Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vastustusmomentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
737
Vastustusmomentti—Vastuuvelvollisuus
738
pitäen verrannollinen sen nopeuteen liikkeen
ollessa hidas, mutta melkein verrannollinen
nopeuden neliöön nopeammassa liikkeessä. V:n
ehkäisevä vaikutus kasvaa vieläkin suuremmaksi
sikäli kuin liike kiihtyy. Sentähden vapaasti
putoava kappale tulee liikkeen kiihtyessä
kestämään yhä suuremman ilman-v :n siksi, kunnes
tämä pitää painovoimalle vastapainoa, jolloin
liike muuttuu tasaiseksi. Kuta keveämpi
kappale on sen läpileikkauksen suuruuteen verraten,
sitä pikemmin tasainen liike syntyy. Höyhenen,
saippuakuplan tai lumihiutaleen putousliike on
miltei alun pitäen tasainen. Sadepisarat
saapuvat maanpinnalle monin verroin pienemmällä
nopeudella, kuin minkä ne saavuttaisivat
pudottuaan ilmattomassa tilassa. Koska pienemmällä
ja kevyemmällä kappaleella 011 suhteellisesti
isompi pinta kuin suuremmalla, samanaineisella
ja samanmuotoisella kappaleella, putoaa edellinen
ilmassa hitaammin kuin jälkimäinen. Ero tulee
varsin räikeästi ilmi, kun kappale on hyvin pieni.
Sentähden pysyvät esim. pölyjyväset tai sumun
hienot vesirakkulat leijailemassa ilmassa. Ilman
v. on, paitsi liikkuvan kappaleen nopeudesta,
riippuvainen kappaleen muodosta, kuten sekä
ajattelu että kokemus todistavat. Sitä varten
tehdään laiva teräväkeulaiseksi ja tykin kuula
suippokärkiseksi. V. kasvaa, jos ilman tiheys
tai kappaleen projektsioni liikkeen suuntaa
vastaan kohtisuoralle tasolle suurenee. — Veden
tekemä v. kappaleen liikkeelle on suunnilleen
verrannollinen nopeuden neliöön. Se on samoin kuin
ilman v. riippuva kappaleen muodosta ja
äsken-mainitulla tavalla määrätystä kappaleen
pro-jektsionista. Veden tekemää v:ta laivan kululle
tutkittaessa on n. s. virtaviivateorian
nojalla huomioonotettava veden
hankautuminen laivan kylkiä vastaan sekä pyörteiden
ja aaltojen muodostus. Hankautuminen, joka
hyvin rakennetussa laivassakin tekee vähintään
puolet koko v :sta, on riippuvainen
hankauspin-nan suuruudesta ja laadusta sekä laivan
pituudesta ja nopeudesta. Laivan vanavedessä
syntynyt pyörrevaikutus tekee n. 8-10% liankaus-v :sta
hyvin rakennetuissa laivoissa. Laivan
nostattaman aaltoilun aiheuttama v. on riippuva laivan
pituudesta ja nopeudesta. Jos määrättyä pituutta
vastaava rajanopeus ylitetään, kasvaa aaltoilu-v.
suhteettoman suureksi, vrt. Kitka ja
Sähkövastus. U. 8:11.
Vastustusmomentti 1. vastusmomentti
(ks. Momentti). Jos leikkauspinnan
hitausmomentti (ks. t.) johonkin akseliin nähden
jaetaan suurimmalla etäisyydellä tästä akselista
pinnan kehälle, saadaan v., jota lujuusopissa
käytetään sisäisten jännitysvoimien laskemiseen. Jos
leikkauspinta on symmetrinen akseliin nähden,
vastaa sitä ainoastaan yksi v., muutoin kaksi. ks.
Lujuus. J. C-en.
Vastusyksikkö ks. Sähköopilliset
mittayksiköt.
