Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Washington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
719
Vasilij—Vaski
720
seerumhoitoa. Taudin parantamiseen käytetään
desinfisioivia ja sitovia lääkkeitä. V. M.
Vasilij [-si’-], Moskovan suuriruhtinaita ja
Venäjän tsaareja.
1. V. I Dimitrievits, hallitsi 1389-1425.
2. V. II Vasilievits, lisänimeltä T e m n y i
(Sokea), hallitsi 1425-62 ks. Venäjä, historia.
3. V. III Ivanovits (k. 1533), Ivan III:n
ja kreikkalaisen prinsessan Sofian poika, hallitsi
1505-33. V. saattoi loppuun edeltäjäinsä
aloittaman Venäjän yhdistämistyön liittämällä
Moskovaan Pihkovan tasavallan y. m. Liettuasta hän
valtasi Smolenskin.
4. V. Ivanovits Sujskij (k. 1612),
tsaarina 1606-10, viimeinen Rurikin sukuinen
hallitsija Venäjän valtaistuimella, kuului siihen
ruhtinaalliseen sukuhaaraan, joka oli hallinnut
Suzdalissa. V. pääsi valtaan murhauttamalla
ensi-rnäisen Vale-Dimitrijn, mutta kohtasi paljon
vastustusta eikä voinut palauttaa järjestystä
maahan. Ruotsin kuningas Kaarle IX lähetti hänelle
Viipurissa 1609 tehdyn sopimuksen mukaan apua,
mutta ruotsalais-venäläisen sotajoukon voittivat
Klusinon tienoilla 1610 puolalaiset, minkä
jälkeen V. syöstiin valtaistuimelta ja suljettiin
luostariin. Sittemmin hänet vietiin Puolaan,
missä hän kuoli lähellä Varsovaa.
Vasili Shujskij ks. Vasilij 4.
Vasiljkov
i’-J, samannimisen piirikunnan
(4,200 km2, 439,500 as. 1915) pääkaupunki
Ukrainassa, Kiovasta lounaaseen, Dneprin [-lisä-joen Stugnan rannalla, 8,5 km samannimisestä
rautatienasemasta; 16,816 as. (1910), joista 38%
juutalaisia. Myllyjä, tiilitehtaita; vaatetavarain
kauppaa. J. G. G-ö.
Vasjugan (< ostj. vas’ = kapea, ioyan = joki),
Obin vas. lisäjoki, Länsi-Siperiassa, Tomskin
kuvernementin pohjoisosassa, virtaa kiemurrellen
suurten soiden kautta luoteeseen, pohjoiseen ja
itään, laskien Narymin alapuolella emäjokeensa;
pituus arvioitu 1,000-1,300 km-.ksi. Lisäjokia
runsaasti, erittäinkin vas. Syvyys siksi suuri, että
3U joen pituudesta tulvan aikana on laivalla
kuljettava. -— Alisen V:n vas. rannalla V:nkylä
(myös Vasjuganskoe), jossa toukokuussa
turkis-markkinat. — V:n jokialueella asuu ostjaakkeja
ja samojedeja. J. G. G-ö.
Vaski 1. kupari, kem. alkuaine, metalli, jonka
ihmiskunta on tuntenut jo esihistoriallisella ajalla,
käyttäen sen ja tinan seosta m. m. aseina
pronssikaudella (ks. Esihistorialliset
ajanjaksot). Kreikkalaiset tunsivat v-.n nimellä
khalkos ja roomalaiset nimellä ces sekä, koska
v.-malmi pääasiassa tuotiin Kypros-saarelta, myös
nimellä ces cyprium, josta lat. cuprum (= suom.
kupari, engl. copper, ransk. cuivre, saks.
Kupfer, ruots. koppar). Keskiajan alkemistit
käyttivät siitä nimeä Venus ja merkitsivät
sen $. V:n väri on ominaisen punertava, kiilto
metallinen. Sen om.-p. on 8,94. Se sulaa
1084° :ssa C. Sulana se imee itseensä kaasuja
kuten vetyä ja hiilimonoksidia, jotka metallin
jähmettyessä erkanevat tehden sen huokoiseksi
ja rakkulaiseksi. Kiehuu n. 2100° :ssa C. Se on
hopeaa kovempaa, hyvin kiinteää. Johtaa
mainiosti sähköä ja lämpöä. Siksi sitä käytetään
paljon tekniikassa. V:n tulee tällöin olla hyvin
puhdasta, koska johtokyky suuresti huononee,
jos siinä on muita aineita. V. on hyvin taipuisa
metalli. Sitä voidaan takoa jopa 0,oos« mm:n
ohuisiksi levyiksi. Kuivassa ilmassa ja
tavallisessa lämmössä v. on muuttumaton. Kostea ja
hiilihappoinen ilma muodostaa sen pinnalle
karstan emäksistä v.-karbonaattia, v.-h o m e 11 a
(patinaa, ks. t.). Kuumennettaessa ja
hangattaessa v. tuoksuu hieman epämiellyttävältä.
