Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Weigand ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
799
kahdessa päähaarassa, joista vasen, varsinainen
V., aukeaa Danzigin lahteen, oikean, Nogatin,
suuntautuessa Frisches Ilaffiin. Pituus 1,094 km,
leveys Puolassa 200-500 m, Thornin kohdalla
850 m; keskimääräinen kaltevuus 0,578 m km:llä;
jokialue 198,285 km2. Vuosittain joki kuljettaa
n. 32 km3 vettä mereen, s. o. n. kolmannesosan
sen alueelle tulevasta sademäärästä. V. tulvii
usein alavien äyräittensä yli, levittäen laaksonsa
pohjalle hedelmällistä lietettä. Vedenpinnan
rajatilojen korkeusero Varsovan kohdalla 4,s« m.
Päätulva on keväisin, mutta tuhoisampi on
maanviljelykselle Karpaattien rinteiltä valuvien
sadevesien aiheuttama veden nousu kesä- ja
syyskuussa. Jäänlähtö tapahtuu Varsovan luona
keskimäärin maalisk. 14 p., jäähän peittyminen
jouluk. 31 p. (keskiarvo vuosilta 1725-1879). On
kumminkin talvia, joina joki ei lainkaan mene
jäähän. — Laivaliikenne on mahdollinen suurilla
aluksilla Itävallan rajalle asti ainoastaan jos
vedenpinta Varsovassa on vähintään m:n
sikäläisen vesiasteikon nollapisteen yläpuolella.
Matalan veden aikana pääsevät höyrylaivat vaivoin
Nova Aleksandrjan (Pulavvyn) yläpuolelle. V:n
liikenneuomaa, jonka kulkukelpoisuudelle
lukuisat, paikasta toiseen siirtyvät hiekkasärkät ovat
haitaksi, on monella tavalla, erittäinkin Preussin
alueella, puhdistettu ja suoristettu.
Kanavalaitos-ten välityksellä V. on yhteydessä Niemenin
(Augustöwin kanava), Dneprin (ks. D n e p
r-Bugin kanava) ja Oderin (ks. t.) kanssa.
— V:n satamiin Puolassa saapui ja niistä
lähetettiin 1908 934,000 ton.; Preussissa oli 1913
Thornin vastaava luku 673,000, Danzigin 782,000.
— Suurimmat lisäjoet: oikealta Dunajec, San,
Bug-Narew, vasemmalta Pilica, Bzura. —
Suurvaltain sodassa 1914-15 oli V:n rannoilla monta
ratkaisevaa taistelua saksalaisten ja venäläisten
välillä. J. G. G-ö.
Weil (oik. H’, der Sludt), pieni kaupunki
Wiirttembergissä, Wiirmin rannalla. Stuttgartista
länteen. Keplerin syntymäpaikka.
Weil fväil], Gustav (1808-89), saks.
orientalisti. Opiskeltuaan useissa Euroopan
yliopistoissa ja. oleskeltuaan 5 vuotta itämailla W.
nimitettiin Heidelbergin yliopiston professoriksi.
Hänen, varsinkin islamin ja muhamettilaisuuden
historiaa käsittelevästä laajasta kirjallisesta
tuotannostaan mainittakoon: „Mohamined der
Prophet" (1843), „Geschichte der Chalifen" (5 nid.,
1846-62), „Einleitung in den Koran" (2 :neu pain.
1878). Kuuluisa on W:n „Tuhaunenyhden yön"
käännös, joka on useimpien myöhempien
käännösten pohjana. II. Il-a.
