- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
807-808

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Veistokoulu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

807

Weizsäcker—Vekseli

808

Luoteis-Siperiassa, jonka alkuasukkaat niitä
käyttävät edelleen höylänä, erikoisella tavalla
(lasketaan vain toiselta puolelta, mistä menettelytavasta
on jälkiä jo Siperian pronssikaudelta). — Niin
hyvin v:n terän kuin kantajan suojelemiseksi oli
tarpeen t u p p i, joka tunnetaan jo kivikaudelta.
Sen aineksena ovat kaikkina aikoina olleet puu,
puunkuori ja nahka. Suomessa käytetään edel-

Erilaisia suom. puukkoja.

leen tuohituppia (kuva 4). Myöhemmän
rautakauden karjalaiset tupet olivat komeilla
metalli-siioilla koristetut (kuva 5). Ennen nykyaikaisia
käyriä lestituppia tehtiin eritoten Länsi-Suomessa
ja Etelä-Pohjanmaalla tasasuhtaisia, usein
metalli-silaisia ja hatullisia mutta lestittömiä tuppia
hevosen jäykästä hännänjuurinahasta.
Erittäinkin Etelä-Pohjanmaalla, joka oli kuulu
puukkojunkkareistaan, pantiin ennen suurta huomiota
niin puukon kuin tupenkin ulkoasuun (kuva 6).
Monet esim. Ilmajoen tupet ovat suorastaan
taideteoksia (kuva 6). Etelä-Pohjanmaalla,
ennenkaikkea Kauhavalla, kehittyi muutamien
taitavien seppien (J. K. Lammin ja Iisakki
Järvenpään) toimesta myös nykyaikainen
puukkoteolli-suutemme. — Omituisia kokorautaisia naisten
veitsiä on saatu talteen Keski-Suomesta (kuva 7).
Kääntöpääveitsiä, joihin moninaiset
kynäveitsem-mekin "kuuluvat, lienee Karjalassa käytetty jo
myöhimmällä rautakaudella. U. T. S.

Weizsäcker /väitsekar], Karl Heinrich
(1822-99), saks. saarnaaja ja U:n T:n tutkija,
opiskeli Tiibingenissä 1840-45 Ferd. Christ. Baurin
(ks. t.) ja välitysteologin Chr. Friedr. Schmidtin
johdolla, liittyen jälkimäiseen. Tuli 1851
hovi-kappalaiseksi ja kaartinjoukkojen saarnaajaksi
Stuttgartiin, toimi v:sta 1856 avustajana
sikäläisessä kultusministeriössä, tuli 1859
konsistorin ylimääräiseksi jäseneksi, 1861 professoriksi
(Baurin seuraajana) Tubingeniin, 1889 sikäläisen
yliopiston kansleriksi. Oli v:sta 1856 „Jahrbiicher
der deutsch. Theologie" nimisen aikakauskirjan
toimittajana. Teoksia: „Das N. T., iibersetzt von
C. VV." (9 :s pain. 1900), „Uutersuchungen iiber
die evang. Geschichte, ihre Quellen u. den Gang
ihrer Entwicklung" (2:nen pain. 1901); „Das
a post oi. Zeitalter’’ (2:nen pain. 1892), „Gesch.
des Unterrichts an der theol. Fakultät in
Tiibin-gen von den Reformatoreu bis zur Gegenwart"
(1877). A. F. P-o.

Vejby, Veijola, ks. L a a k s p o h j a.

Veji, muinainen kaupunki Etelä-Etruriassa
Rooman pohjoispuolella Cremera-joen varrella,
hävitettiin täydellisesti pitkällisten taisteluiden

jäljestä v. 396 e. Kr. (ks. Camillus). V:n
jäännöksiä tavataan nyk. Isola Farnesen luona.
[Dennis, „Cities and cemeteries of Etruria",
2:nen pain. (1883).] K. J. E.

