Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vemmel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
831
Vendredi—Venelin
832
V. jälleen taisteli Espanjassa saaden m. m.
Villa-vieiosan voiton liittolaisista. Hän oli Ranskan
kyvykkäimpiä sotapäälliköitä. G. R.
Vendredi [vudradi’] (ransk., < lat. Veneris
dies), perjantai.
Wendt, Georg W i 11 e h a d von (s. 1876),
suom. lääkäri, kotieläinopin professori, tuli
ylioppilaaksi 1893, lääk. lisensiaatiksi 1903, lääket.
ja kirurg. tohtoriksi väitöskirjalla
..Untersuchun-gen iiber den Eiweiss- und Salzstoffwechsel beim
Menschen" 1905, fil. tohtoriksi väitöskirjalla
„Zur Wariabilität der Milch. t5ber den Einfluss
verscliiedener Salzbeigaben auf die
Zusammen-setzung und Menge der Milch" 1908, kotieläinopin
professoriksi maanviljelystaloudelliseen
tiede-kunta-osastoon 1910. — Tiedemiehenä W.
on toiminut pääasiassa fysiologina kiinnittäen
tällöin huomionsa sekä ihmistä koskeviin
kysymyksiin että etenkin viime aikoina
kotieläin-fysiologiaan. Mutta samalla on hänen
monipuolinen toimintansa ulottunut mikroskooppisen
anatomian, bakteriologian ja käytännöllisen
lääketieteenkin aloille. Sitäpaitsi W. on julkaissut
joukon lääkeopillisia kansantajuisia julkaisuja
rotuhygieniasta y. m. W. on myös tunnettu
poliittisen toimintansa vuoksi valtiopäivillä ja
valtion asettamissa komiteoissa, joista tässä
mainittakoon uutta vaalilakiehdotusta laativa
komitea talvikaudella 1905-06, sekä poliittisena
sanomalehtikirjailijana. y. K.
Venedig ks. Venetsia.
Vene, emäpuulla varustettu soudettava
vesikulkuneuvo. Kuta isompi v., sitä useampaan
kerrokseen on sen kummallekin puolelle liitetty
laita-lautoja (2-, 3-, 4-laitainen). V. on muodostunut
ruuhesta (ks. t.) siten, että sen syrjiin liitettiin
levennykseksi ja korotukseksi laitalautoja.
Vähitellen, tekotavan kehittyessä, ruuhiosa surkastui
tasaiseksi emäpuuksi. Alkuaan liitettiin
laitalaudat toisiinsa juuri- tai muilla luonnon
tarjoamilla siteillä, ja vahvistukseksi lyötiin
side-reikiin samalla puutapit. Eräissä osissa Venäjän
Karjalaa, Vienanmeren rannikkoa ja
Ivuollan-niemimaata valmistetaan v:itä edelleen tällä
tavalla. Päällimmäisinä liittyvät v:n laitoihin
partaat. Lastissa olevia koski-v:itä, kuten esim.
Oulujoen terva-v :itä (kuvia ks. O u 1 u j o k i), n. s.
p a 1 t a m o j a, vieläpä suurien vesien viitakin
korotetaa^i tarpeen vaatiessa, kovissa koskissa tai
kovalla tuulella., varalaidoilla, n. s. v a r p p e i 11 a,
joiden päälle vielä saatetaan panna r ä p p e e t.
Airojen tuet, hangat, olivat ennen
oksanhankoja (Pohjois- ja Itä-Suomessa käytetään niitä
vielä), nyt ne ovat rautaisia karoja; meri veneissä
tavallisimmin parittain partaan reikiin lyötyjä
puuvaarnoja. Istuimina ovat poikkilaudat eli
teljot; soutajan istuinta sanotaan
tuhdoksi.
V.-mallit vaihtelevat maassamme melkoisesti.
Meri-v. eroaa sisävesien v:stä raskaamman
rakenteensa ja suhteellisen leveytensä ja
korkeiden laitojensa puolesta. Länsisuomalaisista
meri-v :istä ansaitsevat erikoista mainitsemista kuiru
ja kustavilainen kihlakunta. Järvi-v:llä on
yleensä herneenpalon muoto; kuitenkin on
Uudellamaalla sekä Päijänteen, Hämeen, Savon
ja Pohjois-Karjalan vesillä poikkiperäinen tyyppi
verraten tavallinen. Yhdellä ja samalla
paikkakunnalla tehtiin ja tehdään v:itä eri tarpeiden
mukaan erikokoisia; isoimmat esim. Laatokalla
ovat n. s. hevos-v:itä. Sisämaan suurilla
vesireiteillä olivat v:den kuninkaita kirkko-v:t
(ks. t.), joita tehtiin väliin 15-hankaisia.
