Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Washington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
717
Washington—Vasikkaripuli
718
alettiin uudelleen rakentaa. Pääkaupungin arvoa
vastaavan ulkoasun W. sai v:n 1871 jälkeen,
kongressin otettua liittopiirikunnan koko
hallinnon käsiinsä. Nykyään, sittenkuin kaupunkiin
on liitetty siihen lännessä rajoittuva Georgetown,
täyttää W. jokseenkin koko liittopiirikunnan. —
3. Useita pikkukaupunkeja eri osissa
Yhdysvaltoja. Tärkein niistä on Pennsylvaniassa,
Pitts-burgista lounaaseen, kivihiiliseudussa, rautatien
varrella; 18,778 as. (1910). Lasi-, pelti- ja
terästehtaita. J. G. G-ö.
Washington [uo’sirjt9n], Booker
Talia-{ e r r o (1858 t. 1859-1915), amer. neekerien
ihmisoikeuksien puolesta puhuja; syntyi orjana
Virginiassa. Suurella vaivalla VV:n onnistui tyydyttää
palavaa tiedonhaluansa. V. 1881 hänet kutsuttiin
Tuskegeen kaupunkiin Alabaman valtioon
perustetun neekerikorkeakoulun johtajaksi. W. antoi
oppilailleen sekä teoreettista opetusta että
käytännöllistä ohjausta eri työaloilla. Samalla hän
innokkaasti ajoi neekerien asiaa, missä siihen
vain oli tilaisuutta. V. 1902 W. julkaisi
elämäkertansa nimellä „Up from slavery" (suom.).
[Knudsen, „B. T. W."]
Wasliington [uo’sir]t9n], George (1732-99),
Ameriikan Yhdysvaltojen itsenäisyystaistelun
johtaja, syntyisin 1657
Arne-riikkaan muuttaneesta
engl. perheestä
Virginiassa, toimi
maanmittarina kotiseudullaan, otti
nostoväen upseerina osaa
englantilaisten’ taisteluun
ranskalaisia ja intiaaneja
vastaan 1754-63 ja
nimitettiin 1755 koko
Virginian nostoväen
komentajaksi. Sodan jälkeen W.
oli maanviljelijänä Mount
Vernonin tilalla
Potomac-joen varrella, kunnes 1774
valittiin Filadelfian
kansalliskongressiin, joka
antoi hänelle 1775
siirtolais-armeian ylipäällikkyyden Englantia vastaan
puhjenneessa sodassa. Tässä toimessa hänellä oli
suuria vaikeuksia voitettavana; aseita ja
ampumatarpeita puuttui, kuri nostoväessä oli huono,
sotamiehet lähtivät pois määräaikansa
palveltuaan; mutta harvinaisella tarmolla ja
sitkeydellä sekä tyynellä menettelyllä hän sai
järjestyksen aikaan. Aluksi oltuaan puolustavalla
kannalla W. 17 p. maalisk. 1776 pakotti kenraali
Ho\ven lähtemään Bostonista; mutta kärsittyään
sen jälkeen useita tappioita hänen täytyi
vetäytyä Delaware-joen toiselle puolelle. Hänen
ehdotuksestaan kongressi päätti asettaa 100
pataljoonaa. joiden tuli palvella sodan loppuun asti,
jättäen samalla ylipäällikölle rajattoman vallan
kuudeksi kuukaudeksi. W. sai nyt voiton
Prince-townin luona (3 p. tammik. 1777), kärsi
kuiten-ki n taas tappioita syys- ja lokakuussa 1777,
kunnes voitti Clintonin joukon (28 p. kesäk. 1778)
ja vihdoin pakotti Cornwallisin johtaman
7,000-miehisen armeian antautumaan Yorktownissa
(18 p. lokak. 1781), jonka jälkeen väliaikainen
rauha saatiin aikaan. Kun englantilaiset
lähtivät New Yorkista 25 p. marrask. 1783, jätti
W. päällikkyyden ja lähti maatilalleen; mutta
1787 hän Virginian valittuna edustajana oli
Filadelfian kongressissa luomassa vapautuneille
siirtomaille hallitusmuotoa; sen voimaanastuttua
1789 hänet valittiin ensimäiseksi presidentiksi,
ja kun nelivuotiskausi oli päättynyt 1793, toisen
kerran. Presidenttinä ollessaan hän järjesti
hallintolaitoksen, piti huolta puolustuksesta,
opetustoimesta; suhteissa ulkovaltoihin hän pysyttelihe
täysin puolueettomana, teki Englannin kanssa
kauppasopimuksia; mutta kun hän osoitti
kylmä-kiskoisuutta ja vihamielisyyttäkin
vallankumouksellista Ranskaa kohtaan, joutui hän
demokraattien epäsuosioon. Kun hänen toinen
presidenttikautensa päättyi 1797, kieltäytyi W. enää
rupeamasta ehdokkaaksi; hän lähti taas Mount
Ver-noniin tilalleen. Ameriikkalaiset pitävät W:ia
oikean tasavaltalaisen miehen perikuvana, hän oli
vapautta rakastava, itsekkäisyydestä vapaa,
vaatimaton, luja ja tarmokas toiminnassaan ja
taistelussa urhoollinen, sitkeä vastuksien kohdatessa.
