Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venosa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
847
Venus
Wenzel
848
Venus (lat., = sulous), muiu.-it. kasvuflisuuden
jumalatar. Kun kreik. Aphroditen palvelu
Sisiliasta käsin levisi Italian manterelle, annettiin
tälle jumalattarelle V:n nimi. Sulia piti V:ta
suojelusjumalattarenaan, ja Ca;sar edisti suuresti
V:n palvelua, koska jumalatar perinnäistarinain
mukaan oli Juliusten suvun kantaäiti. V:n
tärkeimmät temppelit Roomassa olivat Ca;sarin viii
kimä V. Genetrixin (»kantaäidin") temppeli ja
Hadrianuksen rakennuttama V:n ja Rooman
temppeli. V. Verticordian
(,,sydämentaivutta-jan") juhla oli huhtik. 1 :senä p:nä. [G. Wissovva,
,,Religion und Kultus der Römer", 2:nen pain.
(1902).] Kuva ks. A p h r o d i t e. K. J. 77.
Venus, merkki 5. toinen sisäplaneeteista,
Merkuriuksen ja maan välillä, auringon ja kuun
jälkeen loistavin taivaankappale, ammoisista ajoista
herättänyt huomiota aamu- ja iltatähtenä.
V:n valo on sen suurimmillaan ollessa n. 60
kertaa kirkkaampi ensimäisen suuruusluokan
kiinto-täliden valoa. Koska V:n rata on maan radan
sisäpuolella, ei se voi maasta katsottuna koskaan
olla erittäin etäällä auringosta, suurin etäisyys,
elongatsioni, on n. 45°. Kiikarilla voi huomata,
että V., samaten kuin kuukin, osoittaa faaseja
(Galilei 1610). Valon voimakkuuteen vaikuttaa,
paitsi etäisyys, myöskin suuri albedo (0,7e).
Etäi-" syys maasta vaihtelee n. 40 milj. ja 250 milj. km :n
välillä. Keskietäisyys auringosta on 108 milj. km,
0,723 maan keskietäisyydestä. V:n kiertoaika
radassaan on 224,7 p., rata ei paljoa poikkea
ympyrästä, eksentrisiteetti on ainoastaan 0,oo68.
Radan kaltevuus ekliptikaa vastaan, 3° 23’ 37",
on lähes puolet Merkuriuksen kaltevuudesta.
Suuruudeltaan V. on lähinnä maala kaikista
planee-teista. Halkaisija on 0,»7 maan halkaisijasta,
tiheys 0,87 maan tiheydestä, massa 0,8i maan
massasta, painovoima 0,85 painovoimasta maan
pinnalla. Litistymistä ei ole huomattu. Mitä
pyö-rimisaikaan tulee, niin V:n nähtävästi erittäin
tiheä ilmakehä vaikeuttaa suuresti kaikkia
havaintoja. Useimmat varhaisemmat havainnot ovat
antaneet pyörimisajaksi lähes 24 tuntia,
uusimmat tutkimukset ovat sitä vastoin yleensä
johtaneet pyörimisaikaan, joka olisi sama kuin
kiertoaikakin. Kuita V:lla ei ole. V:n ohikulut
auringon pinnan yli, jotka tapahtuvat aina 8,
105 Vs, 8 ja 121 V2 v : n kuluttua, ovat olleet
erittäin tärkeitil auringon parallaksin määräämistä
varten. Viimeiset ohikulut sattuivat vv. 1874 ja
1882, seuraavat tapahtuvat vv. 2004 ja 2012.
Vertaamalla toisiinsa kahden havaitsijan, A :n ja B :n,
eri osissa maapalloa, havaitsemia V:n
samanhet-kisiä näennäisiä asemia auringon pinnalla,
saadaan määrätyksi kulma A-Venus-B. Kun
havaintopaikat A ja B ovat tunnetut, voidaan
myös laskea etäisyys maa-Venus, josta lopulta
maan etäisyys auringostakin, t. s. auringon
paral-laksi. V: n ohikulkujen käyttäminen auringou
parallaksin määräämiseen ei kuitenkaan
tulevaisuudessa nähtävästi tule olemaan yhtä
merkityksellinen kuin se tähän asti on ollut. II. 7>’.
Venus nimellä tarkoittivat alkemistit
vaski-metallia, ja sille annettiin venustälulen merkkt.
