Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjän Karjala - Venäjän kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
911
Venäjä—Venäjän
Karjala
908
Kemijoki suuren Tsirkkakemi nimisen lisäjoen,
joka virtaa kaukaa etelästä, Pohjois-Aunuksen
suurilta saloilta. Idässä juoksee vesirikas
Uiku-joki (309 km; jokialue 26,344 km2) Uikujärvestä
Vienanmereen, saaden lännestä lisäjoekseen
suuressa kaaressa kulkevan Ontajoen, joka kauan
kulkee Vienan ’ ja Aunuksen läänien rajana.
Pienempiä jokia ovat Kierettijoki, Koutajoki ja
Kuusamon puolelta Pääjärveen tuova
Oulanka-joki. Vienan Karjalan joet ovat yleensä
koskisia. Näistä ovat mainittavimmat Kivakkakoski
Oulankajoessa, Kuma Koutajoessa ja Usmankoski
Kemijoessa. Koskien raivaamattomuus tekee
Vienan Karjalan joet yleensä liikenteelle vähän
sopiviksi, mutta muiden teiden puutteessa ne ovat
kuitenkin melkein ainoita kulkureittejä. —
Ilmasto. Vuotuinen keskilämpö Vienan
Karjalassa on n. 0° C (Vienan Kemissä -f 0,«° C).
Talvet ovat verraten ankarat, ei kuitenkaan
niinkuin Sodankylän-Kittilän-Muonion alueella
Suomessa. Vienanmeri lauhduttaa syystalvea,
mutta sen jäädyttyä on talvi (tammi-helmikuu)
usein hyvinkin ankara; tammikuun keskilämpö
— 11° C, helmikuun —12° C. Kevät on usein pitkä
ja myöhäinen (toukokuun keskilämpö +
+ 5° C). Kesät taas ovat verraten lauhkeat
(Vienanmeren vaikutuksesta), heinäkuun keskilämpö
-f- 13° C. Syksy on pitkä ja huomattavasti
lauhkeampi kuin samoilla leveysasteilla Suomen
itäosissa; syyskuun keskilämpö + 6°-+ 7° C,
lokakuun 0° - 1° C (Kuusamossa —6° C),
marraskuun — 4° C (Kuusamossa —6° C). Vuotuinen
lämpötilan vaihtelu (amplitudi) 011 26°
(Helsingissä 22°). Sademäärä n. 450-500 111111 v:ssa. —
I-o H-nen.
Kasvisto ja kasvillisuus 011
Vienan-K :ssa pääpiirteissään hyvin samanlaista, joskohta
köyhempää kuin vastaavissa osissa Suomea.
Pää-leiman antavat kasvillisuudelle yksitoikkoiset,
etupäässä mäntyä kasvavat ja varsinkin
pohjoisosissa aluetta osaksi hyvin jäkälikköiset
kangasmetsät ja loppumattomat laihat rämeet ja nevat
tai karuluontoiset korvet; asutuksen luomat
kasviyhdyskunnat hupenevat näissä laajoissa
erämaissa mitättömiin. Vain paikallisesti,
hedelmälli-semmissä seuduissa, 011 kasvillisuus rehevämpää
ia kasvisto silloin suhteellisen lajirikasta.
"Tiiliä i s i a seutuja ovat Kellovaaran tienoo Kemijoen
yläjuoksulla, Tunkuen-Usk-elan-Suikujärven seutu
(runsaasti lettosoita) ja Koutajärven-Pääjärven
reitin varret; myös Vienanmeren rannikolla on
varsinkin pohjoisosissa reheviä paikkoja, samoin
paikotellen jokien, etenkin Kemijoen, rantamilla.
Vienanmeren rannoilla on laajoja alavia
merenrantaniittyjä. Asutuksen harvuudesta ja vapaan
maanomistuksen puutteesta johtuen metsät ovat
Vienan Karjalassa paljoa paremmin säilyneet kuin
Suomessa; aivan aarniometsäiset tienoot eivät
ole harvinaisia. Tunnettujen putkilokasvien
laji-luku on (1910) eteläosassa Vienan Karjalaa 518,
pohjoisosassa 406. Lukuisia Suomelle outoja
lajeja kasvaa Vienanmeren rannoilla. Erinäiset
pohjoiset kasvilajit esiintyvät alueella melkoista
etelämpänä kuin Suomen puolella; tuntureita ei
kuitenkaan ole sen kauempana etelässä kuin
meilläkään : eteläisimmät ovat Pääjärven seudussa.
