Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäläinen taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
934
189 Venäläi nen laide 938
938
pyöreästä kupolista varsinainen ven. kirkoille
niin tyypillinen „sipuli-kupoli". Moskovalaista
arkkitehtuuria jonkunverran muutettuna tapaa
myöskin Rostovissa ja Jaroslavissa. 1600-luvun
alussa tuli Moskovaan Ukrainan välityksellä
länsimaisia vaikutelmia: ne ilmaantuvat
varsinkin ornamenttaalisen koristelun yhä kasvavassa
runsaudessa ja yksinkertaisten suurten
rakennusmuotojen laiminlyömisessä. Tätä 17:nnen vuosis.
rakennustyyliä nimittävätkin- ven.
taidehistorioitsijat moskovalaiseksi barokiksi. Ukrainalaista
tyyliä edustaa selvimmin Dubrovitsyn 1690
rakennettu Znamenie-kirkko Moskovan lähellä. Se on
toisessakin suhteessa merkillinen: siinä on
koristeluna käytetty ensi kertaa veistokuvia, ja tämä
yleisestä säännöstä poikkeaminen on vain siten
selitettävissä, että se 011 yksityisen henkilön —
rulit. Golitsynin — rakennuttama omalle
maatilalleen. Moskovalaisen barokin puhtain tuote
on taas kaupungin lähistöllä oleva Pokrov-kirkko,
jonka tunnusmerkillisenä piirteenä ovat
vierekkäin ja päällekkäin asetetut kahdeksansivuiset
särmiöt. — Pietari Suuren hallituksen aikana
päättyi veti. kirkkorakennustaiteen loistokausi:
se länsieurooppalaisuus, jonka hän kaikin
mahti-keinoin koetti saada joka alalla juurtumaan, ja
varsinkin uuden pääkaupungin, Pietarin
rakennuttaminen aivan uusien periaatteitten mukaan
tekivät aitovenäläisen arkkitehtuurin edelleen
kehittymisen nlahdottomaksi. Julkaistiinhan 1714
asetus, joka kielsi käyttämästä kiveä
rakennusaineena missään muualla kuin Pietarissa. Vanha
rakennustapa on säilynyt vain Poli jois-Venäjän
saloseuduilla; siellä — esim. Aunuksessa — tapaa
puukirkkoja, joissa vanhat periaatteet ovat
kiteytyneet eriskummallisiin muotoihin. Niinpä on
eräässäkin kirkossa 21 erisuuruista kupolia. —
Uuden pääkaupungin ensimäiset arkkitehdit
olivat ulkomaalaisia, enimmäkseen keskinkertaisia
kykyjä, jotka suunnitelmissaan seurasivat milloin
mitäkin aikaisempaa länsieuroopp. tyyliä.
Huomattavimpia heistä ovat it. Trezzini (1670-1734),
joka rakennutti kuulun Pietari-Paavalin
linnoituksen, kreivi Rastrelli (1700-71), jonka työtä
on m. m. keisarinna Elisabetin aikana (1749)
rakennettu Smolna-laitos, «ekä ransk. de la Mothe
(1729-1800), Pietarin taideakatemian sekä usean
muun julkisen rakennuksen luoja. Hänen
aikanaan alkoi uusklassillisuus, joka sittemmin
Aleksanteri I:n aikana pääsi kokonaan voitolle
ja joka niin hyvästi soveltuikin yksinvaltaisen
keisarillisen Venäjän tyyliksi, saada huomattavaa
jalau.-ijaa barokin ja rokokon rinnalla.
Ensimäi-nen etevä ven. arkkitehti 011 Vasilij Basenov
(1737-99), joka toimi sekä Pietarissa että
varsinkin Moskovassa. Hänen töistään on
merkillisin suurisuuntainen suunnitelma, josta ei tosin
tullut mitään, mutta josta säilyneen
pienoismallin avulla voi saada hyvän käsityksen. Tämän
ehdotuksen mukaan olisi koko Moskovan Kremlj
ollut hajoitettava ja sijalle rakennettava valtava
keisarilinna. Yksin sen pääportaiden
kustannusarvio nousi 5 milj. ruplaan. Onneksi tämä
mieletön yritys jäi toteuttamatta. Uusklassillisuuden
ensimäinen ven. edustaja 011 Ivan Starov
(1743-1808), Pietarin Taurianpalatsin rakentaja. Hän
suosi erikoisesti rakennuksissaan valkeita
pylväitä, joka koristelutapa sitten nopeasti levisi
kautta koko Venäjän aina etäisimpiin aatelis-
kartanoihin asti. Samoihin aikoihin toimi
Moskovassa Basenovin oppilas Matvej Kasakov
(1733-1812), yksi Venäjän huomattavimpia
arkkitehteja. Hänen pääluomiaan ovat kaunis
Rum-jantsevin museo, Golitsynin sairaala ja kreivi
Razumovskijn palatsi, joka nykyään on orpokotina.
