Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Weigand ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
797
YVeigand
— Veiksel
798
teorialle vankan pohjan ja ennen häntä
saavuttamattoman tarkkuuden selvittämällä itse
funktsionikäsitettä ja esittämällä analyyttiset
funktsionit päättymättömillä, konvergenteillä
potenssisarjoilla. W:n luennot kokosivat hänen
ympärillensä suuren joukon oppilaita kaikilta
maailman suunnilta. Muistiinpanoja näistä
luennoista levisi siten yli maailman, mutta W:n
itsensä autoriseeraamaa painettua esitystä hänen
funktsioniteoriansa alkeista ei ole olemassa. —
W:n tuotannosta muilla matematiikan aloilla on
mainittava, että hän on muovaillut elliptisten
funktsionien teoriaa ja tehnyt sen
yksinkertaisemmaksi kuin hänen edeltäjänsä, hän on antanut
tarkan todistuksen luvun n irratsionaalisuudesta,
tutkinut variatsionilaskentoa, lineaarisia
diffe-rentsiaaliyhtälöitä, minimipintoja, n:stä
yksiköstä muodostuneita kompleksilukuja j. n. e. —
YV:n lukuisat julkaisut ovat painetut Crellen
»Journal der reinen und angewandten
Mathema-tik" nimisessä aikakauskirjassa sekä Berliinin
tiedeakatemian „Abhandlungen"issa. Hänen
kootut teoksensa on Berliinin tiedeakatemia toimit-’
tanut (1894-1903; 1-4 nid.). U. S:n.
Weigand /väigant], Friedrich Ludwig
Karl (1804-78), saks. kielimies; v:sta 1851
professorina Giessenissä. W:n huomattavimpia
teoksia ovat: „Wörterbuch der deutschen
Syno-nymen" (1840-43), ensimäinen teos laatuaan, joka
perustui kielihistorialliseen tutkimukseen, ja
»Deutsches Wörterbuch" (1857-71).
Weigand [väigant], Gustav (s. 1860), saks.
kielentutkija, vista 1897 romaanilaisten kielten
professorina Leipzigin yliopistossa, v:sta 1894
Leipzigin romaanialaisen ja v:sta 1907
bulgaaria-laisen kielitieteellisen laitoksen johtaja. W. on
kohdistanut tutkimuksensa erikoisesti romaanian
kieleen. Julkaisuja: „Die Sprache der
Olympo-Wallaehen’; (1888), „Vlacho-Meglen" (1892), „Die
Aromunen" I, II (1894-95), „Der Banater
Dia-lekt" (1896), „Die Dialekte der Bukowina und
Bessarabiens" (1904), „Bulgarische Grammatik"
(1907), „Linguistischer Atlas des dakorumänischen
Sprachgebietes" (v:sta 1898).
Weigert [väigort], Karl (1845-1904), saks.
lääkäri, tuli 1879 professoriksi Leipzigiin ja 1885
Senekenberg-laitoksen patologis-anatomisen
osaston päälliköksi Frankfurt am Mainiin. Ottamalla
käytäntöön aniliinivärit kudosten värjäämiseksi
W. suuresti kehitti histologista tekniikkaa. Itse
hän työskenteli etupäässä keskushermoston ja
bakteriologian aloilla. M. O-B.
Weigle [väigh], Karl G o t tl i e b (1810-82),
saks. urkujen rakentaja (tehdas Stuttgartissa
v:sta 1845), oli ensimäisiä sähkökoneiston
käyttäjiä. I. K.
Vei-hai-vei, Englannin Kiinalta 1898
vuokraama alue San-tungin niemimaan koillisosassa;
n. 740 km2, 147,177 as. (1911). Alueella on
oivallinen satama, saaren sulkema syvä lahti, jonka
rannalle on syntynyt V:n kaupunki (n. 2,000 as.,
engl. sotaväkeä lukuunottamatta), tärkeä
sotalaivaston asemapaikka. — V:n sataman antoi
Li-hung-tsang (ks. t.) 1890-luvulla lujasti
linnoittaa, mutta 1895 japanilaiset Ojaman
johdolla valloittivat sen ja hävittivät kaikki
kiinalaisten rakentamat varustukset. , J. G. G-ö.
Veijariromaani (ruots. sJcälmroman, saks.
