätö helppo, josta syystä niiden käyttö on
edullinen varsinkin pienteollisuudessa. P-oP-o.
2. Anat., yksi kuuloluista, ks. Kuuloelin
ja Pääkallo, palsta 1270.
Vasarahai (Zygcena malleus), 3-4 m pitkäksi
kasvava, Atlantin- ja Välimeressä asustava
haikala, jonka pää on venynyt sivuillepäin vasaran
muotoiseksi; äärimäisissä kärjissä kummallakin
sivulla ovat silmät. Elintavoiltaan v. on muiden
suurten haikalojen tapainen. Naaras synnyttää
n. 40 elävää poikasta. —V: ta pyydystetään
rasva-rikkaan maksan takia. 7. V-s.
Vasarajako ks. Hammarskipt.
Vasaratakeet, suuremmat raudasta
(teräksestä) yleisimmin takomalla tai puristamalla
valmistetut esineet, joiden pintaa tav. ei enää
edelleen puhdisteta.
Vasaravero, vero, jota Ruotsin valtakunnassa
ennen suorittivat vasaralaitokset; lakkautettiin
Ruotsissa 1860, Suomessa 1868 annetulla
asetuksella vrsta 1870.
Väsärhely [väsärhäj] (unk., =
markkinapaikka), nimitys, joka esiintyy eräissä unk.
kaupunginnimissä. ks. H 6 d m e z ö-V., M a r o s-V.
Vasari /-»’-/, Giorgio (1511-74), it.
arkkitehti, taidemaalari ja taidehistorioitsija, harjoitti
opinnoita Luca Signorellin, Andrea del Sarton ja
Michelangelon johdolla. Työskenteli Roomassa,
Firenzessä ja muuallakin. Hänen maalauksiltaan
— historiallisaiheisia seinäfreskoja,
alttaritauluja ja muotokuvia-—puuttuu Varsinainen
omintakeisuus. Parempia ovat hänen rakennuksensa,
joista useat kuuluvat toskanalais-roomalaisen
täys-renesanssin huomattavimpiin tuotteiliin. Hän
rakensi m. m. Firenzen kuulun Uffizin.
Varsinaisen maineensa hän on kumminkin
saavuttanut suurella taidehistoriallisella teoksellaan „Vite
de’ piu eecellenti pittori, scultori ed architetti
italiani" (1550; korjattuna ja muotokuvilla
lisättynä 1568). Myöhemmin on tästä teoksesta
julkaistu uusia selityksillä varustettuja painoksia,
joista uusin on Milanesi’n toimittama (9 os.,
1878-85). Tämä it. renesanssi-taiteilijain elämää
esittävä teos on myöskin käännetty useille muille
kielille. [Vrn omaa elämää käsittelevä
pääasiallinen lähde on hänen oma elämäkertansa
yllämainitussa teoksessa; vrt. myös W. von Obernitz,
,.Yasaris allgemeine Kunstanschauungen auf dem
Gebiete der Malerei" (1897).] F. L.
Vasärnapi Ujsäg fvasärnapi uisäg] (=
„Sun-nuntailehti"), suuri unk. viikoittain ilmestyvä
kuvalehti, per. 1854. Parhaimmat unk.
kaunokirjalliset voimat ovat olleet ja ovat sen avustajia.
Wasastjerna [väsasfirna]. 1. Abraham W.
(1746-1815), alkuansa F a 1 a n d e r, liikemies;
tuli ylioppilaaksi 1761, mutta antautui pian
liikealalle; toimi vrsta 1768 kauppiaana
Kokkolassa; muutti 1774 Vaasaan, inissä tuli
raati-mieheksi ja useita kertoja hoiti
pormestarin-virkaa; oli Vaasan edustajana valtiopäivillä 1789,
1792, 1800. W., joka harjoitti laajaa ja
monipuolista liiketoimintaa, perusti m. m. Seinäjoen
rautatehtaan 1798. Kun venäläiset vrn 1808
sodassa olivat miehittäneet Vaasan, kieltäytyi
kaupungin porvaristo W:n johtamana
vannomasta uskollisuudenvalaa Venäjän keisarille.
Kansan yllytyksestä ilmiannettuna W. sekä
kanne-viskaali Anders Johan Bergvald, joka
myöskin oli kieltäytynyt vannomasta valaa, vie-
Kuva 5.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
