Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
900
vallasta, kunnes Witte luopui elok. 1903.
Laajoissa piireissä kasvoi mieltenkuohu ja ilmeni
jo ennen sotaa ylioppilaiden ja
työväenjoukko-jen mielenosoituksissa, lakoissa ja valtiollisissa
murhissa. Salaisia kumouksellisia liittoja syntyi
yhä uusia. Hallitus koetti hämmentää tätä
liikettä ostettujen vallankumouksellisten (Azev,
Gapon y. m.) avulla. Samalla se alkoi hätyyttää
vierasheimoisia yllyttääksensä venäläistä
kansalliskiihkoa ja tyydy ttääksensä virkamiehistön
mielivaltaa ja saaliinhimoa. Tämä pakotti
sorretut kansallisuudet yhtymään venäläisiin
kuinous-miehiin. Pahimmin ahdistettiin juutalaisia, joita
sen vuoksi siirtyi joukoittain maasta
(puolivirallisesti toimeenpannut juutalaispogromit).
Armeenialaisilta riistettiin (1903) heidän
kirkkotilansa. Ukrainalaista liikettä koetettiin
tuka-huttaa mitä ankarimmilla keinoilla, mistä oli
seurauksena että Vähä-Venäjästä tuli
kumous-liikkeen vaarallisin pesäpaikka. Puolalaisia
kohdeltiin Nikolai II :n hallituksen alkuaikoina
lep-peämmin kuin ennen (armahdusjulistus,
sanomalehdistön valvontaa lievennettiin), mutta
pysyväisiä uudistuksia ei pantu toimeen. V:n 1890
jälkeen poliisivaltaa taas kovennettiin varsinkin
puolalaisen teollisuustyöväen toimeenpanemien
lakkojen ja levottomuuksien johdosta.
Itämeren-maakuntain venäläistyttäminen jatkui säälimättä.
V. 1898 nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi
kenraali Bobrikov, jonka tehtävänä oli lähemmin
sulattaa tämä maa valtakunnan yhteyteen (ks.
Suomi, historia). Japanin sotaan kansa
suhtautui välinpitämättömästi ja asevelvolliset
lähtivät vastahakoisesti sotatanterelle. Sodassa
kärsityt tappiot paljastivat valtiovallan
kykenemättömyyden ja herättivät uutta suuttumusta
hallitusta vastaan. Kumouksellinen liike kasvoi.
Bobrikov murhattiin kesäk., Plelnve heinäk. 1904.
Saksa käytti V:n vaikeuksia hyväkseen
pakottaen sen kauppasopimukseen, joka herätti sekä
maanviljelijäin että kauppiaiden
tyytymättömyyttä. Syksymmällä 1904 nimitettiin
sisäasiainministeriksi ruhtinas Svjatopolk-Mirskij, jonka
toivottiin ryhtyvän ajamaan sovinnollista
uudistusten politiikkaa. Hänen toimenpiteensä
supistuivat kuitenkin vähiin. Vapaamielisen
intelli-genssin puolelta esitettiin useita vaatimuksia,
m. m. vaadittiin kansalliskokouksen
kokoonkutsumista. Sanoma Port Arthurin kukistumisesta
(15 p. tammik. 1905) antoi taas vauhtia
kumous-liikkeelle. Pappi Gaponin johdolla kulki
sunnuntaina 22 p. tammik. suuri väkijoukko
Talvipalatsia kohti antaaksensa keisarille
anomuskir-jan, mutta liajoitettiin väkivaltaisesti ja useat
henkilöt saivat surmansa (»verinen sunnuntai").
Pitkin valtakuntaa tapahtui
sotilaslevottomuuk-sia, talonpoikaismetelejä, lakkoja, yksityisiä
murhia; helmik. 1905 murhattiin Moskovassa
suuriruhtinas Sergej. Svjatopolk-Mirskijn täytyi
luopua, ja sisäasiainministeriksi tuli Bulygin,
Pietarin kenraalikuvernööriksi Trepov. Mukdenin
tappion vaikutuksesta keisari 3 p. maalisk. julisti
kutsuvansa kokoon kansan valitut
luottamusmiehet neuvottelemaan lakiehdotuksista. Mutta tämä
epämääräinen lupaus yhtä vähän kuin muut
keisarin tekemät myönnytykset, esim. talonpoikien
vielä suoritettavien maanlunastusmaksuerien
anteeksiantaminen, eivät tyydyttäneet edes
vapaamielisiä. Itämeren laivaston häviö Tsusimau tais-
telussa (27 ja 28 p. toukok. 1905) vaikutti
sitten ratkaisevasti V:n sisä- ja ulkopolitiikkaan.
