- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
815-816

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vekselilaki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

815

Velasquez—Velde

816

jonka V. maalasi oleskellessaan toista kertaa
Italiassa vv. 1649-50. Muotokuvien joukkoon on
luettava myöskin ryhmäkuva ,,Las Meninas"
(„Arvonaiset") v:lta 1656. — Mutta lukuisten
muotokuvien ohella V. on luonut muitakin
erittäin ansiokkaita teoksia. Niistä on mainittava
historiallinen maalaus ,,Las Lanzas" (Bredan
linnan luovutus), mytologisaiheiset
sommitelmat „Los Borrachos" (Apollo ja juomaveikot)
ja „Apollo Vulkanuksen pajassa" (maalattu
Italiassa v. 1629), jotka kumminkin ovat
luonteeltaan aito espanjalaisia kansankuvauksia, sekä
hänen viimeinen suuri maalauksensa „Las
Hilan-deras" (Seinäverhonkutojattaret), joka sekä
ryhmittelyn että valo- ja värikäsittelyn puolesta
kohoaa kaikkia muita taiteellisesti korkeammalle.
— V: n raikas, yksilöllisen näkemyksen aateloima
realismi ja varma, usein impressionistien
reippautta muistuttava väritys ja siveltimen käyttö
ovat hankkineet hänelle paljon ihailijoita ja
innokkaita kannattajia varsinkin 19:nnen
vuosisadan taiteilijain keskuudessa. Nykyaikaiset
väri-taiteilijat ovat hänessä tavanneet yhden
läheisim-piä oppi-isiään ja hengenheimolaisiaan. [C. Justi,
,,Diego V. und sein Jahrhundert" (2 os., 1903);
Knackfuss, „V." (1895) ; R. A. M. Stevenson,
„V." (1899, saks. 1904) ; R. Muther, „V." (1905) ;
K. Voll, ,,V. Ein Bilderatlas zur Geschiclite seiner
Kunst" (1899) ; „Klassiker der Kunst", Bd. IV
(1906).] F. L.

Welcker [velkar], Carl Theodor
(1790-1869), saks. oikeusoppinut ja politikko; oli
professorina useissa kaupungeissa, m. m. Kielissä,
Heidelbergissa, Bonnissa, Breisgaun Freiburgissa;
-ai vapaamielisyytensä tähden kokea paljon
vainoa hallituksen puolelta. Yhdessä v. Rotteckin
kanssa hän julkaisi ,,Das Staats-Lexikon.
Ency-klopädie der sämmtlichen Staats\vissenschaften",
oka suuresti vaikutti vapaamielisten aatteiden
eviämiseen Saksassa. W:n oikeustieteellisistä
teoksista mainittakoon: „Die letzten Griinde von
Reclit, Staat und Strafe, philosopliiscli und nach
Ien Gesetzen der merkwiirdigsten Volker
rechts-iiistorisch entwickelt" (1813). J. F.

Welcker [velkorj, Friedrich Gottlieb
(1784-1868), saks. filologi, professori Giessenissä
1809, Göttingenissä 1816, Bonnissa 1819, luopui
yliopistollisesta toiminnasta 1861. Käsitteli syvälle
menevissä ja monipuolisissa tutkimuksissa kreik.
uskontoa, taidetta ja runoutta, silmällä pitä«n
niiden keskinäistä historiallista ja aatteellista
yhteyttä. Teoksia: „Die Aescliyleische Trilogie
Prometheus" (1824), „Nachtrag zu der Schrift
fiber die Aescliyleische Trilogie nebst einer
Abhandlung iiber das Satyrspiel" (1826), „Der
epische Cyklus oder die Homerischen Dichter"
(1835-49, 2 :nen pain. 1865-82, 2 os.), »Die
griechi-schen Tragödien mit Riicksicht auf den epischen
Cyklus geordnet" (1839-41, 3 os.), „Alte
Denk-mäler" (1849-64, 5 os.), „Griechische
Götter-lehre" (1857-62, 3 os.). Toimitti v:sta 1833 ensin
A. F. Naeken ja sitten Fr. Ritschlin kanssa
»Rheinisches Museum fiir Philologie" nimistä
aikakauskirjaa. O. E. T.

Velde [felddj, van de, lioll. taiteilijasuku,
jonka jäsenistä ovat tulleet kuuluisimmiksi
seuraavat :

1. W i 11 e m v. d. V. (1633-1707),
saavuttanut mainetta merimaalaajaua. Saatuaan

Velasquez [vela’slcep], Diego Rodriquez
de Silva y (1599-1660), esp. taidemaalari, sai

nuorena Sevillassa
opetusta ensin Francisco de
Herreralta ja sittemmin
apeitaan Francisco
Pache-colta harjoitellen samalla
ahkerasti omin päin
luonnon mukaan. Näinä ensi
aikoina hänkin käsitteli
etupäässä silloin
suosittuja aiheita: kirkollisia
kuvia ja naturalistisia
kohtauksia kansan
elämästä. Edellisiä edustavat
m. m. hänen
maalauksensa ,,Tietäjät
Itäiseltä maalta" ja ,,
Paimenet seimellä",
jälkimäisiä taas „Vedenmyyjä" ja „Vanha
keittä-jätär". Jo niissäkin on hänen vastaisen taiteensa
tunnusmerkillisin piirre: erinomaisen tarkka
havaintokyky ja luonnollisen yksinkertainen
käsitys havaittavissa. Mutta hänen varsinainen
taidehistoriallinen merkityksensä alkoi vasta
v:sta 1623, jolloin Filip IV kutsui hänet
Madridiin hovimaalaajakseen. Tässä toimessa hänen
tehtäviinsä kuului osaksi kyllä kirkollisten kuvien

Velasquez: Bredan linnan luovutus. N. v:lta 1635.

Madridin Prado-museossa.

maalaaminen kuninkaallisten linnojen kappeleita
ja kirkkoja varten, mutta pääasiallisesti
kumminkin lukuisien kuninkaallisen perheen jäsenten
ja muitten ylhäisten hovihenkilöitten
muotokuvien valmistaminen. Ja tällä alalla hän pian
saavutti sellaisen maailmanmaineen, että monet
tutkijat pitävät häntä kaikkien aikojen
etevim-pänä muotokuvaajana. Terävä, syvälle
kuvattavan luonteeseen tunkeutuva havaintokyky,
elävään luonnollisuuteen ja yksinkertaiseen
koriste-lemattomuuteen pyrkivä käsitys sekä varma ja
hienostunut väriaisti ovat hänen muotokuviensa
huomattavimpia ominaisuuksia. Hänen
tunnetuimpia teoksiaan tällä alalla ovat Filip IV :n,
Oliva-rezin herttuan, pienen prinssin Don Baltasar
Carloksen ja hänen sisarensa Infantinna
Marga-ritan kuvat sekä myöskin paavi Innocentius X:n
muotokuva (ks. liitettä Maalaustaide II),

D. R. Velasquez,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0424.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free