Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vasco da Gama ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
711
Vas Gereben—Washington
712
sut, paitsi kirjallisuusluetteloja ,,Suomalainen
kirjallisuus" 1544-1877, 1878-85, 1886-91, 1892-95
ja 1896-1900, yliopiston asetuksia ja oppikirjoja
(m. m. ,,Lärobok i Sveriges och Finlands
littera-turhistoria", 1886), m. m. seur.
kirjallisuushistorian alaan kuuluvat teokset: ,,Om Johan Ludvig
Runeberg. Tvenne föredrag" (1877), „Henrik
Ibsens dramatiska diktning i dess första skede"
(1879), ,,Henrik Ibsen. Ett skaldeporträtt" (1882),
„Historiska undersökningar rörande Jacob Frese"
(1884), ,,Historiska undersökningar rörande
Sveriges älsta originalroman" (1892), ,,Johan
Ludvig Runeberg s&som konstnär" (1897),
..Världs-bild och poesi" (1900), „Samkänslan och dess
yttringar i Finland" (1901, suom.), „Runeberg
Suomen kansan runoilijana" (1904), ,,Sopusointua
etsimässä" (1908) sekä laajan elämäkerran
..Zacharias Topelius I-III" (suo/neksi ja ruotsiksi
1912-18), V. on lisäksi toiminut
koulunopetta-jana ja kirjallisuuden arvostelijana sekä
julkaissut useita teoksia ja kirjoituksia (vars.
Valvojassa), joissa käsitellään yhteiskunnallisia ja
sivistyksellisiä kysymyksiä. ,,Valvoja"
aikakauskirjan perustajia.
Vas Gereben [vas gäräbän], oikealta
nimeltään Radäkovics J 6 z s e f [radäkovits jözäf]
(1823-68), unk. kirjailija, julkaisi romaaneja,
novelleja, ajankuvauksia, anekdoottikokoelmia
y. m., joista kaikista ilmeni hänen syvä
kiintymyksensä kansanelämään ja ,,vanhan hyvän ajan"
patriarkaalisiin oloihin. V. G. on
aito-unkarilainen, tervetunteinen, omaperäisen humoristinen
kirjailijaluonne, joka sukkela- ja
meheväsanai-sesti piirtelee oivallisia kuvia unk. elämästä.
Julkaisuista mainittakoon: kansankuvaukset
„Parlagi kepek" (..Kuvauksia kesannolta", 1851),
romaanit „A pörös atyafiak" (..Riitaiset
sukulaiset", 2 os., 1860), „lSletunt ember" („Elämään
kyllästynyt", 2 os., 1863), „A tekintetes urak"
(..Kunnioitettavat herrat", 2 os., 1864), „Garasos
aristokratia" (..Pikkuaateliset", 1865) sekä
ajankuvaukset „A r6gi j6 idök" (..Vanhat hyvät ajat",
3 os., 1855), „Nagy idök, nagy emberek"
(»Suuria aikoja, suuria miehiä", 3 os., 1856) y. m.
Washington [uo’sirj1anJ. 1. Valtio (lyh.
W a s h.) Yhdysvaltain luoteiskulmassa, Kanadan
rajalla, ulottuu Isosta Valtamerestä
Kalliovuorten lähistöön idässä; etelässä Columbia-joelle;
179,031 km2, 1.141,990 as. (1910; 1915 arv.
1,471,043; 1880 ainoastaan 75,116), 6 as. km2:llä.
— Jyrkästi kohoavan rannikon pohjoisosassa
kaartuu pitkä merenlahti itään ja etelään,
erottaen manteresta Kanadaan kuuluvan Vancouverin
saaren ja muodostaen suunsa, n. s.
Juan-de-Fuca-salmen, eteläpuolelle leveän niemimaan, jonka
Kannikkovuoriston jylhä, metsiin ja — ylimmissä
osissaan — ikilumeen peittynyt Olympic-selänne
(Olympus-vuori 2,480 m) täyttää. Lahden etelään
suuntautuva, vuonomaisesti haarautuva osa, jonka
pohjukkaa sanotaan Puget-Soundiksi (ks. t.),
liittyy pohjoisena jatkona Rannikkovuoriston
sisäpuolella olevaan aukeaan, vahvojen
tertiääri-ja kvartäärikautisten kerrossarjain täyttämään
pitkittäislaaksoon, jonka tasankomainen pohja
korkeimmassa kohdassaan (jääkauden
kerrostumien muodostamalla, Puget-Soundin jaColumbiau
välisellä vedenjakajalla) on vain 62 m yi. merenp.
