- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
819-820

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Velde ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

819

Velholehti—Veljeydet

820

joitti kirjansa „H. Wergelands digtekunst og
polemik" (1832). Kirjallista arvostelua W. piti
näihin aikoihin päätehtävänään ja siinä hän oli
kouluuttanut itseään ahkerasti tutkimalla
Hei-bergiä. Hänen arvostelijatoiminnallaan onkin
ollut huomattava merkitys Norjan henkisen
elämän kehitykseen. Myöskin W:n runous on osaksi
poleemista laatua, esim. hänen suuri
sonettisiker-mänsä „Norges daemring" (1834). Hänen
lyriikkansa on läpeensä mi«llyttävää ja muotovalmista
ja se saavutti vähitellen suurta menestystä.
W :n runotuotannosta mainittakoon ,,Digte"
(1839), „Nyere digte" (1845), jossa tuntuu jäljet
runoilijan kokemasta surusta hänen
kadottaes-saan morsiamensa, ,,Halvhundrede digte" (1849).
„Mit skib ploier havet" (1860) y. m. Hänen
arvostelevista teoksistaan ansaitsee vielä
mainitsemista ,,Holuerg" (1854), „Ewald og de norske
digtere" (1863). W:n kootut teokset ilm. 1867-68
(8 nid.), valikoiman runoja julk. Lochen (1896).
[Lochen, „J. S. W:s liv og skrifter" (1900).]

E. W-s.

Velholehti ks. C i r c se a a 1 p i n a.

Velikaja [veli’-], joki Länsi-Venäjällä, lähtee
useista pienistä järvistä Vitebskin kuvern:sta,
virtaa Pihkovan kuvern:n läpi pohjoiseen ja
laskee Pihkovan ohi Peipsenjärven (ks. t.)
eteläosaan, n. s. Pihkovan järveen; n. 425 km.
Laivalla kuljettava vain 17 km, Pihkovaan asti.

Velikij Ustjug ks. U s t j u g V e 1 i k i j.

Welin
i’n[, Juhana (k. 1744), suom. [-tiedemies, oli kirkkoherranpoika Turun läänin Lapin
pitäjästä, tuli Turussa ylioppilaaksi 1724,
maisteriksi „ultimuksen" kunniasijalla 1729, filosofian
apulaiseksi 1732. Herätti huomiota terävällä
tieteellisellä älyllään ja myöskin runolahjoillaan,
joita on osoittanut ruotsiksi, latinaksi ja
kreikaksi kirjoittamillaan runokokeilla. Oleskeli
1735-37 Tukholmassa ja lähti sieltä
opintomatkalle ulkomaille, josta ei enää palannut
kotimaahan. Hän opiskeli Marburgissa, missä filosofi
Chr. Wolff siihen aikaan oli opettajana,
Lontoossa, Pariisissa ja Italiassa. Nimitettiin sillä
välin 1738 logiikan ja metafysiikan professoriksi
Turkuun, mutta viipyi yhä ulkomailla, huolimatta
siitä, että kotoa päin näkyy huomautetun,
että hänen piti palata kotiin hoitamaan
virkaansa. V. 1744 W. sai surmansa Pariisissa eräässä
tulipalossa; on tosin olemassa epätietoinen huhu,
että hänet vielä myöhemmin olisi nähty
munkkina Italiassa. Toimiessaan Turussa filosofian
opettajana 1732-35 W. siellä ensimäisenä ja
huomattavalla menestyksellä esitti luennoissaan sekä
väitöskirjoissa Wolffin silloin uutta filosofiaa, —
jonka hänen seuraajansa professorinvirassa K.
Mesterton (ks. t.) sitten saattoi vallitsevaksi.
[Th. Rein, „Fi’osofins studium vid Abo [-univer-sitet".]-] {+univer-
sitet".]+} A. Gr.

Velites [vS-] (lat., mon.), kevyesti asestetut
jalkaväenosastot Rooman armeiassa ennen
Ma-riuksen aikaa.

Velitsko [-%’-]. 1. S a mu i 1 Vasiljevits V.
(1670-n. 1728), ukrainalainen historiankirjoittaja.
Laati erilaisten kirjallisten ja suullisten
lähteiden sekä omien muistelmiensa mukaan
„Ajantie-don tapahtumista Lounais-Venäjällä 17:nnellä
vuosis.", jossa silloin heränneen kansallisen
innostuksen elähyttämänä kuvaa ihannoimansa
Ukrainan vapaudentaistelua puolalaisia vastaan.

