Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
858
murto-osa, 0,02 %, Austraaliaan.
Ameriikkalais-ten lähteiden mukaan saapui Yhdysvaltoihin
1900-09 1,388,317 1. vuosittain keskimäärin
138,832 V:n alamaista, joista kansallisuudeltaan
juutalaisia 51,7% (s. o. 11,s %o V:n koko
juu-talaisväestöstä), puolalaisia 26,8 %, lättiläisiä ja
liettualaisia 10,i %, saksalaisia 6,i, venäläisiä
ainoastaan 4.5 % ja skandinaavialaisia 0,8 %. —
Ulkomaa-siirtolaisuutta tärkeämpi on
siirtyminen Aasian-V:Ile. Siirtolaishallituksen
tilaston mukaan asettui 1906-13 asumaan
Siperiaan ja Turkestaniin 1,533,927, t. s. vuosittain
keskimäärin 191,741 Euroopan-V :ltä tullutta
siirtolaista, joista vain 0,s % Puolasta, loput
Varsinais-V :ltä. Osoittautuu siis, että Ameriikan
siirtolaisuus on voittanut alaa etupäässä vain
valtakunnan länsirajoilla, jotavastoin
väestön-siirtyminen Varsinais-V :ltä, erittäinkin sen
venäjänkielisistä osista, suuntautuu Aasiaan. —
Väestön lisääntyminen tulee suuremmassa
määrin kaupunkien kuin maaseudun osalle, vaikkei
kaupunkien suhteellinen kasvaminen ’ ole
läheskään niin suuri kuin Länsi-Euroopassa.
Varsinais-V :n kaupunkiyhteiskuntien väenlisäys
1909-14 oli vuosittain keskimäärin 43,6 °/oo,
maaseudun vuotuinen väenlisäys keskimäärin
16,4 °/oo; Puolassa vastaavat luvut olivat 36,o °/oo
ja 27,« °/00- Koko as.-määrästä 1897 oli
kaupunkilaisia Varsinais-V :llä 12,8% ja Puolassa
21,7%; 1915 heidän lukumääränsä oli noussut
Varsinais-V:llä 14,7 %:im, Puolassa 24,7%:iin
koko as.-määräistä. Suurkaupunkeja (100,000 as.
ja enemmän), joita 1860-luvulla koko
valtakunnassa oli ainoastaan 4, oli 1897 Varsinais-V :llä
15 ja Puolassa 2 (as.-määrä niissä 5,330,021);
1915 oli suurkaupunkeja Varsinais-V :llä 20
(niistä Pietarissa 2,165,019 ja Moskovassa
1,805,900 as.) ja Puolassa 2 (Varsovassa
909,461 as.), yhteenlaskettu as.-määrä niissä
8,769.480. — Asutustiheys on suurin Puolassa,
mustanmullan vyöhykkeessä ja Keski-V :n
teollisuusalueella, pienin Koillis-V :llä ja Kaspian
alangolla. — Euroopan-V:n (sellaisena kuin se
oli ennen suurvaltain sotaa), pääosien pinta-alat,
as.-määrät ja asukastiheydet nähdään seuraavasta
taulukosta:
[-Pinta-ala-]
{+Pinta- ala+} km2:ssä [-Asukasmäärä-] {+Asukas- määrä+} 1. 1. 1915 As. km2:llä
V a r s i n a i s-Ve n ä j ä
Ison-Venäjän pohjoisosa ja Vor«j«-Zemlja..... 1.410.427 2,754.100 1,9
Ison-Venäiän eteläosa . . . 909.614 40.615.200 44.7
Itämere"-maakunnat . . . . 148,332 6.301.100 42.4
Län i-Venäiä....... 433.83* 23.113.200 53.3
Vähä-Wn.tjä....... 207.792 15,495.100 74.6
Etelä-Venäjä....... 408.365 16.177,500 39.6
Itä-V.-näjA (Uusi-V.) . . . . 1,384,199 27.340,600 19,7
P n o 1 a........... 113.819 12.2i7,6"0 107,s
E u ro o pan-V en ä j 11 . . . . 5,016,379| 144,044,4U0| 28,7
Elinkeinot. V:llä muodostui alkujaan
rinnan neljä eri talousmuotoa, joiden synty oli
läheisesti riippuvainen maan luontaisista
edellytyksistä ja ensimäisten asutusalueiden
ryhmityksestä. Suomen suvun asumissa Pohjois- ja
ltä-V: n metsissä olivat metsästys ja kalastus
pääelinkeinoja; Itämeren maakunnissa ja
metsävyöhykkeen länsiosassa kävi maanviljelykseen
perustuva luontaistalous jo aikaisin
määrääväksi; aroseudussa harjoitettiin etupäässä
karjanhoitoa; Mustanmeren rannikolla,
erittäinkin-Krimin niemimaalla, olivat, paitsi maanviljelystä,
kauppa ja käsiteollisuus voittaneet alaa.