Tätä laaksoa, joka on W:n viljavin osa,
reunustaa idässä vaikeakulkuinen ja korkea Kaskad-
vuoristo; tämän komein huippu Mount Rainier
1. Tacoma (ks. t.), joka suurenmoisille
lähiympäristöineen nyk. on kansallispuistona (ks. t.),
kohoaa 4,403 m korkeana Puget-Soundin
kaakkoispuolella. W:n itäpuolisko on suureksi osaksi
alavanpuoleista (200-400 m yi. merenp.)
tertiääri-kaudella syntynyttä laavatasankoa (Columbian
tasanko), jonka laajuista ei muualla ole
myöhäi-simpinä geologisina aikoina maanpinnalle
purkautunut ja jonka yksitoikkoisiin aroautioihin
joet ovat uurtaneet jyrkkäsivuisia ja altaan
korkeammissa reunaosissa huimaavan syviä
(1,200 :kin m) rotkolaaksoja (canoneja). —
Ilmasto on Kaskad-vuoriston länsipuolella
lauh-keahko ja sateinen (Seattlessä Puget-Soundin
rannalla v:n keskilämpö -f- 10,tammik:n
-f 3,8°, heinäkin + 17,C; sademäärä 980 mm),
itäpuolella sitävastoin, jonne ei meren
leudontava vaikutus ulotu, eivätkä länsituulet jaksa
kosteutta tuoda, ovat lämpövaihtelut suuret ja
sademäärä pieni (Spokanessa W:n itärajalla
v.-n keskilämpö + 8,8°, tammik:n —2,8°,
heinäkin -f 20^° C; sademäärä 480 mm). —
Tärkeimmät joet: Columbia, joka virtaa
Kaskad-vuorten itäjuurella etelään ja kaartuu
suupuolessaan länteen muodostaen rajan Oregonia
vastaan, sekä sen lisäjoet Okinakane (Okanogan),
Snake ja Yakima. Columbia ja Snake ovat nyk.,
sittenkuin The Dallesin ja Celilon kosket on
kanavoitu, purjehduskelpoisia 920 km:n päähän
valtamerestä, Kalliovuorten lähistöön. W:n
koskista saatiin 1908 147,041 hevosv. — Länsi-W:n
sateisilla rinteillä on mahtavia havumetsiä,
Columbian tasanko on enimmäkseen
maruna-(Ariemisia-) tai pensasaroa. Kauimpana idässä,
Kalliovuorten ja Blue Mountainsin rinteillä on
valoisia, puistomaisia metsiä, joiden
aluskasvillisuus on monipuolinen ja runsas. Puolet
valtion pinta-alasta on metsää, viidesosa pensasaroa.
— Tiheissä vuoristometsissä on vielä runsaasti
villieläimiä (karhuja, harmaita-susia,
haisunäätiä, saukkoja, jalohirviä, vuoripukkeja y. m.),
vesissä paljon kaloja, erittäinkin lohi- ja
särkikaloja. — Asukkaista oli 1910 ulkomailla
syntyneitä 21% (241,197), neekerejä 0,s % (6,058),
intiaaneja 1 % (10,997), japanilaisia l,i %
(12,929), kiinalaisia 0,i % (2,709), Suomessa
syntyneitä 0,8 % (8,719; enemmän kuin muissa
Lännen valtioissa). Ameriikassa syntyneitä
suomalaisia oli (1910) W :ssa 4,539, joten sikäläisten
maanmiestemme koko lukumäärä virallisen
tilaston muk. oli 13,258 (l,j % W:n koko
asukasmäärästä). Suurin osa suomalaisista elää
Columbian suulaaksossa ja Puget-Soundin
ympäristössä, lohenkalastusta ja maanviljelystä
harjoittaen. — Kirkkokunnista roomal.-katolisella ja
metodiatisella on eniten jäseniä. —
Elinkeinot. Maanviljelys on tärkeänä elinkeinona
Länsi-W:u pitkittäislaaksossa, jossa suuret alat
ovat hedelniäpuuistutuksina ja rehukasvi
viljelyksinä, ja valtion kaakkoisosassa, missä kuivat
basalttitanteret kastelun välityksellä ou saatu
kasvamaan runsaita vehnäsatoja. Maanviljelys
tuottaa vehnää (13,? milj. hl 1916), kauraa
(5,i milj. hl), ohraa (2,» milj. hl), perunoita,
heinää, hedelmiä (v. 1910 m. m. omenoita
1 milj. hl ja luumuja 0,4 milj. hl). Karjaa oli
1917: hevosia 305,000, nautakarjaa 538,000,
muuleja 18,000, lampaita 585,000, sikoja 283,000 kpl.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
