Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Watten ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
759
Vattula—Vaud
760
pensas, jota kasvaa
yleisesti maamme lehdoissa,
kallioilla, rakennusten
seinustoilla, peltojen
kiviraunioissa j. n. e.
Meilläkin viljellään v :ua
monin paikoin erityisinä
puutarhamuotoina
(hedelmät näillä usein
kellan-valkeat) punaisten
eri-koppisten luumarjojen
vuoksi, joita käytetään
ravinnoksi joko
sellaisinaan t. hilloina ja
mehuina. Eräitä v:n
lähisukuisia lajeja kasvaa
Karjalan kannaksella ja
Ahvenanmaalla; näistä on rentovartinen,
mus-tansinihedelmäinen sinivatukka (R. ccesius)
Ahvenanmaan rantalehdoissa jokseenkin yleinen;
muut ovat aivan harvinaisia. K. L.
Vattula, kartano Teiskon pitäjässä Vattulan
kylässä, 18 km (vesitietä) pohjoiseen
Tampereelta, jonka kanssa se kesäisin on
jokapäiväisessä höyrylaivayhteydessä. V. on veroltaan
6/12 manttaalia, pinta-alaltaan 473,71 ha. — V. oli
alkujaan verotila, jonka Jesper Kruusin luettelo
(1618) mainitsee läänitetyksi kuululle
sotapäällikölle, kreivi Jaakko De la Gardielle; se kuului
siihen aikaan Pirkkalan pitäjään. Ison
reduk-tsionin jälkeen V. oli sotilasvirkatalona, Porin
jalkaväkirykmentin vänrikin puustellina. Viime
vuosis:lla se oli v:sta 1867 50 v:ksi vuokrattu
agronomi C. G. Rostedtille, jonka kuoleman
jälkeen (1912) se siirtyi nykyiselle vuokraajalle
J. Isotarkialle. — V:n päärakennus on n. 50 v:n
vanha, tavallinen maalaistalo. E. C-g.
Wat Tyler [uo’t tailo] = Valter Tiilenpolttaja
(k. 1381), Englannissa Rikard II: n hallitessa
puhjenneen työväenkapinan johtajia. W. T:n
johtamat joukot tunkeutuivat Lontooseen
murtautuen itse Toweriin. Kun Rikard II 15 p:nä
heinäk. 1381 kohtasi kapinalliset ja W. T. silloin
lausui uhkaavia sanoja, pisti Lontoon pormestari
hänet kuoliaaksi, vrt. Englanti, historia,
palsta 718.
Vatulauta, aluslaudat, joilla nuotta veneessä
pidetään ja joiden alle kalat pannaan. U. T. S.
Vatupassi ks. V e s i v a a k a.
Vauban [voibä’], Söbastien Le Prestre
de (1633-1707), ransk. insinööriupseeri. V. aloitti
sotilasuransa 17-vuotiaana
fronde-kapinan aikana
CondSn armeiassa;
jouduttuaan kuninkaallisten
vangiksi hän pian sai
upsee-rinpaikan Ranskan
armei-assa ja otti Espanjaa
vastaan käydyssä sodassa
huomattavaa osaa useiden
linnoitusten piirittämiseen. V.
1659 tehdyn rauhan jälkeen
V. toimi linnoitusten
rakentajana. Ludvig XIV:n
sodissa hän otti osaa 140
taisteluun ja osittain
itse johti 53 piiritystä.
Samalla hän rakensi
33 uutta ja uudisti n. 300 vanhaa linnoitusta;
tuli 1669 Ranskan linnoitusten ylitarkastajaksi,
1703 marsalkaksi, erosi palveluksesta 1705. V. ei
ole linnoitusten rakentajana keksinyt mitään
uutta järjestelmää, vaan pikemmin nerokkaasti
kehittänyt aikaisempia ja taitavasti sovittanut
luonnoksensa maanpinnan vaatimusten mukaan.
