Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vedenalainen alus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
783
Vedenhaihtuminen—Vedenkorkeushavainnot
784
|</ >16 iV’2 15
Kuvat 22—23. Saks. vedenalainen „Germania".
1 Sisärunko. 2. Ulkorunko. 3. Kansi. 4. Irroitettava varmuusköli 5. Tähystystorni. 6. Ohjausratas tornissa. 7.
Ohjaus-ratas kannella. 8. Käyttökeskus. 9 Periskoopit 10 Merkinantomasto.’ 11. Torpedoluukku. 12. Sisäiset
painolasti-vesisäiliöt 13. Torpedojen varustussäiliö. 14. Ulkopuoliset painolastivesisäiliöt 15. PolttoOljysäiliOt. 16.
Voideöljy-säiliöt. 18. Potkurit 19 Vaihtolaite. 20. Sähkömoottorit. — 21. Polttomoottorit. 22 Akkumulaattorit. 23. Upseerien
salongit. 25. Makuuhytit 27, 28. Peräsimet (pystyperäsimet). 29, 30. Vaakatasoperäsimet. 31. Torpedoputket.
päällysrakenteessa olevat torpedoputket. Suuret
vedenalaiset ovat sitäpaitsi varustetut
pienikali-berisilla tykeillä, jotka sukeltaessa lasketaan
erikoisiin suojuksiin. Vedenalaisten varustukseen
kuuluu jo myöskin kipinäsähkölennätin.
Miehistön’ vedenalaista oleskelua varten
vedenalaisissa 011 puhtaalla puristetulla ilmaJlla tai
hapella täytettyjä säiliösilintereitä. Lisäksi on
näissä aluksissa koje, jolla hiilihappoinen ilma
voidaan puhdistaa potaskan avulla. Puhdistettu
ilma jäähdytetään ja tehdään jälleen
hapenpitoi-seksi, joten aluksen sisällä oleva ilma voidaan
pysyttää raikkaana. Sukeltaessaan aluksella on
riittävästi ilmaa n. 24 tunniksi, mutta puhdasta
puristettua ilmaa (tai happea) sisältävien
silinterien avulla veden sisällä oleskelua voidaan
pitkittää 48-64 tuntiin. Pitämällä tarkkaa huolta
ilman raitistuttamisesta miehistö voi vaikeuksitta
työskennellä koko ajan.
Haaksirikon varalle on vedenalaisissa erinäisiä
varmuuslaitteita, joista mainittakoon kevyehköllä
kypärillä ja oksyliittiä sisältävällä
ilmanpuhdis-tajalla varustetut, n. 30 sekunnissa päälle
puettavat sukelluspuvut, joiden avulla miehistö voi
pelastautua aluksesta ylös veden pinnalle. Lisäksi
on erinäisiä vedenalaisia merkiuantolaitteita sekä
merkkien lähettämistä että vastaanottamista
varten. L. H.
Vedenhaihtuminen ks. H a i h t u m i n e n.
Vedenhaltia. Paitsi elollistettua vettä
sellaisenaan, jolta rukoillaan ennenkaikkea
virkistävää sadetta, ovat useimmat luonnonkansat
uskoneet vedessä asuviin henkiin, jotka saattavat
ihmisille jonkin merkkitapahtuman edellä
ilmaantua ja joita monesta syystä, varsinkin hyvän
kalansaaliin vuoksi, on uhreilla lepytettävä.
Niihin liittyvistä käsityksistä sekä niiden
ilmenemismuodoista voi päättää, että ne ovat osaksi
veteen hukkuneiden haamuja, osaksi vesieläinten,
kalojen y. m. haltiahenkiä. [Uno Holmberg, ,,Die
\vassergottheiten der finnisch-tlgrisehen völker"
(1913).] V. Ilbg.
Vedenlieittäjä. 1. Laite, jota käytetään
rautateillä veturien (sekä eräissä tapauksissa vaunujen)
varustamiseksi vedellä. Ne ovat joko suoraan
vesitornin seinään kiinnitettyjä tai pystypylvään
varassa olevia kääntyviä 125 ä 175 mm:n
sisä-läpimittaisia rautaputkia. Vedenlieittäjä on aina
varustettu sulkuventtiilillä. 2. ks. Vesikatto.
Vedenjakaja on toisiinsa rajoittuvien
joisto-jeu välinen erottava, useimmiten ympäristön
yläpuolelle kohoavaa harjannetta seuraava viiva,
jonka eri puolilla vesi virtaa eri joistoihin.
Vedenjako, vesialueen jako maanjaon
yhteydessä, erityisesti kalastusta silmälläpitäen, ks.
Maanjako ja Kalavesi.
Vedenkorkeuden näyttäjä. 1. ks.
Vesi-asteikko; 2. ks. Vesijohto.
Vedenkorkeushavainnot. V:oja toimitetaan
silmälläpitäen sekä puhtaasti tieteellisiä että
myöskin käytännöllisiä näkökohtia. Niiden avulla
voidaan tutkia esim. meteorologisten tekijäin
vaikutusta vedenkorkeuteen, „seiehe"-ilmiötä,
luode-ja vuoksi-teorioita, maankohoamista y. m.,
toisaalta ne ovat aivan välttämättömiä
laivaliikenteelle, koskivoimaa käyttäville
teollisuuslaitoksille, järvenlasku- ja kuivaussuunnitelmia
laadittaessa j. n. e. Varhaisimmat tunnetut v. ovat
egyptiläisten toimittamia, Egyptissä kun koko
maa oli riippuvainen Niilin virran nousuista ja
laskuista. Pariisissa on Seine-joen tulvia havaittu
1600-luvulta saakka. Selvää on. että esim.
Hollannissa v. on toimitettu kanavien ja sulkujen
valvomisen yhteydessä (Amsterdamista on v :oja
jatkuva sarja, joka ulottuu yli 200 vuotta taapäin).
V. toimitetaan havaitsemalla vedenpinnan
korkeutta vesiasteikolla (ks. t.), tai
käyttämällä itsepiirtävää mittaria (mareografia.,
1 i m n i g r a f i a, ks. t.). Yleensä havaitaan
vesi-asteikkoa ainoastaan kerran vuorokaudessa,
määrättynä tuntina. Täten voidaan saada esim.
vuosikeskiarvo täysin luotettava. Tulvia tutkittaessa,
luode- ja vuoksi-ilmiötä määrättäessä, tai muissa
erikoistapauksissa, on tarpeen tehdä v. useani-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
