Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vekselilaki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
813
Vekselilaki—Velarium
814
taan, niin pankit lähettävät toiseen maahan
käteistä rahaa ja asettavat sen perusteella
maksettaviksi vekseieitä saadakseen niiden myynnistä
voittoa, mikä pian vaikuttaa v:n alenemisen. Jos
taas v. on alhainen, niin ne, jotka voivat myydä
vekseieitä, mieluummin pyytävät
vekselivelallis-tansa lähettämään heille heidän kustannuksellaan
hänen maansa rahaa, jonka he sitten myyvät
pankkeihin. Niitä v:eja, joiden vallitessa
käteisen rahan lähettäminen tai vastaanottaminen on
yhtä edullista kuin vekselien osto tai myynti,
sanotaan kultakohdiksi (metallikohdiksi).
V :t pyrkivät aina pari-kannalle. Suuret
poikkeamiset siitä ylös- tai alaspäin tasaantuvat
ennen pitkää useistakin syistä, ensinnäkin sen
johdosta, että v:t vaikuttavat vientiin ja
tuontiin. Epäedulliset v :t edistävät tavarain,
arvopaperien ja rahan vientiä ja tekevät uusien
vekselien syntymisen mahdolliseksi. Näiden uusien
vekselien tarjonta alentaa jälleen korkeita v :eja.
Tärkeä tekijä väen muodostumisessa on
pankkien diskonttopolitiikka. Jos, v:ien ollessa
epäedullisia, rahaa alkaa valua pois maasta, voivat
pankit diskonttokorkoa nostamalla ehkäistä
tämän. Diskonttokoron nouseminen vaikuttaa
vekselien, arvopaperien ja tavarain arvon
alenemisen, mikä seikka aiheuttaa lisääntyvää
kysyntää ulkomaiden puolelta ja niinmuodoin rahan
lähetyksiä, josta on seurauksena v:ien
laskeminen. Lopuksi vaikuttaa v :ien tasaantumiseen
myöskin n. s. arbitrage (ks. t.) eli se, että
vekseieitä ostetaan siellä, missä ne ovat
huokeahin-taisia, myytäviksi sinne, missä ne ovat kalliita.
J. F.
Vekselilaki ks. Vekseli.
Vekselintakaaja ks. Vekseli.
Vekselioikeus ks. Vekseli.
Vekseliprotesti ks. Vekseli.
Vekselisaatava ks. Vekseli.
Vekselisääntö ks. Vekseli.
Vekselivero on varallisuudensiirtovero, jota
leimamerkkien avulla otetaan vekseleistä sekä
toisinaan myös sekeistä ja maksuosoituksista.
V. kannetaan useimmissa maissa kuten Ruotsissa,
Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Englannissa.
Suomessa kannettiin vv. 1895-97 tällaista veroa,
joka tuotti n. 200,000 mk. vuodessa. Samoin on
täällä viimeisinä sotavuosina tilapäisenä verona
kannettu leimaveroa, joka on kohdistunut
myöskin vekseleihin (ks. Väliaikaiset verot).
Vektori (lat. vector - kantaja, vetäjä), suure,
jolla on avaruudessa määrätty suunta. Suuntaa
vailla olevaa suuretta sanotaan skalaariksi.
Yksinkertaisin v. on jollain tavoin esim. nuolen
kärjellä suunnalliseksi ilmaistu jana.
Yksinkertaisin skalaari on puhdas luku. V:n suuruutta
sen suuntaa lukuunottamatta sanotaan v:n
tensoriksi. Tensori on siis aina skalaarinen
suure. — V:eilla suoritetaan monenlaisia
laskuja. Lähtökohdaksi otetaan kahden vrn
yhteenlasku. Siinä noudatettavaa menetelmää on
pidettävä v:ien yhteenlaskun määritelmänä. V:ien
yhteenlasku sisältää nyt sen, että jos kolme
pistettä A, B ja O yhdistetään v:eilla AB, BC ja AC,
niin on A B-\-BC = AC. Summaa sanotaan v.-s u
m-m aksi, geometriseksi 1.
graafilli-seksi summaksi. Muunlaisten väen kuin
suunnallisten janojen yhteenlasku suoritetaan
niinikään edellisen säännön avulla, sillä jokaista
v:ia voidaan esittää suunnallisella janalla, kun
tunnetaan sen ja janan mittakaavasuhde.