Vielä etevämpi kuin linnoitusten rakentajana V.
oli linnoitusten valloittajana osaten käyttää
tehokkaasti varsinkin tykistöä; m. m. hän saattoi
käytäntöön rikosettitulen. Hänen
muistiinpano-jensa mukaan julkaistiin sittemmin m. m. ,,Trait6
de 1’attaque des places" ja „Trait6 de la döfense"
(1829). Suuren maineen on myöskin saavuttanut
hänen finanssitieteellinen teoksensa „Projet
d’une dime royale" (1707), jossa hän ankarasti
arvostelee Ranskan verolaitosta ja sen suosimaa
köyhää kansaa rasittavaa verojen epätasaisuutta.
[Michel, „Histoire de V." ja „V. 6conomiste";
Ambert, „Le maröclial V."; Lohmann, „V., seine
Stellung in der Geschichte der Nationalökonomie
und sein Reformplan".] J. F.
Vaud [vö], canton de V. (myös Pays de
Vaud [pei da vö], saks. Waadt, Waad1land),
kant-toni Länsi-Sveitsissä, Ranskan rajalla,
Genöve-järven pohjoispuolella; 3,212 km2, josta järviä
(yli 10 ha) 389 km2; 324,300 as. (1912; 1910:
317,457, joista uskonnoltaan 82 % protestantteja,
kieleltään 83% ranskalaisia), 101 km2:llä. —
V:n kaakkoisosa on Bernin alppimaahan
liittyvää korkeahkoa vuoriseutua (Diablerets 3,251 m),
joka pinnanrakenteensa puolesta on keskivuoristoa,
lukuunottamatta Wallisin puoleista
kapeampi-särmäistä ja paikoin ikilumeen peittynyttä
raja-harjannetta. Länsiosan täyttävät Juran
kalkki-harjanteet, joiden ylimmät huiput lähentelevät
1,700 m:iä yi. merenp. Alppien ja Juran välinen
kanttonin osa on pala Sveitsin keskusylänköä,
tasaista tai kumpuista seutua, jonka
huomattavimmat huiput ovat Genöve-järven lähistössä
(Jorat 928 m) ja joka viettää aivan loivasti
pohjoiseen, jyrkemmin etelään. V.-kuuluu Reinin
ja Rhönen jokialueihin. Vedenjakaja kulkee
kanttonin halki kaakosta luoteeseen ja on
Genöve-järven ja Reinille kuuluvan Neuchätel-järven
välillä niin epämääräinen, että vesi eräässä
kohden (La Sarvazin luona) haarautuu kahtaalle.
Lukuunottamatta Rhönea, joka eräässä kohden
on rajana Wallisia vastaan, suuntautuvat V:n
suurimmat joet (Saane, Murten-järveen virtaava
Broye ja Neuchätel-järven tärkein lähdejoki
Orbe) Aaren välityksellä Reiniin. Ilmasto on
kanttonin eri osissa varsin vaihtelevaa. Leudoin
ja terveellisin se on Genöve-järven suojatulla
pohjoisrannikolla, missä tämän vuoksi onkin
useita ilmastoparantoloja. Alppien viimaisilla
ylängöillä ja Jura-vuoristossa ovat lämpötilau
vaihtelut sensijaan suuret ja talvipakkaset
monasti purevat. — Elinkeinoista maatalous on
tärkein; 1912 kanttonin pinta-alasta oli metsää
25,9 %, peltoa, viinitarhoja (58 km2), niittyä ja
laidunmaata yhteensä 59,s %. Maanviljelyksen
tuotteista mainittakoon V:n tunnetut valkoviinit,
ja tupakka. Karjanhoitoa harjoitetaan etupäässä
vuoriseuduissa; 1911 V:ssa oli 19,158 hevosta,
108,210 nautaa, 57,033 sikaa, 5,684 lammasta ja
13.184 vuohta. Teollisuuslaiu alaisissa tehtaissa
työskenteli 1911 16,612 henkeä. Teollisuuden
tuotteista tärkeimmät: kellot (Jura-vuoristossat,
Vattu.
S. de Vauban.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
