Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaskinitraatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
731
tuu kitkerältä, metallimaiselta, liukenee
helposti veteen; on myrkyllinen. Rapautuu
kuivassa ilmassa pinnaltaan, tullen 200°:seeu
kuumennettaessa valkeaksi, vedettömäksi
jauhoksi, jota hygroskooppisuutensa vuoksi
käytetään alkoholin kuivaukseen. V:iä käytetään
vär-jäyslaitoksissa ja väripainoissa, vaskivärien
valmistuksessa, galvanoplastiikassa ja
galvanoste-giassa, puun ja eläimenvuotien säilyttämiseen,
raudan pronssitukseen, kasviloisien hävittämiseen,
lääketarkoituksiin (oksennusaineena,
narkoottisissa myrkytyksissä y. m.). -—• Suuren
arnmo-niakkimäärän kanssa syntyy v:stä tumma,
taivaansininen liuos, josta alkoholi saostaa
kiteisen vaskisulfaattia m moniakin, jota
käytetään ilotulitus-aineena sekä
lääketarkoituksiin. — V:n tunsivat jo alkemistit, jotka usein
rautapitoisesta k :sta etsivät ,,viisasten kiveä".
8. V. E.
Vaskojoki, luonnonihana joki Inarin-Lapissa,
lähtee Maarestatunturien länsipään reunustoilta,
juoksee aluksi länttä ja pohjoista kohti, kääntyy
sitten koilliseen — joka sitten on pitkät matkat
sen pääsuuntana — juoksee Maarestatunturien
pohjoispuolitse, tehden niiden itäpäässä jyrkän
mutkan etelään ja laskien Paadarjärven
(ks. t.) pohjoispäähän, muodostaen
laskupaikassaan huomattavan suiston. V:lla on jylhä ja
syvä laakso, jota jääkaudella laaksojäätikkö on
voimakkaasti syventänyt ja muutenkin
muovaillut. Aikaisemmin (ennen jääkautta) on V.
todennäköisesti laskenut Muddusjärven luoteispäähän,
josta sen nyt erottaa kapeahko kannas.
Tenojoen yläjuoksu, Skietsem-joki, on nähtävästi
myös ennen laskenut V:n latvavesiin. —
Runsaasti harreja ja forelleja. — V:n alajuoksu on
venekulkukelpoinen. V:n laaksoa myöten kulkee
tärkeä kulkutie Tenojoen vesistöstä Inariin,
Angelista (Inarijoen rannalta) on 18 km :n
kävelymatka V :n varrella sijaitsevaan Pyhäjärven
uutistaloon, josta päästään osittain kävellen,
osittain veneellä jokea alas Tirroon (32 km
Pyhäjärveltä) ja siitä maakannaksen poikki (3 km)
Muddus järvelle j. n. e. Inarin kirkolle. L. E-nen.
Vaskularisatsioni (lat. vasculum = pieni astia,
myös pieni verisuoni), verisuonien kehittyminen
kudokseen.
Vasomotorinen hermosto (lat. väs = astia,
verisuoni, ja mötor - liikuttaa < möv€’re =
liikuttaa), se hermoston osa, joka ohjaa verisuonien
laajuustilaa, milloin pakottamalla niitä
supistavia lihaksia, vasokonstriktoreja,
toimimaan, milloin aiheuttamalla verisuonien
aukkoa laajentavat lihakset,
vasodilataatto-r i t, toimintaan.
Vasoneuroosi (lat. väs = astia, verisuoni, ja
neuroosi, ks. t.), hermostonhäiriö, jossa
saira-loinen herkkyys on olemassa verisuonien
laajuus-tilaa ohjaavassa hermostossa, vrt. Neuroosi.
Vassberg f-lärj], L. G. O.-y., harjoittaa
säi-lykekalan valmistusta ja kauppaa, osakepääoma
3*00,000 mk. Liikkeen perusti kauppias L. G.
Vassberg 1896 Helsingissä, rakentaen tehtaan
Töölöön ja käyttäen toiminimeä „Svenska
Anjovis-magasinet"; 1904 siirtyi liike yllämainitulle
o.-y:lie. V. 1909 valmistui uusi tehdas Malmille.
