Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
146 Venäjä S70
855
yleisiä. Matelijoita ja sammakkoeläimiä on V :llä
suhteellisesti vähän. Kaloista ovat mainittavat
arvokkaat sampikalat, joita elää useita lajeja
(lavallinen sampi, osseter, liuso ja sterletti)
F,telä-V:n merissä ja niihin laskevissa virroissa.
Väestö ja asutus. Pääväestönä ovat
itä-slaavilaiseen ryhmään kuuluvat venäläiset, joiden
keskusalueena voinee pitää Dneprin,
Peipsen-järven ja Volgan lisäjoen Seksnan välistä
seutua. He jakautuvat kolmeen heimokuntaan:
valkovenäläiset, jotka elävät mainitun alueen
lounais-ja eteläosassa (Valko-V :llä), isovenäläiset
Volgan laajalla jokialueella (Iso-V:llä), erittäinkin
sen metsäosassa, ja vähävenäläiset 1.
ukrainalaiset, jotka ovat asuttaneet suuren osan
mustan-mullan vyöhykkeestä (Vähä-V:n).
Venäläisten länsipuolella elävät länsislaaveihin
lukeutuvat puolalaiset; pohjoisessa, koillisessa ja
idässä on (venäläisiin osaksi jo sulautuneita)
suomensukuisia kansoja: liiviläiset Kuurinmaan
rannikolla, virolaiset Virossa, vatjalaiset
Länsi-Inkerissä, inkerikot ja suomalaiset Pietarin
ympäristössä, vepsäläiset ja karjalaiset Suonien
itä- ja kaakkoisrajoilla, lappalaiset Kuollan
niemimaalla, syrjäänit Koillis-V:n jokivarsilla,
votjaakit ja tseremissit Keski-Uralin ja Volgan
välissä ja mordvalaiset laajalla alalla Volgaan
laskevan Okan varsilta Ural-joen lähistöön.
Poh-jois-Uralin ja Petsoran tundroilla kuljeksii
harvalukuisina samo jedeja. Kauimpana lounaassa,
Bessarabiassa .ja Bugin alueella, elää
romaania-laisia sekä hiukan bulgaareja ja kreikkalaisia.
N. s. baltilaisia kansoja ovat Liivin- ja
Kuurinmaan lättiläiset ja näiden eteläpuolella elävät
liettualaiset. Saksalaisia 011 vanhastaan
Itämeren-maakunnissa sekä sitäpaitsi siirtolaisina Volgan
varsilla, Lounais-V :llä ja Krimillä. Juutalaisia
asuu ennen kaikkea Puolassa. Itä- ja Etelä-V:llä
elää useita mongolilais-turkkilaisia kansoja:
Kasaanin tataarit Volgan ja Kaman rannoilla,
baskiirit Uralin etelä- ja lounaisrinteillä,
tsuvas-sit Volgan keskijuoksun varrella, kirgiisit ja
kalmukit Kaspian aavikoilla, Krimin niemimaan
tataarit y. m. Varsinais-V :n asukkaista oli
1897 venäläisiä 80% (74,796,970, joista
isovenäläisiä 48,558,721, vähä-venäläisiä 20,414.866
ja valko venäläisiä 5,823,383), turkkilais-tataareja
4,» % (4,620,821, joista m. 111. tataareja 1,953,155,
baskiireja 1,488,297, tsuvasseja 837,872 ja
kirgiisejä 264,059), juutalaisia 4 %, suomensukuisia
kansoja 3,« % (3,422.499; 111. m. mordvalaisia
989,959, votjaakkeja 420,970, syrjäänejä 146,535,
tseremissejä 375,439, karjalaisia 208,101,
virolaisia 989.883, suomalaisia 143,068 ja lappalaisia
1,812», lättiläisiä ja liettualaisia 3,o % (2,767.181,
joista lättiläisiä 1,422.021 ja liettualaisia
1,345,160), saksalaisia 1,4% (1,312,188),
puolalaisia l,s % (1,109,934), romaanialaisia l,j %
(1.121.669), mongo’eja (kalmukkeja) 0.» %
(170,865) ja armeenialaisia 0,i % (76,635).