Suolahappo ja mieto rikkihappo eivät sitä muuta,
ellei ilma samalla vaikuta. Kuumana ja
väke-vöitynä ne muodostavat v.-kloridia ja
v.-sulfaattia. Typpihappo muodostaa v.-nitraattia ja
kehittää typen oksideja. Heikotkin orgaaniset hapot,
rasvat ja öljyt, liuottavat v:ea. Ammoniakki ja
ammoniakkisuolat liuottavat v:n nopeasti ilmassa.
Rikkivety mustuttaa sen helposti. V:ea
sisältävät metalliseokset, v.-l ej eeringit ovat
tekniikassa hyvin tärkeitä. Tärkeimmät näistä
ovat messinki (ks. t.) ja tombakki, joissa on
vaskea ja sinkkiä, pronssit (ks. t.), valkoinen
laakerimetalli (vaskea, sinkkiä ja tinaa),
uusi-hopea (vaskea, sinkkiä ja nikkeliä), rahametalli,
britannia- ja kirjasinmetalli, aluminiumpronssi,
y. m. — V:n kem. merkki on Cu, sen at.-p. 63,st
Yhdistyksissään se on joko yhdenarvoinen,
muodostaen v.-oksiduliyhdistyksiä 1.
kuproyhdis-t y k s i ä, tai kahdenarvoinen v.-oksidi- 1.
kupriyhdistyksissä. V.-o k s i d u 1 i a,
Cu20, on luonnossa kupriittina (ks. t.), jota
voidaan myös valmistaa alkalisesta
v.-sulfaattiliuok-sesta esim. rypälesokerilla pelkistämällä.
Liukenee ammoniakkiin värittömäksi liuokseksi, joka
muuttuu ilman vaikutuksesta siniseksi. K u p r
o-kloridia, CuCl, saadaan kuumentamalla v:n
ja v.-oksidin seosta väkevässä suolahapossa.
Kuprosulfidista ks. V a s k i h o h d e.
Kupriyhdis-tykset ovat pysyvämpiä, väriltään usein sinisiä.
Vaskioksidia, CuO, saadaan v:ea ilmassa
kuumentamalla tai v.-nitraattia t. -karbonaattia
kuumentamalla. Väriltään musta. Pelkistyy
helposti orgaanisten aineiden siihen kuumassa
vaikuttaessa. Käytetään m. m. kem. analyysissa.
Alkalit saostavat v.-suolaliuoksista v.-h y d r o
k-s i d i a (ks. t.). Rikin kanssa v. muodostaa
yhdistyksiä (ks. Vaskisulfidit). V.-k
arbo-naattia saadaan esim. sekoittamalla
v.-sulfaatin ja soodan liuoksia (vrt. Malakiitti).
Muita tärkeitä v.-suoloja ovat v.-v i h t r i 11 i ja
v.-n i t r a a 11 i (ks. n.). V.-suolaliuoksissa
syntyy ammoniakkia lisättäessä kompleksisia
v.-suoloja, joilla on tummansininen väri. V.-i
eno-syanidia’ muodostuu, kun kuprisuolaan
lisätään kaliumferrosyanidia. Tällä reaktsionilla
voidaan pienikin v.-määrä jossakin liuoksessa
todeta. V:ea on hyvin pieniä määriä ihmisen ja
eläinten veressä sekä erinäisten lintujen sulissa.
Luonnossa sitä on usein vapaana. Lake
Superior-järven luona Michiganissa on löydetty 400 tonnin
painoinen möhkäle selvää v:ea. Chilessä sitä on
runsaasti v.-hiekkana. Nämä seudut ovat
suurimmat v:n löytöpaikat. V. on selvänä usein
kiteytynyt kuutioiksi, oktaedreiksi, tai se on
nauhan, levyn, sammalen muotoisina kappaleina.
Ilman vaikutuksesta nämä muuttuvat vähitellen
muiksi v.-malineiksi. Suomessa tavataan v:ea
m. m. Outokummussa (ks. t.), Pitkässärannassa,
Fiskarissa, Pielisjärven seuduilla y. m. Muita
v.-malmeja on esim. kupriitti (ks. t.), jota on
Cornwallissa, Uralissa ja Austraaliassa.
Vasken-pitoisuus n. 88%. Atakamiittia, CusCl(OH)s
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