Tehtaan hävitti tulipalo 1913, jonka jälkeen se
kokonaan uudestaan rakennettiin, tullen nyt
laatuaan ajanmukaisimmaksi pohjoismaissa. Pää-
732
tuotteet ovat anjovis ja silli; lisäksi
valmistetaan ja myydään lohta, hummeria, sardiinia,
kuivattua kalaa, parsaa y. m. Raaka-aineet
saadaan Norjasta, Skotlannista ja Irlannista sekä
Kamtsatkasta ja Ameriikasta.
Anjovis-raaka-aineena käytetty kilohaili on norjalaista
„bress-linkiä". Liikevaihto 1913 800,000 mk. Kaksi
kolmasosaa tuotteista myydään Venäjälle.
L. E-nen.
Wasserman [vasar-], Jakob (s. 1873), saks.
kirjailija. Päätettyään koulunkäyntinsä W. vietti
kuljeksivaa elämää, asettuen lopuksi Wieniin.
Hän on nuoremman polven tunnetuimpia
proosa-kirjailijoita Saksassa, terävä huomioiden tekijä
ja nykyaikainen käsityskannaltaan. W:n
tuotannosta mainittakoon romaanit: „Melusine"
(1896), ,,Die Juden von Zirndorf" (1897), „Die
Geschiehte der jungen Renate Fuchs" (1900),
„Der Moloch" (1902), „Alexander in Babylon"
(1904; suom.), „Caspar Hauser" (1908), ,,Die
Masken Erwin Reiners" (1910), „Der goldene
Spiegel" (1911), „Faustina, ein Gespräch liber
die Liebe" (1912), „Der Mann von 40 Jahren"
(1913) sekä novellit: „Schläfst du, Mutter?"
(1897), ,,Die Sehaffnerin" (1897), „Der niegekusste
Mund. Hilperich" (1903), „Die Sclnvestem"
(1906). Lisäksi W. on kirjoittanut vuoropuhelun
muotoisen „Die Ivunst der Erzählung1’ (1904;
suom.), „Der Literat oder Mytlios u.
Persön-lichkeit" (1910). ’ E. TV-s.
Wassermannin reaktsioni ks. S e e r u
m-diagnostiikka.
Wasserpolaken (saks., = „vesipuolalaiset"; myös
\Vasserpolc7i), Preussin ja Itävallan Sleesian
muutamissa osissa puolalaisista käytetty
nimitys; johtunut alueen pääjoilla tavallisesta
tukinuitosta.
Vassy Ivasi’] (oik. V. sur Blaise), pieni
kaupunki Koillis-Ranskassa, Marnen vas. lisäjoen
Blaisen rannalla. V. 1562 V:n verilöyly (ks.
Hugenotit, palsta 611).
Vastaaja, se, jota vastaan toinen, kantaja,
tuomioistuimessa esittää vaatimuksen tai jota
oikeudessa syytetään rikoksesta. Riitajutuissa
kantaja yleensä vaatii v-.n velvoittamista
suorittamaan jotakin, mutfa joskus voi kanteen
sisältö olla riitapuolten välisen oikeussuhteen
vahvistaminen tai- myös jonkun oikeussuhteen
perustaminen, muuttaminen tai kumoaminen
oikeuden tuomion kautta. Rikosjutuissa v. on
aina velvollinen vastaamaan. Uudemman
prosessioikeuden mukaan ei v:n riitajutuissa
välttämät-tömästi tarvitse antaa vastinetta, vaan voidaan
asia ratkaista ilman hänen myötävaikutustansa
oikeudenkäyntiin, ja saa hän silloin syyttää
itseänsä, jos oikeudenkäynti sen johdosta päättyy
hänelle epäedullisesti. Tällä kannalla on yleensä
Suomenkin oikeus, vaikka tuomioistuimelle on
myönnetty oikeus käyttää pakkokeinoja v:n
taivuttamiseksi saapumaan oikeuteen. Oikeuskäyttö
on kumminkin kehittynyt toiseen suuntaan, ja
tuomioistuimet katsovat yleensä ainoastaan
poikkeustapauksissa voivansa ratkaista jutun, ilman
että v. on vastannut, ks. Yksipuolinen
tuomi o. B. 8.
Vastaanottamiskyky, magneettinen
(saks. magrirtische Suszeptibili)ät 1.
Magnetisie-rangszahl) = magnetisoimisluku ks.
Magnetismi.
Vaskojoki—Vastaanottamiskyky
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
