- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
809-810

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vekseli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

813

Vekselilaki—Velarium

810

kehitys johti sittemmin siihen, että rahalajin
vaihtoa vähitellen lakattiin pitämästä
v.-liikkeeseen olennaisesti kuuluvana.

Niiden oikeussäännöksien kokonaisuutta, jotka
muodostavat v:iä koskevan lainsäädännön,
sanotaan v.-o ikeudeksi objektiivisessa
merkityksessä. V.-oikeus on alkuaan syntynyt
kansainvälisesti noudatettujen vakiintuneiden oikeustapo->
jen perustalla. Kuten kauppaoikeus yleensä,
osoittaa v.-oikeuskin olennaisimmilta osiltaan sangen
suuria yhtäläisyyksiä maailman eri maitien
kesken. Suomen voimassaolevan v.-oikeuden, joka
lähinnä syntyhistoriaansa ja sisältöönsä nähden
liittyy saksalaiseen v.-oikeuteen, muodostaa
miltei yksinomaan Vekselisääntö 29 p:ltä
maalisk. 185 8, jonka lisäksi on voimassa
muutamia yksityisiä v:iä koskevia säännöksiä.

V:n luonteeseen kuuluu muutamia seikkoja,
jotka olennaisesti erottavat v:n muista
maksusitoumuksista. Niistä mainittakoon lähinnä
voimassaolevan oikeutemme pohjalla tärkeimpiä.
Kuten jo on huomautettu, on v:lle ominainen sen
muoto; tunnusmerkillinen muotomääräys 011
m. m., että v:n pitää nimenomaan sisältää v:n
nimitys. Toinen v:n luonteeseen kuuluva
olennainen ominaisuus on myös edellä mainittu: v:ssä
luvattu suoritus on aina rahamaksu. V. on
erään-laatuinen arvopaperi, mikä merkitsee sitä,
että v.-velkaa on oikeutettu hakemaan
ainoastaan v.-asiakirjan laillinen haltija. Saamisoikeus
011 siis tarkoin liittynyt v.-paperiin ja siihen
kokonaan perustuva. V. kuuluu siihen
arvopaperi-lajiin, jota nimitetään siirrännäis- 1.
orderipape-riksi, mikä sisältää, että se on sitoumus, joka on
annettu tietylle henkilölle tahi hänen
määräämälleen ja voidaan n. s. i n d o s s a m e n t i 1 1 a
(giro) toiselle siirtää. Tämä ominaisuus on v:llä,
vaikkei sen siirtämiseen ole nimenomaista
osoitusta. Edelleen on v:lle ominaista sen ankaruus
velallista kohtaan. Tämä ankara v.-vastuu (rigor
cambialis) on v.-oikeuden olennaisimpia
tunnusmerkkejä. Se sisältää, että v.-vela’linen sitoutuu
v:ssä mainitun rahamaksun suorittamiseen
riip-pumatta^mistäiin velkojan vastasuorituksesta tahi
muustakaan aineellisesta velkaperusteesta. Sen
vuoksi on velkoja oikeutettu v.-summan
pelkästään v:n perusteella hakemaan, tarvitsematta
osoittaa, mistä velka on syntynyt. Velallinen
päinvastoin on velkapää, jos hän sitä väittää,
esittämään todisteita siitä, ettei vastaavaa velkaa
ole olemassa. Jos v. taas on siirtynyt uudelle
omistajalle, joka on vilpittömässä mielessä,
osoittautuu sen ankaruus velalliseen nähden siinä, ettei
velallinen voi sitä vastaan tehdä mitään väitteitä,
jc-tka eivät perustu itse v.-asiakirjaan tahi käy
ilmi sen sisällöstä, ei siis väitteitä siitä, ettei v :n
osoittamaa velkaa ole olemassa. — V:n
yleisomi-naisuuksista johtuu, että sitä voidaan helposti
käyttää liikevaihdossa erilaatuisiin tarkoituksiin.
Se voidaan helpommin kuin tavallista muuta
saatavaa myymällä muuttaa rahaksi, koska
v:n-halti jan oikeusasema on moninverroin turvatumpi
ja varmempi kuin muun saamamiehen. Sen
vuoksi v :n kauppa 1. diskonttaus fks. D i
s-kontto) on muodostunut tärkeäksi v.-käytön
muodoksi ja samalla saanut verrattoman
merkityksen luottoliikkeessä.