Myöhempinä aikoina on maatalous, lännestä leviten,
anastanut haltuunsa metsävyöhykkeen itäosan ja
laajoja aloja arovyöliykkeestä, kalastuksen ja
metsästyksen väistyessä pohjoiseen ja
paimentolaisuuden siirtyessä kaakkoon, Kaspian
autiomaiden rajoille. Mutta samalla on näin suuresti
laajenneella maanviljelysalueella syntynyt, seurauksena
ilmastollisten ja geologisten vaikuttimien
erilaisuudesta ja kulttuuritason kohoamisesta, uusia,
maanviljelykseen nojautuvia talousmuotoja. Ja
liikenneyhteyden maan eri osien välillä tultua
kiinteämmäksi on myös alettu jossain määrin
harjoittaa vuorityötä, teollisuutta ja kauppaa.
Yleispiirtein katsoen on kumminkin V:n
kansantalouden oleellisena ja määräävänä piirteenä
nykyjään maanviljelykseen perustuva
raaka-aineiden tuotanto. V. 1897 eli maataloudesta,
metsästyksestä ja kalastuksesta Varsinais-V :llä
74,9 %, Puolassa 56,6 %, teollisuudesta ja
vuori-työstä Varsinais-V :llä 9,7 %, Puolassa 15,4 %,
kaupasta ja liikenteestä Varsinais-V :llä 1,7%,
Puolassa samoin 1,7 % väestöstä.
Maanviljelys, jonka edistystä
Varsinais-V:llä ehkäisi ensin maa-orjuus (ks. t.), sitten
maan yhteisomistus (ks. Mir), on viimeksi
kuluneena vuosikymmenenä, sittenkuin talonpojille
1906 annettiin oikeus muuttaa maaosuutensa
yksityisomaisuudeksi, saanut uusia
kehitysmahdollisuuksia. Vv. 1906-15 käytti 1,992,387
talonpoikaa tätä oikeutta hyväkseen, yhteismaan
pinta-alan tämän kautta pienentyessä 14 % :11a.
Perimmäisenä syynä siihen, että V:n
maatalouden tuottavaisuus on suhteellisesti pieni, eivät
kumminkaan ole niin suuressa määrässä
epäkohdat omistussuhteissa kuin kansan alhainen
sivistystaso. Ainoastaan joissakin seuduissa on päästy
kolmijakoviljelystä korkeammalle asteelle,
työtavat ja -välineet ovat alkuperäiset, lannoitusta
käytetään vain osassa maata, apulannoitusaineet
ovat miltei tuntemattomat. Runsaasti toinen
puoli Itä-Euroopan tasangon viljelyskelpoisesta
osasta on, seurauksena tästä, siinä kunnossa,
ettei sen väestö tule saamallaan sadolla toimeen.
Ainoastaan varsinainen mustanmullan vyöhyke
(n. 2 milj. km2), ennenkaikkea Vähä-V., osa
Etelä-V:ää ja Volgan länsipuolella olevat
kuver-nementit, ovat ensiluokan tuotanto-alueita, joista
viedään suuria määriä viljaa ulkomaille. —
Varsinais-V:n pinta-alasta lasketaan olevan 26%
viljeltyä maata, 16 % niittyä ja laidunta ja 39 %
metsää. Enimmän on viljelyksiä muutamissa
Moskovan eteläpuolella olevissa kuvernementeissa
(Kurskin kuvern:ssa 74,2%. Tulan kuvern:ssa
73% koko pinta-alastal, ja Vähä-V:llä
(57%-69 %), vähemmän on niitä Vologdan ja Vienan
kuvernementeissa (2,8 % ja 0,i %). — Viljasato
on suhteellisesti runsain Lounais- ja Etelä-V :llä,
pienin pohjois- ja kaakkoisosassa maata.
Vv. 1909-13 korjattiin viljaa (lukuunottamatta
syysohraa ja kauraa) vuosittain keskimäärin
yli 800 kg henkeä kohti Taurian
kuvernemen-tissa (875 kg), Bessarabiassa (825 kg), Donin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