Vejle, kaupunki Tanskassa, Jyllannin
kaakkoisosassa, luonnonihanassa paikassa
samannimisen joen suussa ja pitkän vuonon perukassa,
ratojen risteyksessä; 17,261 as. (1911). Ripeästi
edistyvä kauppa- ja teollisuuskeskus; hyvä satama.
Opettajaseminaari. — V.-vuonon pohjoisrannalla,
n. 15 km V:stä itään, Vejlefjordin
parantola keuhkotautisia varten. J. G. G-ö.

Vejlefjord ks. Vejle.

Wekerle, S ä n d o r [väkärlä sundor]
(s. 1848), unk. valtiomies; palveli v:sta
1877 raha-asiainministeriössä, valittiin 1884
valtiopäiville, tuli 1887 valtiosihteeriksi ja
hulitik. 1889 raha-asiainministeriksi, jona
ollessaan pani toimeen tärkeitä muutoksia
vero-laitoksessa ja sai 1891 aikaan tasapainon
valtiontaloudessa. Marrask. 1892 W. tuli pääministeriksi
ja ajoi perille pakollisen siviiliavioliiton ja
joukon muita kirkollisia lakeja, jotka lopullisesti
hyväksyttiin, sitten kuin hän oli eronnut jouluk.
1894; tuli 1897 Unkarin
hallinto-oikeudenpuheenjohtajaksi. Huhtik. 1906 W. vaikeissa oloissa,
kruunun ja valtiopäiväin jouduttua ilmiriitaan
keskenään, jälleen rupesi pääministeriksi yhdessä
kolmen itsenäisyyspuolueen johtajan kanssa.
Hänen onnistui kyllä saada valtiopäivät
myöntämään tarpeelliset määrärahat ja .sotaväenoton
sekä jo julkaistut kauppasopimukset
vahvistetuiksi saaden siten laillisen oikeustilan
palautetuksi, mutta Itävallasta riippumatonta
kansallispankkia hän ei saanut aikaan eikä myöskään
muutoksia sotajoukon komennuskielessä; luopui
1910. V. 1917 W. tuli kolmannen kerran
pääministeriksi. J. F.

Vekkelaks 1. V e c k e 1 a k s, ks.
Vehkalahti.

VekseH (lat. vartalo vie.. ., genet. vicis =
vaihto) on määrättyyn, laissa säädettyyn muotoon
laadittu, erityisen, ankaran velkavastuun alainen
kirjallinen sitoumus, jossa sen asettaja joko itse
sitoutuu tahi kehottaa toista henkilöä vissinä
lan-keamisaikana suorittamaan määrätyn
rahasumman v.-asiakirjan nojalla laillistetulle
sitoumuksen haltialle. V. (ruots. växel, saks.lVcc/iseZ) ynnä
sen nimitykset eri kielissä (it. lettera di canibio,
ransk. lettre de change, engl. bill of exchange)
merkitsee alkuaan vaihtoa, rahan vaihtamista
toi-senlaatuiseen rahaan, siis rahakauppaa.
V.-kauppa esiintyy aikaisemmin keskiajan
italialaisissa kauppatasavalloissa, ja vanhimmat tavatut
v.-asiakirjat ovat Genovan arkistossa 1100-luvun
keskivaiheilta. Kun keskiajalla ei, kirkon taholta
annettujen kieltojen johdosta, ollut lupa
velaksi-annosta ottaa korkoa, kehittyi käytäntö siihen, että
ruvettiin antamaan asiakirjoja, joissa
tarkoitettiin siirtää rahamäärä paikkakunnalta toiselle,
niissä tapauksessa korkohyvitys voitiin kirkon
taholtakin hyväksyä korvauksena rahojen
siirtämisestä, tehdystä työstä y. m. s. Koska niihin
aikoihin useilla eri paikkakunnilla oli oma
raha-lajinsa, sisältyi senlaatuiseen, toiselta
paikku-kunnalta toisella maksettavaksi osoitettuun saamis
asiakirjaan myös rahan vaihtaminen toiseen
rahalajiin. Siitä taas johtui, että saamisasiakirja
sai vaihtoa merkitsevän nimityksen. Myöhempi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jan 9 18:01:09 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0420.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free