Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Werckmeister ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
953
VVerckmeister—Verelius
954
liiinet Caesarin triumfissa asetettiin kansan
nähtäväksi ja sen jälkeen kuristettiin. — V:n
kuvapatsas pystytettiin 1864 Alise Sainte-Reineen,
entiseen Alesiaau. K. G.
Werckmeister fvcrkmäistar], Andreas
(1645-1706), saks. urkuri, tasavireisen (ks. t.)
säveljärjestelmän keksijä tai ainakin sen ens.
julkisuudessa esiintyvä puoltaja („Musikalische
Temperatur", 1691). Julkaisi muitakin
musiikkia koskevia kirjoitelmia (,,Orgelprobe", 1681
y. m.). Toimi urkurina eri paikkakunnilla
Saksin maakunnassa (v:sta 1696 Halberstadtissa).
I. K.
Verdandi, skand. mytologiassa yksi kohtalon
jumalattarista, ,,syntyvä", s. o. nykyisyyden
haltiatar. ’ A’. G.
Verde antico (it.) = patina (ks. t.).
Verden [ferdanj, samannimisen herttuakunnan
pääkaupunki Preussissa, Hannoverin
maakunnassa, Bremenistä kaakkoon, Weseriin laskevan
Allerin suulaaksossa, rautatien varrella;
10.064 as. (1910). Kone-, saippua-,
tupakkatehtaita; huonekalu- ja nahkateollisuutta;
kalastusta. Laivaliikenne ja kauppa vilkasta. —
V :ssä mestautti Kaarle Suuri 782 suuren
joukon kapinaan nousseita saksilaisia. Myöhemmin
oli kaupunki pitkiä aikoja piispanistuimena.
V: n hiippakunta joutui 1644 Ruotsille, joka teki
siitä 1648 herttuakunnan, ja 1719 Hannoverille.
Preussiin liitettiin V:n herttuakunta yhdessä
Hannoverin kanssa 1866. J. G. G-ö.
Werden [cerdanj, kaupunki Preussissa,
Reinin-maakunnassa, Ruhrin vas. rannalla,
Essenin-Diissel orfin radan varrella; 11,741 as. (1910).
Verkateollisuutta. Ympäristössä
kivihiililouhok-sia. — Kaupunki syntyi 9:nuen vuosis. alussa
perustetun, 1802 lakkautetun
benediktiiniluostarin lähistöön.
Verdens Gang [ve-/, norj. sanomalehti, per.
1868 viikkolehtenä, v:sta 1887 päivälehti,
kannaltaan vapaamielinen.
Werder, August von (1808-87), kreivi,
preussil. kenraali; kunnostautui v:n 1866 sodassa;
johti 1870 Stras.-burgin piiritystä, tunkeutui sen
antauduttua Franche-Comt£n maakuntaan ja
taisteli menestyksellä Belfortin läheisyydessä
ranskalaista itäarmeijaa vastaan; oli sodan
loputtua 14:nnen armeiakunnan päällikkönä v:een
1879.
Verdi, Giuseppe (1813-1901), it.
ooppera-viiveitä ä. Saavutti kuuluisuutta jo 1842
„Nabuco-i’onosor"-oopperallaan. Uusia teoksia syntyi
sitten tiheään, kaikki
epäitsenäisiä, vallitsevan it.
tyylin mukaisia (vain
,,Emäni", 1844. ja „Luisa
Miller", 1849. kohosivat yli
muyn joukon). Teosten
päämerkitys oli niiden
vapausaatteisissa aiheissa,
jotka herättivät innokasta
vastakaikua silloisessa
paloitellussa ja sorretussa
Italiassa. Mutta
taiteellisesti ansaitun, pysyvän
maailmanmaineen V. sai
seur. vaihekautensa
tuotteilla („Rigoletto", 1851,
sekä „Trubaduuri" ja
..Traviata", 1853), joiden vaikutus perustuu
musiikin draamalliseen ja tilanteitten mukaiseen
rikasvivahteisuuteen. Seur. oopperat jäivät taas
varjoon näiden rinnalla; ei edes ,,Aida" (1871),
jonka uhkeampi soitinnus ja riitasointisempi
sointupuku jo ilmaisi uudemman ajan vaikutusta,
ollut draamallisuudessa niiden vertainen, vaikka
se aikanaan herätti erinomaista huomiota
(ensiesitys Kairossa sikäläisen it. oopperan sekä Suezin
kanavan avajaisissa, tekijäpalkkio 100,000 mk.).