Sclielmenroman, ransk. roman picaresque). Siten
nimitetään eräänlaisia seikkailuromaaneja, joissa
esitetään, joskus autobiografian muodossa,
kuvitellun tai välistä todellisenkin henkilön kirjavia
seikkailuja ja tekoja, samalla luoden
mielenkiintoisen, usein purevan satiirisen ja realistisen kuvan
ajan oloista ja tavoista. V. esiintyy ensiksi esp.
kirjallisuudessa (gusto picaresco „veijarityyli",
sanasta plcaro »veijari, lurjus") 1500-luvun
puolivälissä. Silloin ilmestyi romaani „La vida de
Lazarillo de Tormes y de sus fortunas y
adversi-dades", jota tavallisesti vaikka väärin on pidetty
Mendozan (ks. t.) sepittämänä. Käännöksinä ja
mukailuina se samoinkuin pari muutakin esp. v:ia
»Guzmän de Alfarache", „La plcara Justina"
(1605) levisi laajalti ja tuli esikuvaksi koko
lajille. Saks. kirjallisuuden tunnetuin v. on
Grimmelshausenin (ks. t.) „Simplicius
Simplicis-simus", joka puolestaan sai lukuisia jäljitteli joitä.
Muista v:eista mainittakoon ransk. Lesagen
(ks. t.) „Gil Blas". [Lauser, »Der erste
Schelmen-roman, Lazarillo von Tormes" (1889) ; Garriga,
»Estudio de la novela picaresca" (1891);
Sehult-heiss, ,,Der Schelmenroman der Spanier u. seine
Nachbildungen" (1893).] E. TV-s.
Veijola (ruots. V e j b y) ks. L a a k s p o h j a.
Weijola, Yrjö (s. 1875), kirjailija,
alkup. sukunimeltään Weilin, yliopp. 1893, fil.
kand. 1899, toiminut liikealalla ja julkaissut
runoja (»Haavoja" 1895, »Sydämiä yössä" 1905,
»Karsikko 1905, »Sunnuntairatsastaja" 1910) ja
huvinäytelmiä (»Nuori luotsi" 1904, »Nuoruus ja
hulluus" 1904, y. m.) sekä suomentanut m. m.
Frödingin, Levertinin ja Lars Stenbäckin runoja.
V. T.
Veikkola, entinen lahjoitusmaa Valkjärven
pitäjässä, käsittävä suurimman osan pitäjästä
(Veikkola, Valkiamatka, Pähkinämäki y. m.),
annettiin jo 1710 lahjoitukseksi Viipurin
komentajalle eversti Gregorij Tserny seville ja oli sitten
jälkeläisillä, kunnes se 1802 myytiin
kauppaneuvos Mihail Blandoville. Olot tällä tilalla, jonka
omistaja joutui vararikkoon, synnyttivät haikeita
valituksia korotetuista veroista ja rettelöitä (vrt.
To u v i 1 a). Kun talonpojat kieltäytyivät
maksamasta, niin Blandov väkisin sotaväen avulla ryösti
heidän lehmänsä ja ruisaumansa. V. 1837 antoi
siellä lahjoitusmaa-asetuksen toimeenpano aiheen
talonpoikaislevottomuuksiin. Lopulta V. joutui
vapaaherra B. Freederickszille (1842), kunnes
Suomen valtio 1875 sen lunasti. [J. M. Salenius,
»Oloja ja tapauksia V:n lahjoitusmaalla", Hist.
arkisto XX.] K. G.
Veiksel (puol. Visla, lat. Vistula, saks.
Weichsel), pisin Itämereen laskevista joista,
alkaa Länsi-Beskidien pohjoisrinteiltä, 1,125
m yi. merenp., virtaa ensin
vuoristolaak-sossa pohjoiseen, sitten, tasankojoeksi
muuttuen ja pienille aluksille purjehduskelpoiseksi
käyden, Krakovan ohi itään ja koilliseen,
ollen 200 km: n matkan rajajokena
Puolan ja Itävallan välillä. Sedomierzin luona V.
kiertää itäpuolitse Lysa Göran harjanteet sekä
suuntautuu Puolan päävirtana pohjoiseen ja,
Varsovan ohi virraten, luoteeseen. Thornin
lähistössä joki tulee 8 km leveässä laaksossa
Preussiin, missä se Brombergin luona tekee jyrkän
polven koilliseen ja pohjoiseen, laskien
Baltilai-sen järviselänteen ja 2,200 km2 laajan, Werder
nimisen viljavan suistomaan halki Itämereen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