Venus-vuori, tarunomainen vuori, jossa rouva
Venus hallitsee ihanien neitosten ympäröimänä
ja jossa aika kuluu nopeasti aistillisissa
nautinnoissa. Alkuaan käsitys rakkaudenluolasta lienee
syntynyt Italiassa, mutta sittemmin on tämä taru.
joka liittyi Apenniinein vuoristossa sijaitsevaan
Sibyllan luolaan, kulkeutunut Saksaan, jossa se
on edelleen kehittynyt. 15:nnellä ja 16:nnella
vuosis. olivat tarut V:sta Saksassa varsin ylei
siä; niissä kerrottiin saks. ritarista, joka oli
joutunut Venus-luolaan ja sen viettelyksiin.
Tällainen tarumuoto on kietoutunut Tannhäusenn
(ks. t.) persoonan ympärille ja synnyttänyt
kuuluisan Tannhäuser-tarinan. [Kluge, ,,Bunte
Blät-ter" 1910, sivv. 28-60; „Der Venusberg".]
77. S-hti.
Venykekirjoitus ks. Schildt, W. S.
Venytyskone, (veto-) laite, jonka avulla
tanko-mainen kappale (kylmiltään) vedetään useampia
kertoja ahtaiden keilamaisten, asteittain
pienenevien vetoreikien läpi. Täten valmistetaan
metallilankaa (raudasta, teräksestä, vaskesta,
messingistä, hopeasta, aluminiumista, platinasta
j. n. e.), jolloin metalli ensin ohennetaan tav.
valssaamalla korkeintaan 5 mm:n vahvuiseksi,
jonka jälkeen vetäminen kelalta teräksisen
veto-laatan läpi tapahtuu; valmis lanka vyyhdetään
toiselle kelalle (kelapenkki). — Paitsi
lankaa, valmistetaan v rissa myös vaskiputkia.
profiloituja levykaistoja j. n. e. (vetopenkki),
jolloin kappale suorana tankona pihtien avulla
vedetään vetoreikien läpi. — Vrsiin voidaan myös
lukea puserti m et, joissa sulasta metallista
(kuten lyijystä ja tinasta, jotka eivät kestä
vetämistä) puristamalla erilaisten aukkojen läpi
valmistetaan lankaa ja putkia. TV. IV-o.
Venytyssidos, sidos, joka tarkoittaa jonkin
jäsenen venyttämistä tai oikomista esim.
reisi-luunkatkeamassa, jossa katkenneiden osien
pysyväinen oikominen on tarpeen, jotta ne kasvaisivat
jälleen kiinni oikeaan asentoonsa, ks. Sidos.
Venyväisyys, kappalten ominaisuus vetävän
voiman vaikutuksesta pysyväisesti muuttaa
muotoaan (pidentvä) vaikuttavan voiman suuntaan.
W. W-o.
Wenzel (Böömin kuninkaana Venceslaue)
(1361-1419), Saksan ja Böömin kuningas,
keisari, Kaarle IV: n vanhin poika,
kruunattiin nuorena Böömin kuninkaaksi,
valittiin 1376 Rooman kuninkaaksi sekä
seurasi 1378 isäänsä Saksan ja Böömin
valtaistuimilla. Ollen luonteeltaan heikko, vaikka
kiivas, W., ensin turhaan yritettyään ylläpitää
valtakunnan rauhaa, tuskastui liallitusasioihin,
antautui juoppouteen ja vetäytyi Saksasta Böömiin.
Täällä hän hallitsi tyrannillisesti surmauttaen
m. m. Praagin piispan sijaisen, Johann v. Poninkin
(pyhän Nepomukin). Böömin aateliset nousivat
kapinaan W:n veljen UnkarinSigismundin avulla
ja vangitsivat W:n; päästäkseen vapaaksi hänen
täytyi luopua melkein koko vallastaan (1394 .
V. 1400 vaaliruhtinaat erottivat hänet Saksan
kuninkuudesta; Böömissä, missä W. edelle.-n oli
riidassa alamaistensa kanssa, hän vihasta paavia
vastaan suosi hussilaisia. V. 1411 \V. Sigisniundiu
hyväksi luopui keisarinvallasta, säilyttäen vain
Rooman kuninkaan arvonimen; niinikään hän
säädyille luovutti Böömin hallituksen. G. 7f.
Wenzel 1. V e n c e s 1 a u s. Böömin herttua,
lisänimeltä Pyhä (928-936). oli kristinuskon ensimäi
nen varsinainen levittäjä Böömissä.
Käännytystyön seurauksena oli W:n surmaaminen, jonka
jälkeen hänestä tuli maan suojeluspyhimys.
| ks. Böömi, palsta 1401. E. K-a.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
