- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
871-872

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

85!)

Venäjä

872

elättämisestä. Pienikin poikkeaminen kirkon
ikivanhoista asetuksista on kerettiläisyydeksi
tuomittu; toisaalta sitävastoin on ihmeteltävällä
suvaitsevaisuudella suhtauduttu törkeisiinkin
paheisiin. Pyhimyskuvien palvonta ja
kritiikitön taikausko rehottavat V:llä vieläkin aivan
niinkuin vuosisatoja sitten. Huonosti palkattu
kyläpapisto ei ole juuri talonpoikia korkeammalla
kannalla. — Kreik.-katolisen kirkon ylin
hallinto oli v:een 1917 uskottu „pyhälle synodille’’,
jonka 7 jäsenestä 3 metropoliittaa olivat
itseoikeutettuja ja 4 hallitsijan määräämiä.
Puheenjohtajana toimi Pietarin metropoliitta,
mutta vaikutusvaltaisin synodin jäsenistä oli
keisaria edustava yliprokuraattori.
Paikallishallintoa varten V:n kirkko on jaettu hiippakuntiin,
„eparkioihin", joiden etunenässä on
metropoliitat, arkkipiispat tai piispat sekä hengellisat
konsistorit ja jotka alueellisesti vastaavat
kuver-nementteja. Papisto jaetaan kahteen ryhmään:
ylempään 1. „mustaan", joka on saanut oppinsa
hengellisissä akatemioissa ja on selibaatin
alainen, sekä alempaan, ,,valkoiseen", josta osa ei
ole kansakoulun oppimäärääkään suorittanut.
Edelliseen ryhmään kuuluvat mainitut 3
metropoliittaa (Kiovan, Moskovan ja Pietarin),
arkkipiispat, piispat ja sijaispiispat, jälkimäiseen
muu papisto rovasteista alkaen. V:n 1910 alussa
oli Euroopan-V :llä alempaan papistoon
lukeutuvia 96,819 (44,339 pappia, 52,480
diakonia ja virrenlukijaa). Kirkkoja oli 46,468,
kappeleja ja rukoushuoneita 20,346, luostareja
839 (456 mies- ja 383 naisluostaria) ja näissä
17,209 munkkia ja 57,063 nunnaa. —
Kreik.-katolisen kirkon lahkolaisista ks. R a s k o 1 n
i-k o t. — V:n ev.-lut:lla kirkkokunnalla, joka
jaetaan kahteen konsistoripiiriin, Pietarin
(Länsi-V:n) ja Moskovan (Itä-V:n ja A
asian-V:n), on 716 kirkkoa ja rukoushuonetta sekä
210 pappia. Roomal.-katolinen kirkkokunta
jakautuu kahteen arkkihiippakuntaan, Mohilevin,
jonka etunenässä oleva arkkipiispa asuu
Pietarissa, ja Varsovan. Edellisessä, johon kuuluu
koko Varsinais-V. ja Siperia, on yli 1,000
pappia sekä 379 kirkkoa ja kappelia, jälkimäisessä,
joka käsittää Puolan, on 4,550 pappia sekä
2,057 kirkkoa ja kappelia.

Valtiomuoto, hallitus ja
oikeudenhoito. Ennen vallankumousta 1917 V. oli
,,perustuslaillinen" monarkia, jonka etunenässä oli
itsevaltias keisari (imperator). Lakiasäätävä
valta oli keisarilla, valtakunnanneuvostolla 1.
parlamentin ylähuoneella, jonka 196:sta jäsenestä
puolet oli hallitsijan nimittämiä, toinen puoli
9 v :ksi valittuja, sekä valtakunnanduumalla
1. alahuoneella, jonka 442 edustajaa oli 5
v:ksi valittu (ks. alemp. Historia).
Korkein hallinto oli uskottu
ministerineuvostolle, hallitsevalle senaatille ja edellä
mainitulle pyhälle synodille. Ministerineuvosto, jonka
muodostivat kaikki ministerit (ulkoasiain-,
sisäasiain-, sota-, meri-, oikeus-, valistus-,
raha-asiain-, kulkulaitos-, kauppa- ja teollisuus-,
maanviljelys- ja hoviministeri),
valtakunnan-kontrollööri ja synodin yliprokuraattori,
käsitteli, keisarin tai pääministerin puheenjohdolla,
sellaisia hallintokysymyksiä, joiden
ratkaisemiseen ei yksityisillä ministereillä ollut oikeutta.
Senaatti jakautui 9:ään departementtiin: 3 :ssa