Klassillisen tyylin ohella Kazakov alkoi
ensimäi-seuä käyttää myöskin goottilaisia, jopa
muinais-venäläisiäkin muotoja. Aleksanteri I, jolla itsellään
oli kehittynyt rakennustaiteellinen vaisto ja joka
vaati hyväksyttäväkseen jokaisen hiukankin
tärkeän rakennuksen piirustukset, harrasti vieläkin
suurempaa yksinkertaisuutta kuin .mitä
Katariinan aikuiset roomalaistyyliset rakennukset
edustivat. Sen vuoksi hänen aikansa arkkitehdit
hakivat muotokielensä Kreikan vanhimmalta
tyylikaudelta, jopa Egyptistä saakka.
Kuuluisimpia heistä ovat Andrej Voronihin (1760-1814),
Pietarin vuoriakatemian talon luoja, ja Adrian
Saharov (1761-1811), jonka työtä on
Amiraliteetti, Pietarin kaunein rakennus. Moskovassa
virisi suuren palon jälkeen 1812 vilkas
rakennus-into: liävinneitten julkisten ja yksityisten
rakennusten lilalle ryhdyttiin luomaan uusia. Onneksi
tässä työssä meneteltiin sangen
johdonmukaisesti: jokaisen talon julkisivun piirustukset
joutuivat ensin erikoisen lautakunnan
tarkastettaviksi. Tämän lautakunnan esimiehenä toimi
lahjakas arkkitehti Osip Beauvais, ja etusijassa
häntä 011 kiittäminen siitä, että moskovalainen
empire-tyyli saavutti niin yhtenäisen ja ylhäisen
yksinkertaisen leiman. Hänen monien
oppilaittensa välityksellä se pian levisi myöskin moniin
maaseutukaupunkeihin. — Viime vuosis.
puolivälistä lähtien ei ven. rakennustaide ole
tuottanut enää mitään huomattavia luomia, se on ollut
heikkoa jäljittely- ja lainataidetta kuten
samanaikainen länsieurooppalainenkin arkkitehtuuri.
Kuvanveistotaide. Ven.
kuvanveistotaide alkaa vasta 18:nnen vuosis. lopulla, koska,
kuten jo edellä on viitattu, kirkko ei suosinut
veistotaiteen tuotteita. Tosin tavataan siellä
täällä 16:nnella ja 17:nnellä vuosisadalla puisia
kirjaviksi maalattuja ristiinnaulitun ja
pyhimysten kuvia, mutta ne ovat peräisin joko
Hansakaupungeista tai Puolasta eivätkä vaikuttaneet
mitään kotoisen taideaistin elvyttämiseksi. Vasta
Pietari Suuren aikana alkoi veistotaidekin herätä
henkiin rakennustaiteen ja laivanrakennuksen
yhteydessä. Pietarin ja hänen lähimpien
seuraajiensa hallitessa tavataan veistoksia yhä
useammin keisarillisten linnojen ja komeitten
yksityisasuntojen koristuksena, mutta niiden luojat ovat
kauttaaltaan ulkomaalaisia, etupäässä italialaisia
ja ranskalaisia. Vasta 18:nnen vuosis.
loppupuolella ilmaantuvat ensimäiset ven. kuvanveistäjät,
joista tunnetuimpia ovat Fedor Subin
(1740-1805), Fedor Gordejev (1744-1810) ja Mihail
Kozlovskij (1753-1802). Heidän seuraajistaan
19:nnen vuosis. alkupuolella ansaitsevat ennen
muita mainitsemista Boris Orlovskij (1783-1838)
ja varsinkin lahjakas Peter Clodt von
Jvirgerus-burg (1805-67), jonka kauniita hevosrvhmiä on
nähtävissä Pietarin ja sen ympäristön
koristuksina. Hänen luomansa on myöskin Nikolai I:n
ratsastajapatsas Pietarissa. Mutta vasta viime
vuosis. lopulla ja meidän päivinämme 011 ven.
kuvanveisto alkanut saavuttaa mainetta
kotimaansa ulkopuolellakin. Ensimäinen tällainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
