- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
727-728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaskialuna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

727

Vaski- 1. kuparimyrkytys—Vaskinikkeli

728

kassa Suomessa on vähissä määrin v:ua tavattu,
esim. L&gnäsissä Inkoossa, Träskbölessä
Perniössä ja Tilasinvuoressa Tammelassa.
Erikoislaatuisia ovat Itä- ja Pohjois-Suomen
liuske-alueilla esiintyvien uraliittidiabaasien
kvartsijuonissa tavattavat v.-esiintymät, joita myös
tunnetaan suuri joukko Venäjän Karjalassa. Näistä
löydöksistä ei toistaiseksi yksikään ole
osoittautunut käyttökelpoiseksi, vaikka koekaivoksia ja
louhoksia on tehty hyvin lukuisiin paikkoihin.

P. E.

Vaski- 1. kuparimyrkytys aiheutuu
liukene-vain vaskisuolojen, kuten vaskiasetaatin,
vaski-sulfonaatin y. m., nauttimisesta. Metallinen
vaski (esim. nielaistut vaskirahat) ei tav.
aikaansaa myrkytystä, mutta huonosti tinatuissa
vaski-astioissa keitetty hapan ruoka (hedelmät y. m.)
voi sellaisen synnyttää. Myrkytysoireita ovat
oksennukset, ripuli, uneliaisuus, kouristukset ja
keltatauti; joskus saattaa kuolemakin olla
seurauksena. Hoitoon kuuluu vatsalaukun
huuhtominen ja munanvalkuaisen nauttiminen.

E. Th-n.

Vaskikäärme 1. vaskitsa (Anguis fragilis),
sisiliskoihin kuuluva käärmeen muotoinen raa-

jaton matelija.
Ruumis limisuomuinen;
kieli leveä ja litteä,
venymätön;
korva-aukot suomujen
peitossa. Päältä ja
sivuilta ruskea,
vasken-kiiltävä, selässä tumma
kapea juova; alta
mus-tansiniuen, teräksen värinen. Pyrstöosa hyvin
hauras, helposti kappaleiksi särkyvä, mutta
myöskin helposti uusiintuva. Kasvaa korkeintaan
50 cm pituiseksi. — V. on hidasliikkeinen, aivan
vaaraton eläin, joka syö etanoita, matoja y. m.
sellaista. Oleskelee pensaikoissa kuivilla paikoilla,
mieluimmin lehtien ja sammalien välissä; elää
talven horrostilassa maakoloissa, tavallisesti
useampia samassa paikassa. Elo- tai syyskuussa
v. synnyttää kymmenkunta elävää poikasta. —
Tavataan Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja
Länsi-Aasiassa; Suomessa se on yleinen maan
etelä-ja keskiosissa. P. B.

Vaskilanka valmistetaan valssaamalla ja
vetämällä (vrt. Venytyskone). Käytetään joko
sellaisenaan tai myös tinattuna erinomaisen
sähköjohtokykynsä vuoksi kaikenlaisiin
sähkökoneisiin ja -johtoihin. Langan vahvuus on
0,i4-10 mm, ja v. esiintyy kaupassa vahvuutensa
mukaan numeroituna enimmäkseen Birmingham
wire gauge (B. W. G.)-järjestelmän mukaan, esim.
N :o 00 vahvuus 9,«52 mm, N :o 14 vahvuus
2,108 mm. TV. W-o.

Vaskilasuuri (a t s u r i i 11 i), atsuurisininen
monokliinisesti kiteytyvä kivennäinen,
kokoomukseltaan emäksinen vaskikarbonaatti, Cu(0H)2.
2CuC03. V. on vaskenpitoisten kivennäisten
rapautumistulos ja sitä tavataan malmijuonien
pintakerroksissa, tav. malakiitin keralla. Se
esiintyy usein kauniina kidesikeröinä. V:u
löytöpaikkoja ovat Chessy, Uusi-Moldava, Doguaczka
Baanaatissa, Niznij Tagilsk Uralissa, Redruth
Cormvallissa ja Burra Burra Austraaliassa.

