Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vekseli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
811
Vekseli—Vekselikurssi
812
miehenä vaatia maksua sekä asettaja että kukin
siirtäjä. Mutta myöskin asettaja on samalla
v.-velallinen, häneltä voi kukin siirtojen
kautta v:n haltijaksi tullut henkilö hakea
v:n sisältöä. Siirtämällä v:n tulee vihdoin
kukin siirtäjä häntä seuraavia siirtäjiä
kohtaan v.-velallisen asemaan. V:n asettaja ja
siirtäjät ovat niinmuodoin vastuussa v.-velasta
lain nojalla, vaikkeivät nimenomaan olekkaan
antaneet, sitoumusta sen suorittamisesta — seikka,
mikä myös tunnusmerkillisesti erottaa v:n tavaili,
sesta velkasitoumuksesta. V:n siirtäjä saattaa
siirtoa tehdessään kuitenkin vapauttaa itsensä
vastuusta panemalla siitä siirtoon merkinnän. V :n
haltijalla on taas, edelläesitettyjä sääntöjä
noudattaen, oikeus v:n nojalla hakea v:n sisältö joko
kaikilta velallisilta tahi joltakin heistä, kun hän
näyttää avoimella siirrolla tahi asianmukaisesti
jatkuvan ja häneen ulottuvan siirtosarjan
perusteella olevansa v:n oikea omistaja. Maksua
vaadittaessa on hänellä silloin oikeus nojautua
v.-lain erikoissäännöksiin. Hänellä sanotaan olevan
v.-o i k e u s (subjektiivisessa merkityksessä).
Laissa 011 annettu yksityiskohtaisia
määräyksiä siitä, mitä v:n haltijan on noudatettava
v.-oikeutensa säilyttämiseksi, sekä v:n
erääntymis-ajasta ja maksamisesta ynnä maksun
laiminlyönnin seurauksista. Niistä mainittakoon, että, jos
hyväksyjä ei erääntymispäivänä suorita v:iä
on hän velvollinen suorittamaan kuuden prosentin
koron v.n esittämispäivästä lukien
(aikaisemmalta ajalta ei v:lle juokse korkoa) ja
korvaamaan viivytyksestä aiheutuneet kulut. Jos v:u
haltija siinä tapauksessa tahtoo hakea v:n
sisällön asettajalta tahi siirtäjiltä, on hän velvollinen
tekemään protestin maksun laiminlyömisestä.
Protesti oli aikaisemmin tehtävä viimeistään
toisena päivänä erääntymisen jälkeen, mutta
asetuksella 7 p.ltä elokuuta 1914, joka on toistaiseksi
voimassa, määrättiin että protestin saa tehdä
myöhemminkin ja sanotusta - ajasta riippumatta.
Protesti on tehtävä kaupungissa julkisen
notaarin ja maalla joko kruununvoudin tahi
nimismiehen tahi lähimmän kaupungin julkisen
notaarin luona, ja siitä laaditaan erityinen pöytäkirja.
Kun protesti on tehty, on v:n haltijalla oikeus
saada v:stä suoritus ynnä sille 6%:n korko
eiääntymispäivästä, korvaus posti-, protesti- y. m.
kuluista ja 1/3 v.-summasta provisionia.
Siirtäjällä, joka 011 v:n lunastanut, on takautumis- 1.
regressioikeuden perusteella valta hakea maksu
suorituksestaan edelliseltä siirtäjältä, v:n
antajalta tahi hyväksyjältä.
V.-oikeuden vanhentumisesta on
voimassa määräykset, jotka kokonaan eroavat
tavallisen saamisen vanhentumisesta (vrt. t.).
Niinpä v. 011 sen hyväksyjää vastaan valvottava
haasteella, joka annetaan hänelle kolmen vuoden
sisällä erääntymispäivästä, ja kanne v:n
asettajaa tahi siirtäjiä vastaan on tehtävä kolmen
kuukauden kuluessa erääntymisestä, kun v. on
Suomessa maksettava, sekä määrättyjen pitempien
aikojen kuluessa riippuen eri maksupaikoista, jos
v. on ulkomailla maksettava. Kun siirtäjä on v:n
lunastanut ja tahtoo vanhemmilta siirtäjiltä tahi
asettajalta hakea maksamaansa takaisin, on
laissa määrätty sitil varten aika, joka luetaan
maksupäivästä. Jos v. on vanhentunut., voidaan
v.-saatavaa kuitenkin eräillä edellytyksinä hakea
samoinkuin tavallista velkasaatavaa, kun sitä
vastaava saaminen on olemassa ja velallinen saisi sen
raukeamisesta voittoa saamamiehen vahingoksi.