2. Vasilij Ljvovits V. (1860-1903), ven.
kirjailija, edellisen kaukainen jälkeläinen.
Julkaisi runoja, joissa erikoisella mieltymyksellä
käsittelee itämaalaisia aiheita. Antautui
myöhemmin sortopolitiikan palvelukseen esiintyen sekä
Kaukaasiassa että Pietarissa kiihkeillä
kirjoituksilla Venäjän »vierasheimoisia"
kansallisuuksia vastaan. Kirjoittanut vielä draamoja ja
VI. Solovjevin elämäkerran. V. J. M-kka.

Velitskov, Konstantin (1856-1907), bulg.
kirjailija ja valtiomies. Otti osaa isänmaansa
vapautusliikkeeseen. Kirjallisuudessa tunnettu
kertQmuksien, sonettien, draamojen ja
kriitillisten artikkelien kirjoittajana sekä etevinten
länsieurooppalaisten runoilijoiden kääntäjänä.

V. J. M-kka.

Veljekset Friis o.-y., osakepääoma 180,000 mk.;
johto: veljekset Tuomas, Juhani ja Matti
Pohjanpalo (ennen Friis). V. F. o.-y. perustettiin 1914.
suoranaisena jatkona toiminimelle „Veljekset
Friis", joka 1913 oli joutunut konkurssitilaan.
Yhtiö omistaa konepajan Ykspihlajassa; tuotanto
käsittää lämmityslaitteita, tervauuneja,
moottoreja ja hautaristejä. — Toiminimi V. F. on ollut
alallaan maamme huomattavimpia liikkeitä. Se
sai alkunsa vähäisestä
inessinkivalu-pajasta jonka Juhani Pohjanpalo (Friis) 1885
perusti Kalajoelle (n. 1 km jokisuulta). Aluksi
valmistettiin vain pienempää
messinkivalutava-raa, mutta myös jo kirkonkelloja ja
laivan-varustustarpeita, vieläpä jonkunverran
maanmit-tauskoneitakin. Pian kuitenkin laajennettiin
laitosta rautavalimolla, jossa alettiin
valmistaa patoja, pannuja, punnuksia ja
hautaristejä. V. 1893 työskenteli tehtaassa jo 40
henkeä. Tehtaalla oli jo myös konepaja, ja
rautateollisuus sai yhä huomattavamman sijan
tuotannossa; valmistettiin etupäässä pienempiä
höyrykoneita, voipöytiä, kirnuja, tervauuneja,
saha- ja myllykoneita sekä myöskin pienempiä
höyrypursia. V. 1892 perustettiin tehtaan
yhteyteen metalliteollisuuskoulu, joka
kah-nen vuoden kuluttua oli valtioavun puutteessa
pakotettu lakkauttamaan toimintansa. V. 1895
perustettiin uusi konepaja Ykspihlajaa n,
jonne liikkeen pääkonttorikin siirrettiin 1897.
Nyt alettiin valmistaa suurempia höyrykoneita
ja höyrypursia, sekä rautatievaunuja (valtion
rautateiden tarpeiksi), ja edelleen tervauuneja ja
lämmityslaitoksia (m. m. kirkkoihin). Toiminimi
harjoitti muun ohella myös maanviljelystä,
laivan-varustus- ja meriliikettä, sekä puutavaran
vientiä. Senlisäksi perustettiin Suomen
köysitehdas 1901. Epäedullisten aikojen vuoksi
liike keskeytettiin 1913 entisessä muodossa ja
laajuudessa. [,,Selostus Kansallispankin
menettelystä Veljekset Friisin teollisuuslaitoksia
kohtaan" (1915).] L. E-nen.

Veljekset Aström ks. A s t r ö m.

Veljesseurakunta ks. Herrnhutilaiset.

Veljeydet (lat. confraternitates, sodalitates)
ovat katolisen kirkon hyväksymiä, hurskasten
miesten ja naisten suhteellisesti vapaita yhtymiä
jonkun suositun pyhimyksen palvontaa tahi
erikoisten hyvien töiden tekemistä varten.
Ensimäinen tunnettu veljeys perustettiin Attigny’n
synodissa 762, jolloin 44 frankkilaisen kirkon
johto-miestä muodosti veljespiirin yhteistä esirukousta
varten jokaisen kuolleen veljespiirin jäsenen puo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0426.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free