Jokiveneistä ovat pisimmät terva-v:t, joista jo
mainittiin Oulujoen p a 11 a m o t. Meri-v :istä
ansaitsevat erikoista mainitsemista Pohjanlahden
hylkeenpyytäjäin isot v:t, joissa
ruokavarat jä muut varusteet säilytettiin
kuukaus-määriä kestävillä hyljeretkillä. Niille antoi
erikoisen muodon pitkälti luisu keula, mikä oli
tarpeellinen, jotta v. kevyesti saataisiin nousemaan
jäälle. Vene sana, jonka vastine esiytyy
mordvan kielessä, on ainakin muutamia
vuosisatoja ajanlaskuamme vanhempi. —
Purjehdustaito (ks. Purjehdus) oli jo
myöhemmällä rautakaudella maassamme pitkälle
kehittynyt. Sisävesillämme ovat purjeet
yksinkertaisia p i r k k e 1 i- tai raakapurjeita.
V. T. S.
Venedit, muinaisslaavilainen Veikselin
seuduilla asunut heimo, josta ensi kertaa
mainitsevat Plinius ja Tacitus ja jonka nimi on säilynyt
suom. „Venäjän" nimityksessä ja vendien (ks.
Sorbilaiset) nimessä. V. J. M-kka.
Veneerinen (lat. Venus, ks. t.), sukupuoleen
ja sukupuolielimiin kohdistuva, vrt. S u k
u-puolipatologia.
Veneeriset taudit (lat. Venus, ks. t.), yhteinen
nimitys kaikille saastaisen sukupuoliyhteyden
aikaansaamille taudeille, jollaisia ovat: tippuri,
pehmeä sankeri ja kuppatauti. vrt. S u k
u-p u o 1 i p a t o 1 o g i a.
Veneetit. 1. Illyrialaista alkuperää oleva
heimo (lat. lleneti 1. Eneti), Italian koillisosassa.
V. liittyivät aikaisin roomalaisiin, joutuivat
183 e. Kr. pysyväisesti heidän valtaansa sekä
roomalaistuivat pian. V:n tärkeimmät kaupungit
olivat Patavium (nyk. Padova), Tarvisium (nyk.
Treviso), Vicetia (nyk. Vicenza) sekä myöhemmin
Aquileia. He ovat jättäneet jälkeensä kirjallisia
muistomerkkejä, joita osaksi on tulkittu.
[C. Pauli, „Die Veneter und ihre
Schriftdenk-mäler" (1891); Cordenons, „Le iscrizioni
Venete-Euganee" (1912).]
2. Kelttiläinen rannikkoheimo (lat. Venetes\
nyk. Bretagnessa, jonka Ca;sar täydelleen voitti
56 e. Kr. meritaistelussa nyk. Morbihanin
lahdessa. Heidän pääpaikkansa oli Darioritum
(myöh. Civitas Venetum, nyk. Vannes).
[T.R.Holmes, „Ca:sar’s Conquest of Gaul", 2:nen pain.
(1911).]
3. Kansa (lat. Vencdce 1. Venedi) Veikselin
seuduilla, ks. Venedit. K. J. B.
Venelin [-ne’-], Jurij Ivanovit!
(1802-39), slavisti, oli kotoisin Karpaateilta,
vähäven. Hutsa nimisen papin poika. Tultuaan
1823 Kisineviin V. tutustui ympärillä asuviin
bul-gaarialaisiin innostuen tutkimaan heidän
kieltään, menneisyyttään ja kansanrunouttaan.
Moskovaan siirryttyään hän herätti kirjoituksillaan
innostusta Bulgaarian kansaan ja historiaan.
Oleskeli Venäjän akatemian stipendiaattina
Bul-gaariassa kooten kansanrunoutta ja historiallisia
asiakirjoja. V:n teokset ovat jouduttaneet
Bulgaarian kansallista heräämistä ja
innostuttaneet bulgaarialaisia isänmaalliseen
sivistystyöhön. Tärkein merkitys on kirjalla ..Muinaiset ja
nykyiset bulgaarialaiset ja heidän valtiolliset,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
