Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
868
Lemberg-Krakova (tältä linjalta edelleen
Unkariin, Romaaniaan ja Balkanin niemimaalle).
Strategisesti tärkeä on Jäämeren rannalle,
Kuollan kaupungin lähistöön päättyvä, suurvaltain
sodan aikana valmistunut Muurmannin rata.
Aasiaan vievät Permin-Tseljabinskin,
Ufan-Tsel-jabinskin, Orenburgin-Taskentin ja’
Vladikavka-sin-Bakun radat. Tihein on rautatieverkko
Moskovan, Grodnon, Jekaterinoslavin ja Tulan
kuver-nementeissa sekä Podoliassa; vähimmän on
rautateitä pohjoisimmissa kuvernementeissa sekä
kulkuväylänä tärkeän Volgan varrella olevissa
Kasaanin ja Astrakaan in kuvern :ssa. — S i s
ä-v esi teitä oli 1913 kaikkiaan 184,780 km,
josta höyrylaivalla kuljettavia 33,740, veneellä
kuljettavia 44,230 ja yksinomaan uittoväyliksi
soveltuvia 73,940 km. Joistoista ovat liikenteelle
tärkeimmät Volgan (höyrylaivateitä 14,470 ja
veneväyliä 17,720 km), Dneprin (vastaavat luvut
5,230 ja 5,830), Vienanjoen (4,050 ja 5,330),
Donin (1,900 ja 2,080), Petsoran (1,730 ja 1,940)
ja Syvärin-Olhavanjoen (1,500 ja 2,360).
Kanavia ja kanavoituja jokia oli 1912 yhteensä
4,100 km. Tästä oli kulkulaitosministeriön alaisia
2,050 km (kanavia 885 km ja kanavoituja jokia
1,165 km), maanomistusjärjestelyn ja
maanviljelyksen ylihallituksen alaisia 2,000 km sekä
kaupunkien ja yksityisten hallussa olevia 50 km.
Pääjoistoja toisiinsa yhdistäviä kanavateitä on 10 :
Marian kanavatie (703 km) Volgan ja
Äänis-järven välillä, Tihvinan (195 km) Volgan ja
Laatokan välillä, Vysnij-Volotsekin (144 km)
Volgan ja Nevan välillä, Wurttembergin
herttuan Aleksanterin (66 km) Volgasta
Vienanjokeen, Berezinan (111 km) Dneprin ja
Väinä-joen välillä, Dneprin-Bugin (ent.
Kuninkaan-kanava, 213 km), Oginskijn (178 km) Niemenistä
Dnepriin, Augustovskijn (101 km) Veikselistä
Niemeniin, Jekaterinan kanavatie (tärkeä
tukin-uittoväylä) Vienanjoen ja Kaman välillä sekii
Jepifanin kanava Okan ja Donin välillä.
Purjehduskauden pituus on Jäämeren jokialueella 5-6,
Itämeren alueella 7-8 ja Etelä-V:u joistoissa
8-9 kuukautta. Sisävesiliikennettä varten
rakennettiin 1899-1909 vuosittain keskimäärin 5.452
alusta (118 höyrylaivaa ja 5,344 muuta alusta),
joiden yhteenlaskettu kantavuus keskimäärin oli
2,sj> milj. ton. Tästä alusmäärästä tuli Nevan
jokialueen osalle 2.563 ja Volgan osalle 1,548. —
Tiedonantoliikenne. Posti- ja
sälikölen-nätintoimistoja oli 1913 koko valtakunnassa
(Aasian-V. mukaan luettuna) 16,901. Postiteitä
(rautateitä, maanteitä, sisävesi- ja meriteitä) oli
290,800 km, postilähetyksiä 2,456,i milj. kpl.,
sähkölennätinlinjoja 229,530 km, -lankoja
835,710 km. Sähkösanomia lähetettiin 47,65 milj.
kpl. Puhelimia oli 309,819, puhelinlinjoja
123,880 km ja -lankoja l,os milj. km. —
Kauppalaivasto on verraten pieni, sillä
V:n merten eristyneisyys, maan asema ja
helppokulkuisuus eivät ole olleet omiaan meriliikennettä
edistämään. V. 1913 oli merialuksia
(Kaspianmeren laivat mukaan luettuina) 3,645 (kukin yli
20 rek.-ton. brutto), yhteensä 756,605 rek.-ton.
