Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
874
Valtakunnan
oli vakinaisia tuloja
menoja 7,819 milj.
4,282 milj. mk. ja
kuntain, volostien, etunenässä oli talonpoikien
valitsema neuvosto ja kunnan vanhin 1. starsina,
kyläyhteiskuntien 1. obstsestvojen asiat
ratkaistiin kyläkokouksissa kylänvanhimman, staarostan,
puheenjohdolla. Todellisuudessa oli kumminkin
talonpoikien itsehallinto varsin rajoitettu, sillä
v:sta 1889 valvoivat erikoiset virkamiehet, n. s.
maapäälliköt (zcmskij natsaljnik), heidän
toimiaan. — Oikeudenhoito. Ylin
tuomioistuin oli senaatti. Alempia asteita olivat
appellatsioni- ja piirituomioistuimet,
erikoistuomioistuimet ja rauhantuomarilaitos.
Appal-latsioni-tuomioistuimia (sndcbnaja palata) oli
Varsinais-V :llä ja Puolassa yhteeusä 10. Paitsi
muutoksenhakuasioita käsiteltiin niissä
virkamiehiä koskevia ja valtiollisia rikosasioita.
Muut asiat ratkaistiin piiri-tuomioistuimissa
(okruzni/j sud), sikäli kuin ne eivät kuuluneet
rauhantuomarin (ks. t.) pätevyyspiiriin.
Erikoistuomioistuimia olivat volostin-tuomioistuimet,
joissa ratkaistiin pienet talonpoikien väliset
riita-ja rikosasiat, kirkolliset ja
kauppa-tuomioistuimet, sotaoikeus j. n. e. Valtakunnanneuvoston
jäsenten, ministerien ja. muiden korkeimpien
virkamiesten rikosasiat ratkaisi n. s. ylin
rikosoikeus, jonka hallitsija tarpeen tullen kutsui
koolle.
raha-asiat, Tili-v. 1914
7,740 milj. mk., vakinaisia
mk., ylimääräisiä tuloja
ylimääräisiä menoja 5,172
milj. mk. Menopuoli oli täten 969 milj. mk.
tulopuolta suurempi (1913 oli tuloja 128 milj. mk.
enemmän). Vakinaisista tuloista olivat
tärkeimmät: verot 2,509 milj., rautatiet 1,955 milj.,
rahanlyönti-, posti-, sähkölennätin-, puhelin-,
vuorityö- ja viinaregaalit 1,723 milj. ja tullit.
556 milj. mk. Vakinaisista menoista veivät
rautatiet 1,740 milj., sotalaitos 1,710 milj.,
valtiovelkojen hoito 975 milj., opetuslaitos 410 milj.,
synodi 131 milj. ja keisarillinen hovi 46 milj. mk.
Ylimääräisistä tuloista oli sotalainoja 4,259
milj. mk. ja ylimääräisistä menoista sota-ajan
aiheuttamia kuluja 4,850 milj. mk. Valtakunnan
valtiovelka oli v-,n 1917 alussa 67,300 milj. mk.
— Tulo- ja menoarvio tili-v :lle 1916 päättyi
0,740 milj. mk :aan.
Sotalaitos perustui suurvaltain sodan
alkaessa yleiseen asevelvollisuuteen. Uuden 1912
hyväksytyn lain mukaan jokainen V:n
alamainen oli asevelvollinen 21-43 ikävuotensa välillä.
Asevelvollisuusajasta suoritettiin vakinaisessa
palveluksessa 3-4 v., varaväessä 6-8 v., loput
maanpuolustusväen I kutsunnassa.
Maanpuolus-tusväen II kutsuntaan kuuluivat ne, jotka
rauhanaikana olivat sotapalveluksesta vapautetut..
Varaväki kokoontui kahdesti 6 viikkoa kestäviin
harjoituksiin. Maanpuolustusväen I kutsunnan
neljä nuorinta vuosiluokkaa kokoontui kahdesti
yhteensä 6 viikkoa kestäviin harjoituksiin.
Kasakat olivat asevelvolliset koko ikänsä
20:nnestä ikävuodestaan alkaen, sikäli kuin
olivat asekuntoisia. Heidän palveluksensa alkoi
1 v:n harjoituksilla kotipaikkakunnalla, jonka
jälkeen seurasi I kutsunnassa 4 v. vakinaista
palvelusaikaa, II kutsunnassa 4 v:n kuluessa
vuosittain 3 viikkoa kestävät harjoitukset,
III kutsunnassa 4 v:n aikana kerran 3 viikkoa
kestävät harjoitukset sekä täyteva.ra väessä 5 v.
