- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
791-792

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vegesack ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

791

totuttautuminen tietenkin vaatisi useita
sukupolvia. Mitään tieteellisesti pätevää syytä ei ole
vielä voitu tuoda esille, miksi tällainen
alkukantaiseen liedelmäravitsemukseen palaaminen
olisi välttämätön, niin kauan kuin on saatavissa
toisia todella arvokkaita ravintoaineita. Kun on
kysymys sopivasta ravinnosta, on tietenkin
otettava huomioon elimistön soveltautumiskyky.
Elimistö (s. o. solut) voi suuressakin määrin
sovel-lautua oleviin oloihin ja ottaa vastaan, mitä 011
tarjolla. Alkoholia ja muita myrkkyjä ei
elimistölle rankaisematta voida ajan pitkään tarjota.
Mutta luonnon tarjoamista ravintoaineista,
joihin ei ole mitään pätevää periaatteellista syytä
olla lukematta myös lihaa, voi elimistö —
ruuanlaittoa apunaan käyttäen — nauttia hyväkseen
hyödyllisen ja ravitsevan osan ja tehdä
vahingot-tomaksi ja jättää käyttämättä sen, mikä ei sille
sovellu. Kuitenkin 011 myönnettävä, että
kasvikunnan tarjoamissa ruokalajeissa on kaikki
orgaaniset ravintoaineet, joita ruumiin
ylläpitämiseen tarvitaan. Onpa esim. rukiin jyvässä sekä
munanvalkuaisainetta että rasvaa ja
hiilihydraatteja. Mutta kun lähemmin tarkastaa näiden eri
ravintoaineryhmien välisiä suhteita, niin huomaa,
että hiilihydraattien runsaan määrän rinnalla
esiintyy rasvaa kovin niukalta; kaura on maamme
ainoa viljalaji, joka sisältää vähän enemmän
rasvaa. Tämä 011 erityisen merkille pantava
kylmähkön ilmaston maissa, joissa ruumis kaipaa
runsaasti lämpöä antavia ravintoaineita ja siis
erityisesti juuri rasvaa (vrt. Ravintoai neet).
Munanvalkuaisaineiden suhteen ovat olot. v.iin
nähden jonkinverran suotuisammat. Useat
kasvikunnan tuotteet sisältävät näet melkoisen paljon
munanvalkuaista, joten ei kävisi vallan
mahdottomaksi niistä saada ihmisen ravinnoksi laskettua
määrää tyydytetyksi. On kuitenkin pidettävä
mielessä, että suuri osa siitä munanvalkuaisaineesta,
jonka leivässä ja muissa kasvituotteissa syömme,
ei tule meitä hyödyttämään syystä, että kasvien
soluseinät ovat esteenä ruuansulatusnesteiden
vaikutuksille. Osa ravintoainetta tulee siten
ulostuksissa poistumaan meitä hyödyttämättä (vrt.
K a v i t s e m i n e n). Kaikissa tapauksissa on
liharavinnon merkitystä suuresti liioiteltu, ja
nykyaikaisille pyrkimyksille kasviravinnon
edistämiseksi on sekä fysiologisista että erittäinkin
taloudellisista syistä annettava suuri merkitys.

Vegetatiivinen (lat. vegetu’re = elvyttää,
elähdyttää), kasvuun ja elämän ylläpitämiseen
kohdistuva.

Vegetatiiviset toiminnat (ks.
Vegetatiivinen), kaikki ne toiminnat, joiden tehtävänä
on ruumiin kasvaminen ja elämän ylläpitäminen
ynnä suvun jatkuva lisääntyminen. Tällaisia ovat
hengitys, verenkierto, ruuanotto ja sen
sulattaminen ynnä ravinnon imeytyminen ruumiiseen;
tarpeellisten ruumiinnesteiden muodostuminen ja
erittyminen sekä kuona-aineiden erittyminen ja
ulottuminen, hedelmöityminen ja elollisen
olennon synnyttäminen j. 11. e. vrt. A n i 111 a aliset
el intoiminna t. M. O.-li.

Vegeteerata (ransk. vig6ter, < lat. vcgetiVre
= elvyttää), elää kasvin lailla, elellä toimettomana
vain mukavuuttaan ja aterioitaan ajatellen.

Wegscheider [vehsäidor], J u 1 i u s August
Ludvig (1771-184!)), saks. teologi, ratsionalis
min dogmaattinen pääedustaja Saksassa. W. oli

792

professorina Haliessa v:sta 1810. Pääteos
„Insti-tutiones theologise christianae dogmaticfe" (1815).

