Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Washington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
715
Washington
716
Pensylvania avenue.
tönin (ks. t.) muistopatsas, johtaa idästä
rotun-daan ja tämän sivuhuoneisiin (oikealla
korkeimman tuomioistuimen — Supreme court of the
U. S. — kokoussali, taustassa osa kongressin
kirjastosta (Law library), vasemmalla kokoelma
kuvapatsaita kuuluisista ameriikkalaisista).
Capitoliumin sivurakennuksissa pitävät senaatti ja
edustajakamari istuntojaan. —
Capitolium-kukkulalta pääilmansuunnille vievät kadut
jakavat W:n neljään pääosaan, joiden kadut
merkitään numeroilla (pohjoisesta etelään kulkevat),
kirjaimilla aakkosjärjestyksessä (idästä länteen
kulkevat) tai valtioiden nimillä (säteettäiset
pääkadut). Tärkeimmät hallintorakennukset ovat
luoteisneljänneksessä. Luoteeseen vievän
Pennsylvania avenue’n varrella, n. 2 km
Capitoliu-mista, on puiston ympäröimä presidentinasunto.
Valkea talo, varsin vaatimaton, joonilaistu
pylväistön kaunistama kaksikerroksinen
rakennus ja tämän pohjoispuolella kenraali Jacksonin
(ks. t.) muistopatsas. Valkean talon itäpuolella
on valtionrahaston kreikkalaistyylinen, 500
huonetta käsittävä rakennusryhmä (Treasury),
länsipuolella uiko-, sota- ja meriministeriöiden
yhteinen talo. Valtionrahastosta itiiän sisäasiain
ministeriö, patenttikonttori, jonka talossa m. m.
suurenmoinen kokoelma patentinsaaneita
esineitä, sekä kaupungintalo. — Capitoliumin
länsipuolella, missä puistoistutuksia jatkuu Potomae-
Capitolium.
Valkea talo.
joelle asti, on kasvitiet. tarha, Smithsonian
institution (ks. t.), kansallismuseo suurine
kokoelmineen, maanviljelysministeriö ja — Mali-puiston
länsipäässä — 1885 valmistunut, Yrjö
Washing-tonin kunniaksi pystytetty, 169 m korkea
obeliski. V. 1911 ryhdyttiin rakentamaan
Pennsylvania avenue’n ja Mali-puiston väliselle alueelle
suuria marmoripalatseja kauppa-, oikeus- ja
sisäasiain ministeriöille. — Potomacin ja
Anacos-tian välisen niemen eteläpäässä arsenaali;
ylempänä Anacostian rannalla laivaveistämöt (Navy
yard) ja kanuunanvalimo.
Kaakkoisneljännek-sen rakennuksista kumminkin renesanssityylinen
kongressin kirjaston (1,344,600 nid. 1905) talo
(1889-97), viistosti vastapäätä Capitoliumia, on
mainittavin. Sitä sisustettaessa otettiin huomioon
kirjastotieteen uusimmat saavutukset ja kaikki
käytännöllisyyden vaatimukset. — W. on
Yhdysvaltain tärkeimpiä opinkeskuksia. Siellä oli 1916,
paitsi jo mainittuja laitoksia, 8 yliopistoa ja
collegea (Yrjö Washingtonin yliopistossa, per.
1821, 234 opettajaa, 1,973 oppilasta i Howard
-vliopistossa — etupäässä värillisiä varten —
115 opettajaa, 1,500 oppilasta), 33 oppikoulua
(9,114 oppilasta) ja n. 150 kansakoulua (59,526
oppilasta). Andrew Carnegie’n (ks. t.)
lahjoittamilla varoilla perustettiin \V:iin 1902 laitos
tieteellistä tutkintaa varten (Carnegie institution
of W.). Edelleen on W:ssa Yhdysvaltain
geologisen, geodeettisen ja rannikko-tutkimuksen
keskustoimistot sekä monta tieteellistä seuraa. —
Kauppa- ja teollisuuskaupunkina on W:n
merkitys vähäinen. — Historia. Vapaussodan
aikana Philadelphia oli valtakunnan
hallintokeskuksena. Koska kumminkin pidettiin
sopimattomana, että pääkaupunki oli jossakin
keskenään kilpailevista valtioista, määrättiin
perustuslaissa nimenomaan pääkaupunki
sijoitettavaksi erikoiseen, jonkun valtion kongressille
luovuttamaan, korkeintaan 10 engl. neliöpenink.
laajaan alueeseen. Presidentti Washingtonin tahtoa
seuraten valittiin tällaiseksi palsta Marylandin
valtiosta, nyk. Columbian liittopiirikunta (ks. t.).
Sinne W. perustettiin 1791, mutta vasta 1800
hallitus muutti Philadelphiasta uuteen
pääkaupunkiin. V. 1814 englantilaiset Cockburnin
johdolla valloittivat W:n ja polttivat useita sen
päärakennuksista, m. m. Capitoliumin, jota 1818
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