Meriväen palvelusaika oli 10 v. (5 v.
vakinaisessa ja 5 v. varaväessä). — Rauhanaikana
kuului V:u sotajoukkoon n. 1,520,000 miestä, sodan
aikana nousi sen lukumäärä n. 4.400,000 mieheen.
— Sotalaivastoon kuului 1913 398 alusta,
yhteensä 895,700 ton., 2,001,000 indikoitua
hevosv. Itämeren laivastoon, joka käsitti 223
alusta, kuului m. m. 9 suurta panssarilaivaa,
7 panssariristeilijää, 7 risteilijää, 50
torpedo-risteilijää, 28 torpedovenettä, 13 vedenalaista
alusta ja 7 tykkivenettä, Mustanmeren
laivastoon (82 alusta) m. m. 10 panssarilaivaa, 2
risteilijää, 22 torpedoristeilijää, 14 torpedovenettä
ja 11 vedenalaista alusta, Siperian laivastoon
(86 alusta) m. m. 2 risteilijää, 9
torpedoristeilijää, 14 torpedovenettä, 12 vedenalaista alusta
ja 18 jokitykkivenettä, Kaspian-meren laivastoon
(7 alusta) m. m. 3 tykkivenettä. Merisotaväessä
oli 1913 kaikkiaan 2,648 upseeria ja 47,215
miestä. — K a n s a 11 i s v ä r i t: valkoinen,
sininen, punainen. Lippu: kauppalipussa
edellämainitut kansallisvärit vaakasuorasti, sotalipussa
on sininen vinoristi valkoisella pohjalla (ks. liite
kuvaa Lippu). Valtakunnan vaakuna:
musta, kaksipäinen, kolmesti kruunattu,
puna-nokkainen ja -jalkainen, oikeassa jalassaan
valtikkaa, vasemmassa valtaomenaa pitävä kotka
kultaisella kilvellä, jonka yläpuolella on kahden
sinisen, kultareunaisen nauhan kaunistama
kei-sarinkruunu. Kotkan rinnalla Moskovan
suuriruhtinaskunnan vaakuna (p. Yrjö ja
louhi-käärme) ja siivillä eri maakuntien vaakunoita.
II. Aasia n-V, V:n laajojen, Eurooppaan
rajoittuvissa Aasian osissa olevien alusmaiden
pinta-alat, asukasmäärät ja asukastiheydet 1915
olivat:
Kaukaasia..................469,220 13,229,100 28,4
Turkestan ja Kirgii?iarot 1.
Venäjän Keski-Aasi» .... 3,488,391 11,254.100 3,s
Siperia....................12,393,378 10,377.900 0,8
Aasian-Venäjä............16,350,989| 34,861,100| 2.i
Pinta-ala km2:ssä [-Asukasmäärä-] {+Asukas- määrä+} 1. I. 1915 As. km2:llä
Jos otetaan lukuun Bukhara ja Kiiva (ks. n.),
jotka ovat itsenäisyytensä miltei menettäneet ja
joiden pinta-ala yhteensä 011 270,860 kin2,
as.-määrä 2,300,000 ja as.-tiheys 8^ km2:llä, sekä
Kaspian-meri, 463,244 km2 ja Aral-järvi,
64,490 kms, on Aasian-V:n pinta-ala 17.149,583
km2 ja as.-määrä 37,161,100.
Aasian-V:n maantieteestä y. m. s. ks.
Kaukaa s i a, K e s k i-A asia, Siperia,
Turkestan; hallinnosta, tiedonantoliikkeestii,
kaupasta, raha-asioista, valtiomuodosta,
sotalaitoksesta vrt. myös Venäjä I.
[M. Baring, „The russian people" (1911) ;
Bou-stedt. ja Trietseh, ,,Das russisehe Reicli in
Europa und Asien" (1910) ; P. Chasles, ,,Le
par-lainent russe" (1909); W. Gerrare, ,,Greater
Russia" (1903); K. K. Grass, ,,Die russischen
Sekten" (1907-14); Gribovvski, „Das Staatenrecht
des russischen Reiches" (1912) ; H. Gummerus,
„ltyssland sftdant det är" (1916) ; A. Hettner,
„Russland" (1916); M. Kovalevskij, „Le rögime
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