V:n viimeiset teokset, „Otello" (1887) ja
„Fal-staff" (1892), ovat Wagnerin myöliäisimmän
tyylin tapaiset. I. K.
Verdun [vcrdu’] (myös V.-sur-Mevse; vanhan
ajan Verodunum ja Viridunum), ensi luokan
linnoitus ja arrondissementin pääkaupunki
Koillis-Ranskassa, Meusen departementissa, Maasin
rannalla ja Metzin-Pariisin radan varrella;
21,701 as. (1901). — V., joka jakautuu Maasin
vas. rannalla olevaan vanhaan, alulaskatuiseen
ja joen oik. puolella olevaan uuteen,
säännöllisesti rakennettuun kaupunkiin, on linnoitusvyön,
vallihaudan ja muurin ympäröimä.
Rakennuksista huomattavimmat: vanha sitadelli (10:nneltä
vuosis.), katedraali (11 :nneltä ja 12:nnelta
vuosis.), kaksi kaunista kaupunginporttia
(15:nneltä vuosis.), kaupungintalo ja piispan
palatsi. Kirjasto (25,000 nid.), museo
(kaupungintalolla), teatteri; 2 seminaaria, lyseo.
Tuotteistaan kuuluisia likööri- ja makeistehtaita. —
V. oli jo Rooman vallan aikana huomattava
kaupunki; 502 sen valloitti Klodvig, 843 tekivät
siellä Ludvik Hurskaan pojat n. s. V:n s o p
i-m u k s e n (ks. F r a n k k i 1 a i s e t, palsta 1195).
Oltuaan saksalais-ranskalaisen sodan aikana
(1870) tärkeänä sotatoiminnan keskuksena V.
linnoitettiin kokonaan uudelleen 1875. Suurvaltain
sodan 1914 syttyessä kuului siihen 20
linnaketta, joista 12 ensimäisellä ja 8 toisella
lin-lalla. Kun saksalaiset olivat sodan alussa
kärsineet tappion Marne-joella, aloittivat he
toimintansa syksyllä 1914 V:n edustalla, voimatta
kumminkaan kaupunkia valloittaa. Keväällä 1916
uudistettiin hyökkäys kuulumattomalla voimalla.
Useita kuukausia kestävän kiivaan pommituksen
aikana saksalaiset ampuivat suurimman osan
V:iä maan tasalle, saamatta sitä silloinkaan
haltuunsa. J. G. G-ö.
Verdy du Vernois [-di’ dy -nuä’], Julius
von (1832-1910), preussil. kenraali ja kirjailija;
yleni nopeasti sotilasuralla, tuli 1887
Strass-burgin kuvernööriksi, oli 1889-90 sotaministerinä;
tunnettu varsinkin sotilaskirjailijana; teoksia:
„Studien iiber Truppenfuhrung" (1873-75),
,,Kriegsgeschichtliehe Studien liach der
applikato-rischen Methode" (1876), ,,Beitrag zum
Kriegs-spiel" (1876), „Studien iiber den Krieg auf
Grund-lage des deutsch-französischen Krieges"
(1891-1908), y. m.; kirjoittanut myöskin
murhenäytelmän „Alarich" (1894). " J. F.
Verein ftir Sozialpolitik ks. K a t e d e r
i-sosialistit.
Verekkyys, kudosten sisältämä veren paljous,
mikä ilmenee niiden’ turpeudessa ja verisuonien
iaajennustilassa ja tähän perustuvassa
kalpeain-man tai tummemman punaisessa värissä.
Verekäs ks. Verekkyys.
Verelius
re’-J, Olof (1618-82), ruots. [-mui-naistutkija, nimitettiin Upsalassa ja ulkomailla
liui-. pj.e Verdi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