Sparks on julkaissut W :n kirjoitukset sekä
elämäkerran. Hänen elämäkertansa ovat myöskin
kirjoittaneet m. m. Marshall, Irwing, Baneroft,
Lodge, W. Wilson ja Harrison. [W. S. Baker,
,,Bibliotheca Washingtoniana"; Cornelis de Witt,
„Histoire de W. et de la fondation des
fitas-Unis"; Kivekäs, „Yrjö W."] K. O. L.
Wasielewski
eile’-J, Joseph von (1822-96),
saks. musiikkikirjailija, Mendelssohnin, Davidin
ja Hauptmannin oppilas. Toimittuaan 1846-50
viulunsoittajana Leipzigin [-Gevvandhaus-orkeste-lissa hän siirtyi Schumannin konserttimestariksi
Dusseldorfiin ja senjälkeen kuoronjohtajaksi
Bonniin (1852-55, ja 1869-84). Julkaisi
tutkielmia jousisoittimien kehityksestä sekä
Beethovenin, Schumannin ja Reinecken elämäkerrat
y. m. Toimi loppuijällään musiikinhistorian
opettajana Sondershausenin konservatorissa. I. K.
Vasikka. V:iksi sanotaan nuoria
nautaeläimiä ja yleensä suuria märehtijöitä tavallisesti
ensimäisen ikävuoden ajan. vrt. Lehmä.
Vasikkaripuli, akuuttinen tartuntatauti, joka
ilmenee vasikoissa enimmäkseen ensimäisinä
päivinä niiden syntymisen jälkeen ja jonka
tunnusmerkkejä ovat ankara ripuli sekä nopeasti
kehittyvä voimattomuus. Sen aiheuttajat voivat
tunkeutua elimistöön joko ruuansulatuskanavan tai
navan kautta. Niistä mainittakoot koli-,
aero-genes- ja parakolibasillit sekä diplokokit, jotka
aiheuttaessaan ripulin tunkeutuvat vereen ja sen
mukana kaikkiin elimiin sekä pyosyaneus- ja
proteusbasillit, joita ei tavata elimissä eikä
veressä vaan yksinomaan suolien sisällössä.
Tavallisimmat luetelluista taudinaiheuttajista
ovat kolibasillit. Oireista mainittakoot kuume,
ripuli, pahanhajuiset ulostukset, heikkous ja
laihtuminen. Anatomisesti tarkastettaessa havaitaan,
että suoliston limakalvo on vertynyt, suoliliepeen
imurauhaset turvoksissa, keuhkoissa edeemiä ja
toisinaan tulehtuneita kohtia sekä
ruumiinontelolta peittävissä kalvoissa usein veripilkkuja.
Muutokset vaihtelevat tuntuvasti sen mukaan
mikä bakteeri milloinkin on taudin aiheuttanut.
Torjumistoimenpiteitä ovat tarkka puhdistus,
emän takaruumiin desinfektsioni ennen
poikimista, sikiön napavarren sitominen ja
desinfektsioni, huolellinen ruokinta ja vastasyntyneiden
eristäminen sairaista. Sitäpaitsi käytetään
koli-ja parakolibasillien aiheuttamissa tapauksissa
George Washington.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
