Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
876
öconomique de la Russie" (1898) ; sama „La Russie
ä la fin du XIX:e siöcle" (1900); Krassnow ja
Woeiko\v, „Russland" (1907) Langenscheidt,
„Land und Leute in Russland" (1909); Lehmann
ja Parvus, ,,Das hungernde Russland" (1900) ;
A. Leroy-Beaulieu, „L’empire des tsars et les
russes" (1897-98); v. Lignitz, „Russlands innere
Krisis" (1906); J. Mavor, „An economic history
of Russia" (1914) ; Miljukow, „Skizzen russischer
Kulturgescliichte" (1898-1901); L. Mäkinen,
„Kotiteollisuusoloista V:llä" (1914); A. Palme,
„Die russische Verfassung" (1910) ; A. Philippson,
,.Landeskunde des Europäisclien Russlands"
(1908) ; „Rossija" (Semenovin y. m. toimittama
täydellinen maant. kuvaus koko V:stä, 1918
ilmestynyt 11 osaa 22:sta); „Russen iiber
Russland" - (1906); E. R. Sal\v<§n, „Die russische
Armee" (1914) ; M. L. Sclilessinger, „Russland
im XX. Jahrhundert" (1908); Schulze-Gävernitz,
„VoIkswirtschaftliche Studien in Russland"
(1899) ; M. Seringin toimittama „Russlands
Kul-tur und Volkswirtschaft" (1913) ; „Statistitseskij
ezegodnik Rossii" (tilastollinen vuosikirja) ;
1). M. Wallaee, „Venäjä" (1907); Williams,
..Venäläisten Venäjä" (1917); E. Zabel, „Russische
Kulturbilder" (1907).] J. G. G-ö.
Esihistoria. Venäjän historiantakaista
aikaa tunnetaan vielä vain puutteellisesti.
Aroseudut 55 leveysasteen eteläpuolella ovat
ainakin osittaisesti olleet asuttuja jo n. s.
vanhemmalla kivikaudella. Tunnetuin sen ajan
löytöpaikoista on Mezan Kiovan luona
(mammutin luusta tehtyjä orneerattuja esineitä,
manteli-maisia kiviaseita y. m.). Itäisin vanhemman
kivi-ajan löytöpaikka on Afontova Gora
Krasno-jarskin luona (rikkaita löytöjä) ja Irkutsk
(löytöjä vähän). — Nuoremman kiviajan
löydöistä on merkittävin n. s. Tripolje-kulttuuri
Kiovan seudulla ja siitä lounaiseen: saviastioissa on
maalaamalla tehtyjä koristeita, m. m. spiraaleja,
ja astiain muodot ovat outoja, m. m.
kiikarimai-sia kaksoisastioita. Savikuviot ja erinäiset
ase-muodot yhdistävät tämän kulttuurin Tonavan
maihin. — Itä-Venäjällä oli rikas kivikautinen
keskus nyk. Kasaanin läänissä ja Uralin takana
Jekaterinburgin seudulla. Niistä ja
Pohjois-Venäjän kivi- ja vaskikausista ks.
Suomalaisugrilainen muinaistutkimus. —
Vaski kausi on rikas Kubanissa ja Don-joen
suulla sekä keskisellä Dneprillä, jotka
vaskikau-della kuuluvat lähinnä Välimeren kulttuuripiiriin.
Venäjän varsinainen pronssikausi on
keskittynyt. Dneprille, Kasaanin seudulle, Kaukaasiaan
ja Jenisein latvoille (ks. S u o m a 1 a i s-u g r
i-lainen muinaistutkimus, kartta 1 ja
S i p e r i a ii muinaisjäännökset). —
Vanhemmalla rautakaudella (n. v :sta
500 e. Kr.) on Etelä-Venäjän voimakkaan
kreikkalaisen vaikutuksen alainen (ks. S k y y 11
a-laiset) ja kreikkalaisuuteen yhtyy Kr. s:n
ajoilta roomalainen vaikutus; klassilliset
muinaislöydöt Etelä-Venäjältä ovatkin huomattavan
runsaat ja moninaiset. V. 200-300 vaiheilla j. Kr.
tulee goottilainen, emaljikalustosta ja
solki-muodoistaan tunnettu kulttuuri mahtavimmaksi.