Weilin & Göös [veili’n et jös], graafillinen
tehdas- ja kustannusliike (osakeyhtiö Weilin &
Göös aktiebolag) Helsingissä. Liike sai alkunsa
Jyväskylässä, missä lyseonopettaja maisteri
A. G. Weilin ja seminaarinlehtori K. G. Göös
(1837-1917; nimitettiin Jyväskylän seminaarin
lehtoriksi 1863, siirtyi liikkeensä mukana
Helsinkiin, ollut mukana kansallisissa
pyrkimyksissä, edustajana porvarissäädysgä useilla
valtiopäivillä, eli loppuikänsä v:sta 1901 maatilallaan
Janakkalassa) kumpikin erikseen ryhtyivät
painattamaan ja kustantamaan oppikirjoja ja
kouluvälineitä, yhtyen sitten 1872 yhteiseen
liikkeeseen W. & G., jolle siirtyi Göösin kirjakauppa
ja jolle hankittiin oma kirjapaino. Liike, jonka
800
tarkoituksena aluksi oli kustantaa vain
kouluja hengellisiä kirjoja, laajeni nopeasti ja uutena
alana liitettiin siihen konttorikirjojen
valmistus, joita siihen saakka oli hankittu
yksinomaan ulkomailta. V. 1883 liike, lukuunottamatta
kirjakauppaa (joka siirtyi toisiin käsiin),
muutettiin Helsinkiin (lehtori Göös johtajana) ja
muodostettiin osakeyhtiöksi (Weilin ja Göösin
tehdas- ja kirjankustannusosakeyhtiö). Liikettä
on sittemmin laajennettu; nykyinen nimi on
v:lta 1895 (osakepääoma oli alussa 240,000 mk.,
v :sta 1918 1 milj. mk.). Tehdas käsittää
kirja-ja kivipainon, kirjansitomon,
konttorikirja-tehtaan, viivauslaitoksen, albumi- ja
palivi-laatikkotehtaan, paperinvärjäys-,
kartonginvalmis-tus-, paragon- (kansainvälisen paragonyhtiön
haaraosasto) ja kemigrafisen osaston sekä
stereo-tyyppivalimon. Kustannustoimi käsittää
pääasiassa virsi- ja oppikirjoja sekä almanakkoja
(v:sta 1887) ja kalentereja. Tuotanto (1917)
yhteensä 3 milj. mk. Työväestö (1917) 431 henkeä.
Weimar /väi-J, Sachsen-Weimar-Eisenacliin
suurherttuakunnan pääkaupunki Keski-Saksassa,
Ilmin vas. rannalla, ratojen risteyksessä;
34,582 as. (1910). Viime vuosisadan alussa W.
oli maailmankuulu henkisen elämän keskus, sillä
siellä oleskelivat silloin, vapaamielisen, taiteita
ja tieteitä suosivan suurherttuan Kaarle Augustin
kutsusta Goethe, Schiller, Wielaiyl ja Herder.
Herttuallisessa linnassa (rak. 1790-1803) on
monta muistomerkkiä tuolta W:n loistokaudelta,
m. m. ,,runoilijain huoneet", joita mainittujen
suurmiesten runotuotteisiin kohdistuvat Nelierin,
Prellerin ja Jägerin maalaamat freskot
kaunistavat. Linnan luona Kaarle Augustin ja Goethen
suunnittelema kaunis puisto, suuri kirjasto
(n. 180,000 nid.), jonka suojissa myös
veisto-kuvia, maalauksia ja muita taidekokoelmia, sekä
arvokas arkisto. Muista W:n rakennuksista ovat
huomattavimmat: Goethen talo (ks. art-.iin
Goethe" liittyvää kuvaa, palstalla 1514), jossa
Goethe-Sehiller-museo; Schillerin asunto;
rakennus, jossa Lucas Cranach eli; kaupungin kirkko
(n. v:lta 1400) kuuluisine, Cranachin
maalaamille alttaritauluilleen; hoviteatteri (perinpohjiu
korjattu 1907), joka Goethen ja Schillerin aikana
oli Saksan ensimmäinen. Herderin, Goethen,
Schillerin, Wielandin, Kaarle Augustin ja
Cranachin muistopatsaat. Hautausmaalla Goethen ja
Schillerin haudat. — 19:nnellä vuosis. oleskeli
Liszt pitkiä aikoja W:ssa hovikapellimestarina,
kooten ympärilleen pianisteja ja säveltaitein joita
kaikilta maailman kulmilta ja tehden W :sta
kuuluisan musiikkikaupungin. — Oppilaitoksia:
teollisuus- ja maalauskoulu, opettajaseminaari,
orkesteriopisto, kaksi lukiota. Maautieteellinen
laitos (karttapallojen valmistusta). —
Rautatehtaita, useita teollisuuslaitoksia. — W:n
lähistössä: Belvederen huvilinna ihanitie puistoineen,
Tiefurt muistoilleen Goethen ajoilta ja
Ossmann-stedt, jonka lähistössä Wielandin hauta.
J. G. G-ö.
Weingarten [vnivgartanj, Hermann
(1834-92), saks. evankelinen teologi, tuli 1873
kirkkohistorian professoriksi Marburgiin, 1876
Breslau-hun. Teoksia: „Die Revolutionskirchen Englands"
(1868), ..Das Mönchtuin ,im nachkonstantinischen
Zeitalter" (1877).] E. Ka.
Weingarten [riiin], Julius (s. 1836), saks.
Weil—Weingarten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