netto, niistä 2,577 purjealusta, 256,844 rek.-ton.,
1,016 höyrylaivaa, 486,914 rek.-ton. ja 52
moot-torialusta, 12,847 rek.-ton. Aluksista oli tämän
mukaan 70,7 % purjelaivoja, 27,o höyrylaivoja
ja l,i % moottorialuksia. Yhteenlasketusta tita-
vuusmäärästä tuli taaskin 64,4 % höyrylaivojen,
33,9 % purjelaivojen ja 1,7 % moottorialusten
osalle. Laivoista kulki, ellei oteta valtamerillä
liikkuvia lukuun, Mustalla- ja Asovan-merellä
36,7 %, Itämerellä 26,s %, Kaspian-merellä 22,9 %
ja Vienanmerellä 13,6 %. Tilavimmat olivat
(keskimäärin 283,4 rek.-ton. netto)
Kaspianmeren, pienimmät (keskimäärin 71,s rek.-ton.)
Vienanmeren alukset. Yli 2,000 rek.-ton :n
kokoisia laivoja oli 1913 ainoastaan 50. Niistä
kuului 38 Mustan- ja Asovan-meren, 11 Itämeren
ja 1 Kaspian-meren kauppalaivastoon.
Purjealuksista oli 97,shöyrylaivoista vain 24,s °/0
rakennettu V:llä. — Kauppalaivaston miehistöön
kuului 1913 30,587 miestä. — Kaikkiaan
selvitettiin 1912 V:n satamissa ulkomaisessa ja V:n
eri merten välisessä liikenteessä 26,7 milj.
rek.-ton. netto, josta ainoastaan 18,4% tuli V:n
omien alusten osalle. Rannikkoliikenteessä (tähän
luettuna myös liikenne Kaspian-merellä)
selvitettiin 69,8 milj. rek.-ton. Selvityksistä tuli
Odessan osalle 6,2 milj., Pietarin ja Kronstadtin
osalle 4,i milj., Riian osalle 4,i milj., Nikolaevin
osalle 2,s milj. ja Taganrogin osalle 2,s milj.
rek.-ton. netto. — Ulkomaankauppaan
ovat useat tekijät, kuten epäviisas tullipolitiikka,
katovuodet, vallankumousliikkeet ja sodat,
lamauttavasti vaikuttaneet. Yleispiirtein katsoen
se kumminkin viimeksi kuluneiden
vuosikymmenien aikana on käynyt yhä vilkkaammaksi.
V. 1912 oli V:n osuus kaikkien maapallon
maiden ulkomaankaupassa 3,4 % (Englannin 16,s,
Saksan 12,6 %). V:n ulkomaisesta
tavaranvaih-dosta käy 64 % meritse, 36 % maitse. — Koko
V:n valtakunnan tuonti 1913 oli arvoltaan
3,668 milj. mk., vienti 4,059 milj. mk., koko
tavaranvaihto arvoltaan siis 7,727 milj. mk.
Tästä tuli Aasian-V:n osalle ainoastaan 14%.
Tärkeimmät V:n kauppatavarat olivat sam. v.:
tuontitavarat
(milj. mk.)
Koneet.......452
Puuvilla .ia puuvillatav. 304
Kivihiili ja koksi . . . 233
Tee........166
Metallit......151
Vuodat ja nahat ... 112
Kautsukki ja guttap. , 108
Kala, osterit y m. . . 102
Hedelmät ja vihanneks. 102
Vilja . . . « . 97
Villa ja villatavarat 97
Paperi ja paperituotteet 87
Silkki.......83
Siemenet y. m. . . . 78
Rauta- ja terästavarat 55
Väkiviina- ja
alkoholijuomat .....55
vientitavarat
(milj. mk.)
Vilja.......1.534
Puutavarat .... 440
Pellava............253
Munat............243
Siemenet ja
siemenöljyt ..........197
Voi..............191
Nafta ia naftatuotteet 134
Puuviliatavarat . . . 117
Vuodat ja nahat . . 98
Hamppu............61
Sokeri............52
Metallit............47
Turkikset,..........47
Mungaanimalmi ... 38
Hevoset............37
Villa- ja villatavarat . 28
Kauppatuttavista tärkeimmät ja kauppavaihto
1913 niiden kanssa (milj. mk.) :
tuontimaat
vientimaat
Saksa......1.219
Englanti..........713
Hollanti............423
Ranska............26K
Italia..............197
Itävalta-Unkari . . . 174
Belgia............172
Persia............154
Englanti .... 4fil
224
Yhdysvallat . . . 211
Ranska ..... 152
136
Persia..... 116
Englannin Intia . 92
V:n ja Suomen välisistä kauppasuhteista vrt.
S 11 o 111 i (elinkeinot), palstat 568-569. — Mitat
ja painot. Pituusmitat: 1 saienj (syli) =
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