Vastuu vakuutusalalla (ks. Riski) on
suurin yhden vakuutussopimuksen perustuksella
vakuutuksenantajan suoritettavaksi ehkä joutuva
rnaksu, jonka vastikkeena vakuutuksenottaja
maksaa vakuutuksenantajan vaatiman
vakuutusmaksun. Sekä esine- että vahinkovakuutuksen
alalla, kuten palo-, kuljetus- ja raevakuutuksessa,
riippuvat usein monet eri v :t siten toisistaan,
24. X. Painettu Vn 18.
että ne oikeastaan muodostavat yhden yhteisen
v:n. Tiheästi asuttu kylä ja esikaupunki, jopa
monasti kaupungin osa, siitä huolimatta että
vakuutuksenantaja on kunkin eri
talonomistajan ja vuokralaisen kanssa tehnyt eri
vakuutussopimuksen, on vakuutuksenantajan kannalta
oikeastaan yksi ainoa v. Samoin on laiva
lastilleen katsottava yhdistetyksi v:ksi. Näitä
suuria v:ita koetetaan monella eri tavalla jakaa
pienempiin ja vakuutuksenantajalle vähemmän
vaarallisiin osiin. Vaikka suuri teollisuuslaitos
on palovaaraa vastaan vakuutettu yhdellä
vakuutussopimuksella, yritetään palomuureja y. m.
sopivia laitteita käyttämällä jakaa se useaan
asiallisesti eri v:een. Suomen keskinäiset
paikalliset paloapuyhdistykset lukevat yleensä
yhdeksi v:ksi yhden talon kaikki rakennukset
ja niissä säilytetyn vakuutetun irtaimiston,
paitsi -milloin jokin rakennus on enemmän kuin
50 metrin päässä talon muista rakennuksista,
missä tapauksessa se irtaimistoineen katsotaan
eri v :ksi. O. H-n.
Vastuunalaisuus, oikeustiet., yksilön v.
teoistansa, erityisesti rikosoikeudellinen. Erikoista
luonnetta on virkamiesten v. virkatointensa
laillisuudesta sekä erityisesti hallituksen jäsenten v.
virkatointensa laillisuudesta, useissa maissa
myös-ki n niiden tarkoituksenmukaisuudesta. vrt.
Ministerinvastuunalaisuus,
Syyntakeisuus.
Vastuuvaara, vakuutuksen alalla ks.
Vastuu, Riski.
Vastuuvapaus (ransk. döcliarge, oik. =
kuormasta päästäminen). Jokainen, joka on saanut
tehtävän suorittaakseen, viran hoitaakseen j. n. e., 011
vastuussa siitä, miten toimi on täytetty. Tehtävän
laadun mukaan tämä vastuu rajoittuu joko siihen,
että työn suorittaja on yleisen lain määräysten
alainen, kuten on laita useimpien virka- ja
palvelustointen, olivatpa ne yleis- tai yksityisluontoisia,
taikka seuraa tointa erikoinen tilintekovelvollisuus
määrätyltä ajalta, kuten on laita
rahastonhoitajien, holhoojain, osakeyhtiön johtokuntien y. m. s.
toimintaan nähden (vrt.
Tilintekovelvollisuus). Tällöin v. saavutetaan vasta
suoritetun tarkastuksen ja tilien (tai toiminnan)
hyväksymisen jälkeen. — vrt. Vastuunalaisuus.
Vastuuvelvollisuus (ks.
Vastuunalaisuus) on laajimmassa merkityksessään tila,
johon joutuu jokainen yksilö asettuessaan
oikeussuhteeseen johonkin toiseen. Siten on esim.
velkasuhteissa v :11a tärkeä merkityksensä, joka voi
aiheuttaa monenlaisia oikeudellisia seuraamuksia.
Tavallisessa suppeammassa muodossa tarkoitetaan
v:lla lain säätämää velvollisuutta korvata
toiselle vahinko, jonka ilman rikollista mieltä 011
hänelle tuottanut joko itse tahi henkilö, jouka
teoista hän on velvollinen vastaamaan taikka
myöskin omistamansa liike, yritys tai eläin.
Korvauksen aiheena voi olla l:ksi ennen tehdyn
sopimuksen täyttämättä jättäminen, 2:ksi luvaton
teko, 3 :ksi lainvastainen teko ja 4:ksi erinäiset
vahinkoa tuottavat sattumat ja tapahtumat.
Roomalaisen oikeuden mukaan v:n
edellytyksenä on jokin vahingon aiheuttajan syyllisyys
tahi ainakin suoranainen vahingon ja sitä
aiheuttavan teon välinen syy-yhteys. Ranskalainen
oikeus (code civil) määrää paljon laajemman v:n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