Puolan väestöstä oli puolalaisia 71,8 % (6,755,503),
juutalaisia 13,.5 % (1,267,194), venäläisiä 6.7%
(631,8441, saksalaisia 4.3% (407,274), liettualaisia
ja lättiläisiä 3,s % (310,386), suomensukuisia
kansoja 0,i % (4,372, kaikki virolaisia) ja
turkkilais-tataareja 0,i % (5,633). — Venäläisten
pääryhmistä, antropologisista ominaisuuksista y. m. s.
ks. Ve 11 ä 1 ä i s e t. — Uskonnoltaan on
Varsinais-V:n asukkaista v:n 1897 tilaston mukaan kreik.-
katolisia 83,e %, roomal.-katolisia 4,7 •%,
juutalaisia 4,i %, muhamettilaisia 3,8 %,,
protestantteja 3,s %, buddhalaisia 0,2 %, muita pakanoita
0,i ’%. Kreik.-katoliset ovat enemmistönä
kaikkialla muualla paitsi Itämeren-maakunnissa,
missä protestantteja on 82,o %, Vilnon ja Kovnon
kuvernementeissa, joissa roomal.-katolisia on
67,8 %, ja Ufan kuvernementissa, jossa puolet,
50 %, on muhamettilaisia. Juutalaisia on eniten
länsirajalla (erittäinkin Grodnon
kuvernementissa, 17,3%), buddhalaisia Astrakaauin
kuvernementissa (13,7 %). Puolassa on
roomal.-katolisia 74,s %, juutalaisia 14,o %,
kreik.-katolisia 7,2 %, protestantteja 4,5 %, muhamettilaisia
0,i%. -— Kielestä ks. V:n eri
kansallisuuksien kieliä koskevia artikkeleita. — V:n
asukasmäärästä entisinä aikoina ei ole luotettavia
tietoja. Arvion mukaan oli koko valtakunnan
asukasmäärä 1800 37,540,400, 1850 68,513,400 ja
1875 90.218,500. Ensimäinen tarkka väenlasku
suoritettiin vasta 1897. Sen mukaan koko maan
asukasmäärä oli 126,586,525, josta Varsinais-V:n
osalle tuli 94,215,415 ja Puolan osalle 9.455,943.
1,000 miestä koliti tuli Varsinais-V :llä 1,046,
Puolassa 995 naista. V. 1915, jolloin
Varsinais-V:n asukasmäärä oli 131,796,800 ja Puolan
12,247,600, tuli ensinmainitussa maassa 1,000
miestä kohti 1,019, jälkimäisessä 992 naista.
— Syntyneisyys ou suurempi kuin muissa
Euroopan maissa, samoin kuolleisuus. Edellinen
vaihteli vv. 1876-99 (5-vuotisjaksoin laskettuna)
47.9-51,1 °/oo- Tällä vuosis., 1900-13, se on ollut
vähintään 42,7 °/oo (1912), enintään 49,4 °/oo
(1904). Kuolleisuus, joka 1876-99 oli 33,e-37,o °/oo.
011 tällä vuosis. verkalleen, joskaan ei
säännöllisesti, alentunut, ollen 1911 26.7°/oo, 1912 26,o %>o
ja 1913 27,9 °/00- Seurauksena tästä on myös, että
ylisyntyneisyys, joka 1876-99 oli 12,i-15,i
°/oo-tällä vuosis. 011 kasvanut, ollen 1900-13
keskimäärin 16,4 °/oo- — Erikoista siirtolaistilastoa
ei V:llä ole. Rajatuliin passitilastosta saadaan
kumminkin tietoja valtakunnan rajojen yli
suuntaan tai toiseen matkustaneiden lukumäärästä ja
kansallisuudesta. Euroopanpuoleisen rajan yli
(Suomen rajaa lukuunottamatta) matkusti V:It&
vv. 1909-13 keskimäärin vuosittain 597.600
henkeä, joista 369,800 V:n alamaista ja 227.800
ulkomaalaista, näistä Itävalta-Unkarin alamaisia
78,600 ja Saksan alamaisia 71,800. V:lle saapui
mainittuna aikana vuosittain keskimäärin
287.700 V: n alamaista ja 248.000 ulkomaalaista
(Itävalta-Unkarin alamaisia 85,000, Saksan
alamaisia 78.100), yhteensä 535.700, siis 61.900 väheni
män kuin lähteneitä. Toisaalta saapui
kumminkin samana aikana vuosittain V:n Aasian
puoleisten rajojen yli 51,900 henkeä enemmän kuin
mitä maasta sitä tietä lähti, joten lopullinen
matkustamisesta johtunut, koko valtakunnan
osalle tuleva vuosittainen asukasmäärän
vähentyminen oli vain 10.000. Joitakin tietoja siitä,
minne venäläiset siirtolaiset etupäässä
matkustavat, saa saks. ja amer. tilastosta. Edellisen
mukaan matkusti 1909-13 Saksan satamien
kautta kaikkiaan 616,026 V:n alamaista, s. o.
vuosittain keskimäärin 123,205. Näistä asettui
suurin osa. 8I.0 %, Yhdysvaltoihin. 16.s % mui
hin Ameriikan osiin (etupäässä Argentiinaan ja
Kanadaan), 2.5%, Euroopan maihin, 0,2% Afrik
I kaan (ensi sijassa Etelä-Afrikkaan) ja pieni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
