Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vedenalainen alus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
771
771 Veda—Vedenalainen alus 106
779
Kuva 13. Veden pinnalla kulkeva vedenalainen.
savuhattua muistuttava kausi, jonka kyljessä on
pystysuorassa asennossa oleva linssi A, jonka
läpi. prismassa Pi heijastuva kuva kulkee. Tämä
prisma taivuttaa kuvan muodostavat säteet 90°:n
kulmaan, niin että ne suuntautuvat alas
tähystys-putkeen. Tämän jälkeen säteet kulkevat
linssi-sarjan Oi, Ui ja U? lävitse alempana olevaan
prismaan Pj, jossa ne uudelleen taipuvat 90°:n
kulmassa, joten aluksessa oleva tähystäjä voi
luonnollisessa asennossa ollen nähdä kuvan
okulaarissa 02. Periskooppia voikin parhaiten
verrata mitä huolellisimmin valmistettuun
valo-kuvauskoneeseen, jollaisena sitä itse asiassa
voikin käyttää liittämällä okulaariin 02 pienen
lisä-kojeen. Tavallista tähystystä varten on
periskooppi niin sovitettu, että se antaa
luonnollisessa asennossa (ei ylösalaisin) olevan kuvan.
Tämän tekee mahdolliseksi kääntäjäprisma
Haitallinen puute tavallisessa periskoopissa on
se, että tähystäjä saattaa nähdä vain osan
ympäristöä, s. o. n. 60° :n näkökulmassa, josta 30°
ulottuu kummallekin puolelle objektiivin (linssin)
keskipistettä A:ta sekä välittömästi sen vastapäätä
olevaa pistettä yhdistävän suoran. Näin ollen
vedenalaisen tähystäjä kerrallaan voi nähdä vain
n. 6:nnen osan ympäristöään. Yleiskatsauksen
saamiseksi koko näköpiiristä voidaan
periskooppia pyörittää, mikä suoritetaan joko käsirattaan
tai pienen sähkömoottorin avulla. Periskoopin
yläpää on varsinaisesti pyöritettävä osa, mutta
putken alempikin osa on pyörivä (rataslaitoksen
B:n avulla), joskin vain .puolella yläosan
kulmanopeudesta, mikä korvaa atsimutin erotuksen
yläosan kiertyvän prisman ja alemman kiinteän
Kuva 14. Sukeltava vedenalainen.
prisman välillä. Tähystäjän ei tule vain
tarkastella näköpiirissä olevaa ympäristöä; hänen on
myös havaintojensa avulla osattava määrätä
aluksen kulkusuunta näköviivaansa verraten.
Tämä käy päinsä siten, että putken sisälle
sovitetaan kaksi lasilevyä, toinen periskoopin
kiertyvään, toinen kiinteään osaan. Edellisessä on
indeksi ja se tietenkin liikkuu putken mukana.
Jälkimäisessä on asteisiin jaettu ympyrä.
Tarkkaamalla toisessa levyssä olevan indeksin
suhtautumista toisen levyn asteikkoon tähystäjä voi
siinä silmänräpäyksessä määrätä periskoopin
näköviivan oikean suhteen aluksensa
pituusakseliin nähden, s. o. määrätä aluksen kulkusuunnan
sen kulkiessa joko havaittua esinettä kohti tai
siitä poispäin. Tämä kulkusuunnan tarkka
määrääminen on m. m. tärkeä tähdätessä torpedoa
vihollisalusta kohti.
Tavallisen periskooppilaitteen suurentamiskyky
on varsin heikko, n. 11/2-kertainen, mutta
hetkellisen, jopa kuudenkertaisen suurennuksen voi
aikaansaada erikoislaitteiden avulla. Toisinaan
käytetään kahta periskooppia, joista toinen näyt-
Kuva 15. Hieman veden pinnan yläpuolelle ulottuvan
periskoopin jälkeensä jättämä „valkea viiru".
tää yläpuolella olevan ympäristön 60°: n
näkökulmassa heikosti tai ei lainkaan suurennettuna,
toisen avulla taas saadaan suurennettu kuva
kulloinkin halutusta näkökulman osasta. —
Ollessaan rajoitettu näköpiirin 6:nteen osaan alus on
kuin lippusuitsilla varustettu hevonen. Tämä
seikka on tietenkin suuri puute ja samalla
alukselle vaarallinen. Vedenalaisten näkökyvyn
vahvistaminen onkin suuren huomion esineenä
»Yltympäri näkevän silmän" keksimistä on
ahkerasti pohdittu. Tärkeänä parannuksena on jo
pidettävä linssiä, jonka näkökulma on suurempi
kuin 60°. Eräs parannussuunnitelma sisältää
neljän eri linssin järjestämistä maltalaisristiu
muotoon. Mutta tällöinkin jäisi alus turvattomaksi
120° :n alalla ympyrän koko kehästä, mitä väliä
osoittavat linssien väliset, 30° :n suuruiset sokeat
kohdat (kuva 19).
Vedenalaisen »yltympäri näkevä s i
1-m ä" (kuva 20) on oikea nerokkuuden ihme.
Fosforipronssisen putken ylimmässä päässä on
erityinen kapea ja määrätynmuotoinen linssi.
Tämä kokoaa koko ympyrän sisältämän näköalan
ja heittää sen alas putkeen ja edelleen aluksen
tähystystornissa olevaan okulaariin.
Periskooppi-putken läpi kulkiessaan valosäteet kulkevat seit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