P. E.

Vaskilejeeringit, tärkeimmät vasken ja mui-

den metallien seokset. Väri
vaskenpunainen-kellanruskea-keltainen t. valkoinen. Kovuus
useimmin suurempi kuin seokseksi muutettujen
metallien. Tärkeimmät v. ovat messinki ja
tombakki, joissa on vaskea ja sinkkiä,
valkoinen laakerimetalli (vaskea,
sinkkiä ja tinaa), pronssi ja kellometalli
(vaskea ja tinaa), uusi hop e a (vaskea,
sinkkiä ja nikkeliä), rahametalli (vaskea ja
jaloja metalleja), valkea laakeri-,
bri-tannia- ja kirjasinmetalli (sinkkiä,
tinaa, antimonia ja vähän vaskea), a 1 u m
i-niumpronssi (vaskea ja aluminiumia),
valupronssi ja kovaluoti (vaskea,
sinkkiä ja vähän tinaa sekä lyijyä). S. V. E.

Vaskiliuske, Mansfeldin ympäristössä
Sak-senin maakunnassa, Thiiringenissä ja Hessenissä
tavattava, permisysteemiin kuuluva
merkelikivi-kerrostuma, jossa on 2-3 % vaskea ja n. 0,oi %
hopeaa. Vaski on pääasiallisesti
rikkiyhdistyk-sinä, vaskikiisuna ja borniittina, vähemmässä
määrin pelkkänä. Tämä kivi on syntynyt vedestä
kerrostumalla ja sisältää runsaasti kalojen
jäännöksiä ja painanteita sekä bitumiinisia aineita,
joista se saa tumman värin. V:ta on vain yhtenä
ainoana, 10-12 cm:n paksuisena kerroksena,
mutta se on hyvin laajalle levinnyt, ja siihen
perustuu suurenmoinen kaivosteollisuus, joka on
alkanut jo 1200-luvulla ja nykyisin tuottaa
vuosittain 15,000 tonnia vaskea ja 75 tonnia hopeaa.

P. E.

Vaskiluoto (alkuaan Vasikkaluoto, ruot*.
V a s k 1 o t), n. } V2 km pitkä, 1 */« km leveä
saari Vaasan edustalla aivan mantereen äärellä,
Vaasan ulkosatama, johon pääsevät
suuret valtamerialuksetkin; rautatie kaupungista
(4 km), satama-asema. — V:n saarella sijaitsevat
m. m. Vaasan sokeritehdas (V:n satamasta
pohjoiseen), höyrysaha (kaakkoisrannalla). Suomen
merimieslähetyksen merimieskoti, ja lukuisia
huviloita.

Vaskimalmit, sellaiset kivennäismassat, jotka
sisältävät niin paljon vaskea, että tätä metallia
kannattaa niistä valmistaa. Ne sisältävät yhtä tai
useampaa vaskimalmikivennäistä, joista
tärkeimmät ovat: pelkkä vaski (Cu), vaskikiisu (CuFeS2),
borniitti (Cu3FeSs), vaskihohde(Cu2S), vaski-indigo
(CuS) sekä falertsilajit (ks. Falertsi),
kup-riitti Cu20, atakamiitti (Cu2Cl|OH]3), malakiitti
([Cu0H]2C03) ja vaskilasuuri ([Cu0H]2CuC209)
sekä vaskivihreä (vaskisilikaatti). Näistä
kaikkein yleisin on vaskikiisu, jota on esim.
Suomen vaskimalmeissa, ja borniitti, jota m. m.
Mansfeldin vaskiliuskeessa on suurin määrin.
Yksinomaan pelkkää vaskea saadaan
Polijois-Ameriikasta Michiganin valtiossa Yläjärven
rannikolla olevista rikkaista kaivoksista. Muut v.
ovat enimmäkseen sulfidimalmien (vaskikiisun,
borniitin ja vaskihohteen) rapautumistuloksia, ja
niitä tavataan nialmimassojen pinnallisissa osissa.

P. E.

Vaskinenä (akne rosacca), näppylöitä,
nystyröitä ja verisuonenlaajennuksia synnyttävä
vaikea ihotauti, joka tavallisesti esiintyy nenässä
ja sitä lähellä olevissa kasvojen osissa. Nimensä
se 011 saanut sinipunertavasta väristään.

E. Th-n.

Vaskinikkeli, nikkeliinin (punainen
nikkeli-kiisu 43,« % nikkeliä, 56,4 % arsenikkia) ja

Vaskikäärme.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0380.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free