- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
755-756

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vatsakalvo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

755

Vatsapuserrus—VVatteau

756

etumainen lehtipari kääntyy taakse- ja ylöspäin
ja kulkee ylös poikittaisen lynkkysuolen
etupinnalle, jossa kasvavat kiinni sitä peittävän
vatsakalvon kanssa ja kulkevat yhdessä poikittaisen
lynkkysuolen suoliliepeen kanssa vatsaontelon
takaseinään. Täten v. on kahden etumaisen ja
kahden takimaisen lehden sekä näiden välisen
ontelon, v:n säkin alapohjukan (recessus inferior
bursce omenialis) muodostama. Myöhemmällä
iällä ei näitä v:n eri lehtiä voi irrottaa
toisistaan, ne kun kasvavat keskenään yhteen.
Lihavilla ihmisillä keräytyy v:aan runsaasti rasvaa.

Y. K.

Vatsapuserrus, vatsa- ja pallealihasten
supistuksen aikaansaama vatsaontelon sisälmyksiin
kohdistuva paine, mikä muun muassa vaikuttaa
ulostuksen ja virtsanheiton suoriutumiseen.

Vatsapöhö (ascites), heraisen nesteen
kertyminen vatsaonteloon, mikä esiintyy tuberkuloosin
ja syövän rasittaessa sisälmyksiä ynnä
verenkierron häiriöissä, joita ilmenee sydänvioissa,
keuhkoja kohtaavissa taudeissa, surkastuneessa
maksassa, munuaistaudeissa ynnä muissakin
suurempaan yleiseen heikkouteen vievissä taudeissa.

Vatsaraskaus, ekstrauteriininen raskaus,
raskaus, joka kehittyy luonnottomasti emän
ulkopuolella. vrt. Raskaus, Synnytys ja
Keisarileikkaus.

Vatsassapuhuja, henkilö, joka ahkeralla
harjoituksella on saavuttanut taidon muuttaa
puhe-ääntään (äänensävyä) niin, että ääni kuulijasta
tuntuu tulevan kauempaa tai jostakin onkalosta
(kellariholvista y. m.). Vatsassapuhuminen on
niin vanha taito, että sen alku häviää
vanhimpaan muinaisuuteen. Sen mainitsee jo
Hippokrates. Kauan luultiin, että v:n ääni ei ollut
tavallisten äänielinten aikaansaama vaan syntyi
vatsassa tai muissa elimissä sekä että taito oli
yliluonnollista alkuperää. Vasta 1700-luvun lopulla
alkaa valistuneempi käsitys päästä vallalle. —
Paitsi hengityksen sekä kurkun, nielun ja
suuontelon liikkeiden ohjailua v. käyttää myöskin
apunaan nopeaa kasvonilmeiden vaihtelua.

Vatsataudit, etupäässä maha- 1. vatsalaukussa
ilmenevät taudit (maha- 1. vatsakatarri,
malia-1. vatsahaava, maha- 1. vatsasyöpä j. n. e.).
Yleinen kielenkäyttö on kuitenkin tässä suhteessa
aivan vakiintumaton, sillä v:lla ymmärretään
myös useita suoliston tai muiden vatsaontelon
elinten tauteja (kova ja vetelä ,,vatsa",
vatsan-pullistustauti, vatsatuberkuloosi j. n. e.). Yleensä
olisi koko tätä epäselvää nimitystä vältettävä ja
käytettävä eri tapauksissa nimityksiä
mahalaukun, suoliston, vatsakalvon j. n. e. taudit.

Y. K.

Vatsatyrät, vatsan peittimissä esiintyvät tyrät
(hcrnia venlralis), useimmiten 011 navan
kohdalla muodostunut kohju (hernia umbilicalis).
vrt. K o h j u.

Vatsaydin ks. II e r m o s t o.