Jaloja puulajeja ei Vienan Karjalassa kasva;
puoli jaloistakin puuttuu tähänastisten tieto jen
mukaan esim. tervaleppä. — Viljelyskasveista
menestyy kaura vain eteläosissa; pohjoisempana
viljellään ruista, ohraa, perunoita ja naurista.
Yleensä on viljelyskasvien kasvatus hyvin
vähäistä; varsinkin koskee tämä Vienanmeren
ran-nikkokyliä. K. L.
Eläimistö Vienan Karjalassa on
Vienanmeren rannikoita lukuunottamatta kuten
kasvillisuus ja kasvistokin pääasiassa samankaltainen
kuin vastaavilla leveysasteilla Suomen sisäosissa
tai ehkä oikeammin sellainen kuin eläimistö
mainituilla alueilla Suomessa oli ennenkuin
ihminen suuremmassa määrässä oli päässyt
luonnontilaa muuttamaan. Niinpä esim. suuret
petoeläimet, karhu, susi, ahma ja ilves ovat paljon
yleisempiä kuin Suomessa, ja peura asustaa vielä
villinä sangen kaukana etelässäkin. Samoin
linnuista sekä metsälinnut että joutsen, hanhi y. 111.
vesilinnut ovat hyvin lukuisia. Joet ovat
kalarikkaita, samoin esiintyy helmisimpukka monin
paikoin yleisenä. Toiselta puolen Vienan Karjalan
eläimistössä tietenkin on huomattavissa itäistä
vaikutusta: eräät idästä levinneet lajit ovat
siellä yleisempiä kuin Suomessa tai esiintyy
lajeja, jotka eivät lainkaan ole Suomeen saakka
levinneet. Yksityiskohdissa Vienan Karjalan
eläimistöstä <-i muuten vielä paljoa tietietä.
I. V-s.
Väestö. Asutus Vienan Karjalassa on harvaa,
väkiluku vähäinen. V:n 1897 venäläisen väen
laskun mukaan oli karjalaisissa kunnissa vain
19.236 henkeä, joiden lisäksi 161 suomalaista.
V. 1907 julkaistu tilasto osoittaa, että alueeseen
kuuluvissa kunnissa (ja kunnanosissa) oli
kaikkiaan 32,707 henkeä, joista venäläisiksi
ilmoitetuissa kunnissa 9,236 h. Nämä poislaskettuina
olisi karjalaisia ollut 23,471 h., mutta kun itse
venäläisetkin ilmoittavat karjalaisia olleen
venäläisissäkin kunnissa, suurenee edellämainittu luku.
Jos näiden kuntien karjalaisten luvuksi
ajattelemme 2,000 h., oli karjalaisia 1907 alueella 25.471
henkeä. Itse venäläiset ilmoittavat vastaavaksi
luvuksi 25,084. — Historia ks.
Karjalaiset. — Kulkuneuvot. Varsinaisia teitä
ei Vienan Karjalassa ole ollenkaan.
Kesäinen ajotie on tuntematon käsite, missä ei vanha
jalkapolku ole itsestään muodostunut jotenkuten
ajettavaksi kylätieksi. Hallitus ei ole täällä
huolehtinut tästä seikasta enempää kuin
muustakaan; kansa itse 011, maittensa karuuden,
elin-keinojensa alhaisen tilan ja siitä johtuvan varat
tomuutensa vuoksi ollut vähän aloitekykyistä.
Kesin kuljetaan pääasiassa vesireittejä myöten,
talvisin vanhoja oikoteitä, jäitä myöten, salojen
halki. Kemijokea ja sen vesistöä myöten kulkee
alueen vanha .,valtatie" aina Suomussalmen
rajoilta Kemin kaupunkiin. Viime vuosina on
hallitus rakentanut n. s. Muurmannin rautatien,
joka Vienan Karjalan kohdalla kulkee vähän
matkaa Vienanmeren rannasta sisämaahan päin,
kiertäen vuonoja ja lahtia. — Elinkeinoista
on kautta aikojen ollut tärkeimpiä kulkukauppa,
jota 011 pääasiassa harjoitettu Suomessa. Siitii
vienankarjalaisten nimityksinä meillä
..laukku-lainen", ..laukkuryssä" j. 11. e. Tämä on vieroit
tanut kansan pois vakavammista elinkeinoista,
jotka siitä syystä ovat jääneet takapajulle ja
vasta viime aikoina päässeet vähän kohoamaan.
Tämän ohella harjoitetaan kalastusta (silakan,
lohen y. 111.), metsästystä, simpukan pyyntiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