Sen keskus on ollut Kiovan seuduilla, josta sen
vaikutuksia on levinnyt Okan seudun
suomalaisille ja Kaukaasiaan. Tämä aika on puoleksi
historiallista; Aasiasta käsin tunkeutui aroille toi-
sia kansoja toistensa jälkeen, kunnes v:n 800
vaiheilla j. Kr. aroille muodostui kukoistava
kasaarilainen valtakunta. Pohjoisesta Laatokan
rannalta ja Väinäjoen suulta levisi samaan
aikaan Venäjälle skandinaavista vaikutusta, joka
ennen pitkää kiteytyi varjagilais-ruhtinaskunniksi.
Sekä varjageista että kasaareista ja heidän
yhteisestä sekakulttuuristaan on lukuisia
muistomerkkejä pitkin Venäjää.
Venäjän esihistorian huomattavimmat
tähänastiset tutkijat ovat kreivi ja kreivitär Uvarov,
A. A. Spitsyn, M. I. Rostovtsev, B. Pharmakovskij,
E. v. Stern ja ruots. T. J. Arne. [N. Kondakov
ja I. Tolstoj, ,,Ruskija drevnosti"; N. Polonskij,
„Istoriko-kulturnyi atlas po ruskoj istorii".]
A. M. T.
Historia. Varjagilainen aika
(862-1054). V:n historia, mikäli sillä tarkoitetaan
V:n valtakunnan historiaa, alkaa tämän
valtakunnan perustamisesta 9:nnen vuosisadan
keskivaiheilta. Jo tähän aikaan asui V:llä kirjava
joukko erisukuisia kansoja ja heimoja. Venäjän
länsiosassa asui useita itä slaavilaisia
heimoja: poljaanit keskisen Dneprin länsirannalla,
niiden luoteispuolella Pripetin eteläisten
lisä-jokien varsilla drevljaanit ja näistä länteen päin
volynit 1. dulebit, vastapäätä poljaaneja Dneprin
itärannalla severjaanit, näiden naapureina
kauempana pohjoisessa radimitsit ja koillisessa Okan
latvoilla vjatitsit, Dneprin, Väinäjoen ja Volgan
yläjuoksun varsilla krivitsit ja näistä lounaiseen
dregovitsit, krivitseiu pohjoispuolella Ilmajärven
rannoilla ja Olhavanjoen varsilla slovenit.
Näiden heimojen yhteiskunnalliset olot olivat
kehittymättömällä kannalla. Heimot jakautuivat
sukuihin, joiden päämiehillä, vanhimmilla, oli
ylin valta kullakin oman sukunsa keskuudessa.
Nämä vanhimmat ratkaisivat ehkä tarpeen tullen
yhteisissä kokouksissa koko heimon yhteiset
asiat. Uutisasutuksen levitessä suvut ja
vanhimmat menettivät merkityksensä. Sukuliitot
hajosivat, erosivat taloiksi tai laajoiksi perheiksi
(kyläyhteiskunnat). — Itämeren ja
itäslaavilais-ten välillä asui länsislaavilaisia (puolalaisten
esi-isät), liettualaisia kansoja ja
suomalaisia heimoja (liiviläiset, virolaiset).
Suomensukuisten kansain hallussa oli sitäpaitsi koko
Pohjois-Venäjä: slaavilaisten itäpuolella, Nevasta
llmajärvelle ja Laatokasta Välkeajärven seuduille
vatjalaiset ja vepsäläiset, ylisen ja keskisen
Volgan ja sen syrjäjokien varsilla asuivat
merjalai-set, muromalaiset, tseremissit, ja mordvalaiset,
Laatokasta Vienanmerelle karjalaiset, Kaman ja
Vjatkan mailla permiläiset kansat ja Uralin
rinteillä ugrilaisia heimoja. Yhteiskunnallisessa
suhteessa useimmat näistä heimoista olivat vielä
alhaisemmalla kehitysasteella kuin slaavilaiset.
— Itä- ja Etelä-Venäjällä asui turkkilaisia
kansoja, joista ainakin muutamat olivat
valtiollisessa ja yhteiskunnallisessa suhteessa
kohonneet korkeammalle kannalle kuin suomalaiset ja
slaavilaiset heimot. Volgan mutkassa oli
bolgaa-rien (ks. t.) valtakunta ja etelämpänä Volgan ja
Dneprin välillä kasaarien (ks. t.) valta. — Venäjän
kansat ja heimot joutuivat jo aikaisin keskenänsä
kosketuksiin kaupankäynnin kautta. Tämän
kaupan luonnollisina kulkuteinä olivat Venäjän joet:
Volga, Duepr, Väinäjoki, Neva y. m., jotka
yhdistivät Itämeren seudut Kaspian-mereen ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