Watt [uo’tJ, James (1736-1819), engl.
meka-nikko ja keksijä, höyrykonerakennuksen
suurmiehiä, syntyisin Greenookista (Skotlannissa).
Jo lapsuudesta alkaen W:ia huvittivat
matemaattiset tehtävät sekä leikkikalujen ja eri
kojeiden purkaminen ja jälleen kokoon paneminen.
20-vuotiaana hän sai mekanikon toimen Glasgow’n
yliopistossa ja sai 111. m. tehtäväkseen korjata
erästä Neweomenin koneen (ks. Höyrykon e.

kuva 1) vanhaa mallia, jota ei oltu voitu saada
käyntiin. W. sai koneen käymään, mutta huomasi,
että kattila jaksoi
kehittää koneen käyttämiseen
tarvittavan höyryn
ainoastaan aivan lyhyeksi ajaksi.
Hän laski, että joka is
kulia kului höyryä 3 tai
4 silinterillistä, s. o., että
2 t. 3 silinterillistä höyryä,
meni hukkaan. Ja aivan
oikein W. päätti, että tämä
häviö johtui siitä
lauhtumisesta, joka syntyi, kun
silinteriin virtaava liöyry
kohtasi edelläkäyneen
vesi-ruiskut uksen jäähdy ttämiä
silinteriseinämiä. Kun W.
lauhdutti höyryn
erityisessä astiassa, n. s.
lauh-duttajasaa, johon höyry johdettiin silinteristä,
saavutti hän heti 50 % :n polttoainesäästön. Vv. 1769
ja 1800 välillä W. teki suuren joukon keksintöjä ja
parannuksia. Tällä ajalla hän rakensi monta
höyrykonetta, joista jokainen edusti edelliseen
verrattuna parannusta. W. ei saanut
menestyksestään kiittää ainoastaan omaa neroaan, vaan
myöskin rikasta engl. tehtaanomistajaa Boultonia
(ks. t.), joka asetti suuren omaisuutensa W:u
käytettäväksi ja jonka kumppaniksi W. v. 1775
oli lyöttäytynyt. Sohon tehdas Birminghamin
lähellä tuli W:n keksintöjen johdosta
maailman-kuuluisaksi. W:n useista keksinnöistä
mainittakoon, paitsi äskenmainittua lauhduttajaa,
seuraavat : höyryn käyttäminen liikevoimana (ennen oli
höyryä vain käytetty tyhjiön synnyttämiseen ja
liikevoimana oli ulkoilman paine), kaksitoiminen
(ks. t.) höyrykone, höyryluisti höyryn
johtamiseksi silinterin kumpaiseenkin päähän ja ulos
(ennen oli käytetty hanoja), planeettipyörälaite.
jolla männän vuoroliike muutettiin akselin
pyöriväksi liikkeeksi, suunnikaslaite, jonka avulla
männänvarsi. samoin kuin ilmapumpun,
syöttöpumpun y. m. varret, ohjattiin suoraviivaisesti.
W. vielä käytti liikkeen tasoittamiseksi
vauhtipyörää ja keskipakoissäätäjää, rakensi
parannetun höyrykattilan sekä lausui julki
paisuntaperi-aatteen. Itse asiassa W:n keksinnöt
höyrykone-alalla edustavat niin käänteentekeviä
parannuksia, että W:n jälkeinen kehitys 011 niihin
verrattuna pieniarvoinen: parannukset rajoittuvat
etupäässä korkeamman höyrypaiueen ja suuremman
paisunnan, samoin kuin tulistetun höyryn
käytäntöön ottamiseen sekä siihen, että koneen eri
osat ovat tehdyt yksinkertaisemmiksi ja
tarkoituksenmukaisemmiksi. W:n muita aloja
koskevista keksinnöistä mainittakoon vielä
kirjekopio-kone sekä kaukaidenkuivaamiskone. V. 1800 W.
vetäytyi pois julkisesta toiminnasta ja eli sen
jälkeen maatilallaan Ileatfieldissä Birminghamin
lähellä. E. S-a.

Watteau fvatö’J, A n t o i n e(1684-1721),
flaain.-ransk. taidemaalari, tuli 1702 Pariisiin, jossa
köyhänä ja tuntemattomana sai aluksi
työskennellä muutamien koristemaalarien työhuoneissa.
Jo hänen varhaisimmissa töissään tulee näkyviin
se henkilökuvien ja niitä ympäröivien
koristeellisten ornamenttien keveys ja sirous, joka on
ominaista rokoko-ajan maalaustaiteelle ja joka

James Watt.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:20 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0394.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free