käsiteltiin hallintoasioita, 4:ssä oikeus- ja 2:ssa
kassatsionikysymyksiä. Sen oli valvottava lakien
toimeenpanoa ja noudattamista, virastojen
toimintaa, huolehdittava siitä, että järjestys ja
rauha vallitsivat maassa j. n. e.’— Keisarivallan
maaliskuussa 1917 kukistuttua tuli V:stä
tasavalta. Ulkonainen sota ja sisäiset, yhä jatkuvat
rauhattomuudet ovat kumminkin aiheuttaneet
sen, ettei valtakunnan hallintomuotoa vielä
vakinaiselle kannalle ole voitu järjestää. —
Pääkaupunkina on nyt Moskova, hallituksen ja
korkeimpien keskusvirastojen sinne Pietarista
siirryttyä helmikuussa 1918. —
Paikallishallintoa varten Varsinais-V. jaetaan 51
kuverne-menttiin ja 1 oblastjiin 1. provinssiin. Nämä
ryhmitetään tav. historiallisten maakuntien
mukaan, siten että Isoon-V:ään luetaan
20 kuvernementtia (Viena, Aunus, Vologda,
Novgorod, Pihkova, Tver, Jaroslav, Kostroma,
Niznij-Novgorod, Vladimir, Moskova, Smolensk,
Kaluga, Tula, Rjazanj, Penza, Tambov, Voronez-,
Ivursk ja Orel), I t ä m e r e n-m aakuntiin
4 kuvernementtia (Pietari, Vironmaa, Liivinmaa
ja Kuurinmaa), L ä n s i-V :ä ä n 10
kuvernementtia (Valko-V:ään kuuluvat Mohilev, Minsk,
Vitebsk ja Smolensk, Liettuaan kuuluvat
Vilno, Kovno ja Grodno sekä Holm,
Vol-hynia ja Podolia), Vähää n-V: aan 4
kuvernementtia (Tsernigov, Kiova, Pultava ja
Harkova), Uuteen 1. Etelä-V:ään 4
kuvernementtia ja 1 provinssi (Bessarabia, Herson,
Jekateriuoslav ja Tauria sekä Donin kasakkain
provinssi) ja Itä-V:ään 9 kuvernementtia
(Perin, Vjatka, Kasaani, Ufa, Simbirsk, Samara,
Orenburg, Saratov ja Astrakaani). Puola 1.
V e i k s e 1 i n-k u v e r n e m e n t i t jaettiin V:n
vallan aikana 9 kuvernementtiin (Varsova,
Piotrkö\v, Kalisz, Radom, Kielce, Lublin, Plock,
Lomza ja Su\valki). Kuvernementit jaettiin
piirikuntiin 1. ujezdeihin ja nämä kuntiin 1.
volos-teihin, joihin kuului yksi tai useampi kylä.
Ennen vallankumousta oli kuvernementtien
etunenässä kuvernöörit, jotka keisarin edustajina
valvoivat lakien toimeenpanoa ja noudattamista,
sekä heidän johdollaan työskentelevät
kollegiaaliset kuveriiementinvirastot. Muutamat
suurimmat kaupungit (Pietari, Moskova, Odessa,
Sevas-topol y. m.) oli erotettu erikoisiksi
hallintopiireiksi, joiden hallintoa n. s. kaupunginpäälliköt
hoitivat. Useissa kuvernementeissa oli sitä paitsi
semstvo, s. o. jonkunlainen maakuntaedustus,
johon aatelisto, porvaristo ja talonpojat
valitsivat edustajia ja jonka tehtävänä oli valvoa
alueen taloudellisia etuja, huolehtia
terveydenhoidosta, rakennuttaa kirkkoja, perustaa kouluja
j. n. e. Semstvo-eduskunta oli sekä
kuvernemen-tilla kokonaisuudessaan että jokaisella sen
piirikunnalla. Kuvernementin-semstvon jäsenet valitsi
erikoinen piirikunnan-semstvon edustajien muo
dostama valiokunta. Kumpikin semstvo
kokoontui vähintään kerran vuodessa. Väliaikoina
hoitivat heidän tehtäviään semstvo-upravat 1.
lautakunnat, joiden jäsenet seinstvot valitsivat.
Kuvernöörillä oli oikeus kumota
semstvo-kokous-ten päätökset, jos ne olivat ristiriidassa
hallituksen kannan kanssa. — Kaupunkien itsehal
linnosta huolehtivat ..kaupungin-pään" johdolla
toimivat kaupungin-duumat ja näiden valitsemat
valtuuskunnat, kaupungin-upravat. — Maalais-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0456.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free