Proji-sieeraamalla suunnallinen jana, jonka
alkupisteeksi otetaan suorakulmaisen
avaruusko’ordinaa-tiston origo kaikille kolmelle
ko’ordinaattiakse-Iille ja merkitsemällä projektsionien tensoreita
X, Y ja Z-akseleilla a:ksi, Z>:ksi ja c:ksi sekä
yksikön pituisia v:eita n. s. perus-v:eita
vastaavilla akseleilla t:ksi, / :ksi ja fc:ksi
saadaan v.-summan määritelmän mukaan, että
alkuperäinen suunnallinen jana on = ai-\-bj-\-ck.
Kva-ternioniteoriassa pidetään perus-v:eita
imaginaari-lukuina, joiden neliöt ovat = —1. Lisäksi
pannaan ij = — ji = k-, jk = — kj = i sekä ki = — ik = j.
Näillä edellytyksillä kahden v:n kertominen
tuottaa muotoa A-\-Bi-\-Cj-\-Dk olevan lausekkeen,
jota sanotaan kvater n ioniksi. Koska tämä
lauseke on merkityksellinen koko
laskumenetel-mälle, on siitä johtunut teorian nimi.
Kvater-nioniteorian on keksinyt engl. matemaatikko
W. R. Hamilton („Lectures on qvaternions".
1853). — V.-laskentoa on voitu menestyksellisesti
soveltaa fysiikkaan johtuen siitä, että useat
fysikaaliset suureet, kuten voimat, nopeudet ja
kiili-tvväisyydet, ovat v:eita. U. 8:n.
Velabrum [velä’-], muin. Roomassa
Capito-liumin, Palatinus-kukkulan ja Tiber-joen välinen
aukio, jota vanhimpana aikana käytettiin
toripaikkana. ks. Rooma (kartta). K. J. E.
Velaksianto (lat. muluurn, ruots.
försträck-nmg), on oikeustoimi, jonka kautta velkoja antaa
velalliselle rahaa tai muita esineitä velallisen
sitoumusta vastaan maksaa takaisin yhtä paljon samaa
lajia (Kauppakaaren 9 luku). V:lle on ominaista,
että velkoja luovuttaa velalliselle omistusoikeuden
velaksiaunettuun tavaraan ja sitä vastaan saa
velallisen sitoumuksen maksaa takaisin yhtä
paljon samaa lajia. V. eroaa juuri tässä suhteessa
laidasta (ks. t.).
Velamen [velä’-] ks. Juuripurje.
Welander [-a’-], E d w a r d V i 1 h e 1 m (s. 1846),
ruots. lääkäri, tuli syfilidologian dosentiksi
Karoliiniseen laitokseen 1884 ja suuren St
Göran-sairaalan ylilääkäriksi 1888 sekä nimitettiin
syfilidologian ylim. professoriksi 1896. W:n
perusteelliset tutkimukset elohopean tunkeutumisesta
kudoksiin ja sen erittymisestä ruumiista ynnä
sen vaikutuksista munuaisiin ovat suuresti
edistäneet syfilishoidon tekniikkaa. Näiden
tutkimusten tuloksena hän julkaisi teoksen „Kvieksilfrets
upptagande i och afskiljande ur
människokrop-pen" (1886). W. on tarmokkaasti toiminut
(federatsionia vastaan) ammattimaisen
prosti-tutsionin saattamiseksi tarkan valvonnan alaiseksi
siten torjuakseen veneeristen tautien ylen laajaa
leviämistä. Hänen julkaisuistaan tässä suhteessa
mainittakoon: ,,Blad ur prostitutionens historia
i Sverige" ja „Bidrag tili de veneriska
sjuk-domarnas historia i Sverige" (1898). Veneeristen
tautien leviämistä torjuvassa tarkoituksessa W.
perusti Tukholmaan kodin perinnöllistä
kuppatautia sairastavia lapsia varten. Hän on keksinyt
erään pehmeän sankkerin hoidossa käytettävän
lämpöhoitokojeen, „W:n apparaatin". M. O-B.
Velarium [velä’-] (lat., < velä’re = verhota),
verho, suojustin, käytetty m. m. roomal.
amfiteattereissa suojaksi aurinkoa vastaan, nyk.
toisinaan näyttely- ja kokoelmahuoneissa käytetty
verho. " K. J. E.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