V.-oikeuden ankaraan laatuun kuuluu myös,
että v.-asiain oikeudenkäynti on suuressa
määrin summaarinen. Oikeudenkäynnin
perusteena on v.-asiakirja, ja velallisen oikeus
tehdä sitä vastaan muistutuksia on hyvin
rajoitettu. Sitäpaitsi on oikeudenkäynnin
lyhentämiseksi säädetty, ettei vastaaja saa nauttia
tavallista haasteaikaa. V.-asioita saavat käsitellä
vain raastuvanoikeudet, ja ulosottoon nähden on
myös erityisiä säännöksiä, jotka oikeuttavat
v.-tuomion täytäntöön panemiseen silloinkin, kun
tuomio ei ole lainvoimaa saanut. A. M-nen.
Vekseli, liikcnnctekn., ks. Vaihde.
Vekselikurssi (ks. Vekseli), se hinta, josta
ulkomailla maksettavia vekseleitä voidaan ostaa
ja myydä. Tämänmukaisesti erotetaan
osto-kurssi, ostajan tarjoama hinta, ja
myynti-kurssi, myyjän vaatima hinta. Useimmissa
pörsseissä kurssi ilmoittaa, kuinka suuri määrä
kotimaista rahaa maksetaan tietystä kiinteästä
määrästä ulkomaista rahaa. Tällöin sanotaan,
että kiinteä valuutta on ulkomailla. Muutamin
paikoin: New Yorkissa, Lissabonissa, Madridissa
ja osittain myöskin Lontoossa, noudatetaan
päinvastaista noteeraustapaa, jolloin kiinteän
valuutan sanotaan olevan kotimaassa. Noteeraukset
ovat erilaiset erääntymisaikojen mukaan. Tav.
noteerataan kurssi avista-vekseleille, lyhyille
(8-10 päivän kuluttua erääntyville) vekseleille,
pitkille (2-3 kuukauden kuluttua erääntyville)
vekseleille.
Pari-kurssi on se kurssi, joka vastaa sitä
suhdetta, mikä on olemassa kahden maan rahan
jalo-metallinpitoisuuden välillä. Selvää on, että kiinteä
pari-suhde voidaan ilmaista vain sellaisten
maiden vekseleille, joiden rahakanta perustuu samaan
metalliin. Jos toisessa maassa on kultakanta,
toisessa hopeakanta, ei voi puhua varsinaisesta
pari-kurssista, koska itse metallien arvosuhde on
häilyvä. Samaten on laita, jos toisessa maassa
käytetään lunastamatonta paperirahaa. —
Pari-kurssista poikkeamiset johtuvat vekselien
tarjonnan ja kysynnän suhteesta, jonka taas määrää
se suhde, mikä sillä hetkellä 011 olemassa
u’ko-mailta perittävissä olevien saatavien ja ulkomaille
suoritettavan velan välillä, eli n. s. maksubilanssi
(ks. K a u p p a b i 1 a n s s i). Merkantilismin
ajalta, jolloin jokaista ulkomaille suoritettavaa
velkaa pidettiin pahana merkkinä, on peräisin se
sanontatapa, että sitä v:ia, joka on ilmauksena
ulkomaisten saatavien kalleudesta, sanotaan
epäedulliseksi v:ksi, päinvastaista kurssia
edulliseksi v:ksi. — Jos kahdella maalla on sama
rahakanta, niin v. voi liikkua ylös- ja alaspäin
vain suhteellisesti ahtaissa rajoissa. Se, joka
haluaa ostaa ulkomailla maksettavia vekseleitä,
ei suostu maksamaan niistä enemmän kuin
tosiasiallisen parin ja sen lisäksi metallirahan
lähettämisestä johtuvat kuljetuskustannukset ynnä
niihin sisältyvät vakuutuskustannukset ja
korkotappion, sen verran kuin käteisen lähettäminen
tuottaa sitä enemmän kuin vekselien
lähettäminen. Jos vekseleistä 011 suoritettava enemmän,
on edullisempaa lähettää käteistä rahaa kuin
ostaa vekseleitä. Ja jos näitä, niinkuin usein
sattuu, nmkavammuutensa tähden sittenkin oste-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