V:n antajaa nimitetään asettajaksi. Jos
v. on asetettu toisen henkilön maksettavaksi,

nimitetään antajaa myös trassentiksi. Sitä,
jota kehotetaan v.-summa suorittamaan, sanotaan
trassaatiksi, ja henkilö, joka on oikeutettu
saamaan v.-summan, on v:n saaja 1. r e m
i-tentti. Usein asettaja kuitenkin määrää v:n
maksettavaksi itselleen tahi määräämälleen,
jolloin asettajana ja remitenttinä on siis sama
henkilö. V. saattaa olla myös v:n antajan itsensä
maksettava, jolloin sitä sanotaan omaksi v:ksi.
Tavallista, toisen maksettavaksi osoitettua v:iä
nimitetään taas t r a t a k s i. Remitentti
saattaa siirtää (indosseerata) vekselin
toiselle henkilölle ja tämä taas edelleen toiselle.
Jokaista siirtäjää nimitetään i ndossentiksi
tahi girantiksi ja siirronsaajaa i n d o s s
a-taariksi tahi girataariksi. Kun se
henkilö, jonka maksettavaksi v. on asetettu,
kirjoittaa v:iin lupauksen sen suorittamisesta,
nimitetään tätä hyväksymiseksi 1.
aksep-t i k s i ja hyväksymisen antaja on
hyväksyjä 1. akseptantti. Paitsi asettajaa,
siirtäjiä ja hyväksyjää saattaa v:ssä joskus esiintyä
sivuhenkilöltä, esim. avalisteja 1. v.-t a k a
a-j i a. —V:n muodosta on säädetty, että v:n,
paitsi jo mainittua nimenomaista v.-nimitystä,
pitää sisältää: paikkakunta, missä, ja aika,
milloin se annetaan, rahasumma, joka on maksettava,
v:n-saajan ja hyväksyjän nimet, paikkakunta,
missä hyväksyjä asuu ja aika, jolloin v. on
maksettava ynnä v:n asettajan allekirjoitus. Paitsi
näitä merkintöjä, jotka lain mukaan ovat
ehdottomasti välttämättömät, jotta pätevä v.-sitoumus
syntyisi, esiintyy tavanomaisten kaavakkeiden
mukaan laadituissa v.-asiakirjoissa muita tietoja
tahi selityksiä, jotka nykyisen lain mukaan eivät
ole tarpeen vaan johtuvat vanhemmista oloista ja
lainmääräyksistä. Näitä on m. m.
valutaklau-suuli, esim. ,,arvo saatu", „arvo tavaroissa", sekä
revaleeraus- 1. täyteklausuuli (,,pannaan tiliin"),
minkä viimemainitun tarkoituksena on ilmoittaa
se henkilö, jolta hyväksyjä on saapa korvauksen
tahi vastasuorituksen maksustaan, ja vihdoin
avisklausuuli, jossa asettaja esim. käyttämällä
sanaa »ilmoituksella" viittaa siihen, että hän eri
tiedonannolla ilmoittaa asianhaaroista, jotka ovat
aiheuttaneet v:n asettamisen, t. m. s. — V:n
maksuaika saattaa olla joko määrättynä päivänä,
tahi näytettäessä (a vista) tahi määrättynä aikana
näyttämisestä tahi määrättynä aikana
antamisesta lukien (a duto). Jos v. on asetettu
maksettavaksi toisella paikkakunnalla kuin missä maksaja
asuu, sanotaan sitä domisilioiduksi v:ksi.
V :n siirto saattaa tapahtua joko siten, että siirtoon
pannaan sen nimikirjoitus, joka v:n siirtää, ja
sen nimi, jolle se siirretään, ynnä siirtoa
ilmoittava selitys tahi myös sillä tavoin,
että siirtäjä kirjoittaa vain nimensä v:n
selkäpuolelle (avoin siirto 1. indossament
in blanco). V:iä voidaan antaa useampia
kappaleita (dupletteja), joita järjestyksensä mukaan
sanotaan prima-, secunda- j. n. e. v:eiksi. Jos
vain yksi kappale on annettu, on olemassa
yksinäinen 1. soi a-v.

Tavallisessa muodossa annetun v:n
maksamisesta ovat vastuussa asettaja ja jokainen siirtäjä
ynnä, kun v. on hyväksytty, myös hyväksyjä.
Hyväksymällä v :n on hyväksyjä ottanut etusijassa
vastatakseen v:stä. Hän on vastuussa kaikkiin
viin osallisiin nähden, häneltä voi siis saama-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:20 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0421.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free