E. K-a.

Vehikkeli (lat. velii’culum = ajoneuvo),
kulje-tus-, ajoneuvo; asiapaperia seuraava ja sitä
ympäröivä kirjelmä; läciket., aine, johon lääke
sekoitetaan, jotta se olisi miellyttävämpi nauttia.

Vehka I. suovehka ks. C a 1 1 a palustris.

Vehkajärvi, 8,7 km pitkä järvi
Kuhmalah-den, Luopioisten ja Padasjoen pitäjien
nurkkauksessa, suurin lev. 6,s km, pinta-ala 27,s km;
vedenpinta 110,3 m yi. merenp. Rannat matalia,
kivisiä, metsäisiä ja harvaan asuttuja. V. saa
osan Lummeneen vesiä Järveujoen kautta. V.
laskee Kasiniemenjokea myöten Vesijaon
pohjoispäähän. — vrt. L u m m e n e ja V e s i j a k o. —
V: n luoteisrannikolla sijaitsevat Vehkajärven
kylä ja rukoushuone. L. H-nen.

Vehkajärvi, kvlä ja
rukoushuonekunta Kuhmalahden pitäjän itä-osassa,
samannimisen järven rannalla, Kuhmoisista
Kuhma-lahdelle vievän maantien varrella.
Rukoushuonekunta perustettiin 1841, ja kuului se aluksi
Sahalahteen, kunnes 1896 (sen. päät. 26 p:ltä
maalisk.) siirrettiin Kuhmalahteen kuuluvaksi.
Jumalanpalveluksia pidetään n. 12 kertaa v:ssa.
Kirkko puusta, rak. 1841. — V:n kirkolle on
19 km Kuhmalahden, 38 km Sahalahden
kirkolta. L. H-nen.

Vehkakasvit, A r a c e se n (ks. t.) heimo.

Vehkalahti (ruots. V e k k e 1 a k s, myös
Veekelaks). 1. Kunta, Viipurin 1., Kymin
kihlak., Vehkalahden nimismiesp.; kunnan
keskuspaikkana on H a m i n a 11 (ks. t.) kaupunki,
jossa V:n kirkkokin sijaitsee. Pinta-ala 577,o km2,
josta viljeltyä maata (1910) 10,397 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 2,047 ha, puutarha-ala
21 ha). Manttaalimäärä 46,11, talonsavuja 1,123,
torpansavuja 49 ja muita savuja 838 (1907).
10,258 as. (1915); 1,670 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 1,005 :llä, kalastus
54:llä, merenkulku 44:llä, teollisuus 204:llä
(1901K Kauppalaivasto käsitti 1913 17
purjealusta (yht. 923 rek.-ton. netto). 1.472 hevosta,
4,789 nautaa (1914). — Kansakouluja 18 (1917).
Reitkallin puutarha- ja talouskoulu.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Ristniemen
lasitehdas; Ristniemen, Tervasaaren, Metsäkylän ja
Pyliällön sahat. Vene- ja laivanrakennusta
harjoitetaan Neuvottoman kylässä (purje-aluksia ja
proomuja) ja Summan veneveistämöllä
(pääasiassa moottorialuksia). — Merikalastus 011
huomattavana elinkeinona Tammion. Kuorsalon,
Pyötsaaren, ja Ison-Mustan saarten, sekä
Mänt-lahden, Vilniemen, Summan, Neuvottoman ja
Salmen kylien asukkailla. — Vanhoja kartanoita:
Vilniemen, Summan, Poitsilan (Norsby) ja Raki
lan (Brakila) hovit. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Savonlinnan hiippak., Haminan
rovastik.; asiakirjat mainitsevat V:ssa olleen
oman kirkon jo ainakin 1396 ja oman khran
1427. V. on ollut pitkät ajat Haminan
kaupungin kanssa yhteisenä Haminan ja
Vehkalahden seurakuntana, kunnes sen. päät. 18 p:ltä
tammik. määrättiin Hamina erotettavaksi eri
khrakunnaksi, mikä toteutui 1910. Kirkko
kaupungin koillislaidassa. omalla tontilla) rak.
harmaasta kivestä 11. 1450. — vrt. namina. —
3. Varhaisimpina aikoina Haminan kaupungin

Vegetatiivinen—Vehkalahti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0412.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free