Elok. 19 p:nä julkaistiin laki
»valtakunnanduu-masta" ynnä siihen liittyvä vaalilaki. Duuma
julistettiin ainoastaan neuvoa antavaksi
laitokseksi, vaikka sille myönnettiinkin jonkinlainen
osallisuus lainsäädäntöön. Duumavaaleista oli
työväki ja tilaton intelligenssi melkein kokonaan
suljettu- pois. Vähää myöhemmin, 29 p. elok.,
tehtiin Portsmouthissa Ameriikassa Japanin
kanssa rauha, jossa V. luopui vaatimuksistaan
Koreaan. Etelä-Mantsuriasta ja Sahalinin saaren
eteläpuoliskosta. V:llä kasvoi sillä välin sisäinen
sekasorto päivä päivältä. Äärimäisiltä tahoilta
vaadittiin tasavaltaa ja maan
kansallistutta-mista. Intelligenssin radikaalisemmat ainekset
yhtyivät Miljukovin ehdotuksesta
konstitutsio-li aa liaten demokraattein eli n. s. kadettien
puolueeksi, joka myöskin otti ohjelmaansa
maaomaisuuden pakkoluovutuksen erinäisillä rajoituksilla
ja yleisen äänioikeuden. Lokakuussa syntyi V :llä
suurlakkoja, joihin otti osaa etupäässä
rautateiden, postin ja sähkölennätinlaitoksen
henkilökunta. Keisari taipui nyt entistä suurempiin
myönnytyksiin. »Lokakuunjulistuskirjassa" (30 p.
lokak.) tunnustettiin duuman lainsäätämisoikeus,
luvattiin laajentaa vaalioikeutta, lisätä
valtakunnanneuvostoa valituilla jäsenillä,
omantunnonvapaus, lausuntovapaus, y. m. Tämän
julistuskirjan perusteella muodostui
maltillis-vapaainieli-sistä aineksista »lokakuulaisten" puolue.
Myöskin Suomelle palautettiin sen loukattu
oikeusjärjestys. Levottomuuksia jatkui kuitenkin
edelleen. Pääministeriksi nimitetty YVitte, joka oli
mainitun reformiohjelman takana, menetti pian
saavuttamansa vapaamielisen valtiomiehen
maineen, kun ei voinut estää taantumuksellisten
piirien (»Venäjän kansan liiton" y. m.)
toimeenpanemia juutalais- y. m. pogromeja.
Talonpoikaislevottomuudet ja Moskovan työväen kapina
(jouluk. 1905) tukahutettiin verisesti. Samaan
aikaan julkaistiin uusi vaalilaki, joka antoi
äänioikeuden myöskin laajoille intelligenssin ja
työ-väenpiireille. Kumouksellinen liike alkoi
vähitellen menettää voimaansa, ja hallituksen arvo
ja luotto alkoi nousta ulkomaillakin. Tämän
johdosta keisari katsoi voivansa (maalisk. 1906)
omin päin julkaista uudet valtiosääntöperinteet:
duuman ohella annettiin lakiasäätävä valta
myöskin valtakunnanneuvostolle, jonka jäsenistä
keisari määräsi toisen puolen vuodeksi, toisen
puolen valitsivat zemstvot, yliopistot,
kauppakamarit y. m. järjestöt 9 vuodeksi; keisarilla yksin
oli aloiteoikeus perustuslakiasioissa ja hän
saattoi tarpeen tullen säätää lakia ilman duumaakin;
duuman oikeutta tulo- ja menoarvion
järjestämiseen nähden supistettiin tuntuvasti. Annettiin
myöskin muita asetuksia järjestysvallan
vahvistamiseksi, asetuksia, joissa ei enää paljoa
välitetty lokakuun lupauksista. Toukok. 5 p. 1906
erosi Witte, ja pääministeriksi tuli
maanomistajani etujen ajaja Goremvkin,
raha-asiainministeriksi Kokovtsov, sisäasiainministeriksi Stolypin.
Toukok. 10 p: nä avattiin Y:n ensimäinen
valta-kunnanduuma. Siinä oli 524 jäsentä, jotka
jakautuivat lukuisiin valtiollisiin ja kansallisiin
ryhmiin. Suurin ja paraiten järjestetty oli
kadettien ryhmä (180 jäsentä), joka ottamalla
ohjelmaansa useita radikaalisia toivomuksia, koetti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
