Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verenkiertohäiriöt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
959
Verensylkeminen—Verenvuoto
960
Lien kertomukseen
,tamilien- paa Gil j e". Mutta
myöskin maalaajana W. on
huomatuimpia
nykyaikaisia kykyjä. Norjan
luonnon ja kansan oivallisena
tuntijana hän on luonut
merkkiteoksia niin
maisemamaalauksen kuin
kansankuvauksenkin alalla.
Hänen ensimäinen
suurempi työnsä „Telemarkin
tyttöjä" (1883) on
oivallinen näyte hänen
rehellisestä, miellyttävästä
realismistaan ja varsinkin
toista, jolla on nimenä
„Talonpoikaishauta jäiset"
(1885), pidetään vieläkin voittamattomana, ja
hänen maisemansa kuuluvat Norjan taiteen
kaikkein kauneimpiin saavutuksiin. Niissä on samalla
selvä kansallinen ja voimakas yksilöllinen tyyli
vallitsevana. Hänen syvälle tunkeva
persoonallinen käsityksensä ja terävä älyllisyytensä on
tehnyt hänestä myöskin mestarin
muotokuvamaalauksen alalla; hänen onnistuneimpia ja
tunnetuimpia luomiaan ovat Henrik Ibsenin.
E. Tli. Worenskiold.
\Wrenskiold, Talonpoikiisliiiuta jäiset.
Gjorustjerne B j o r n s o n i n, Edvard
G r i v li i n ja pianisti Erika Lie Nissen in
-rk.’i -:>äisen ilmehikkyyden että taiteellisen
suorituksen puolesta verrattoman kauniit
muotokuvat. — \V. 011 yhdessä, 11 aanmiestensä Thaulowin
ja Krohgin kanssa perustanut ja vakiinnuttanut
uudenaikaisen, kansallisen maalaustaiteen
Norjassa ja hän ei ole ainoastaan taiteensa vaan
myöskin järjestävän kykynsä avulla kohonnut
tunnustettuun johtaja-asemaan maansa
taiteilijain keskuudessa. Hänen aloitettaan ovat
1880-luvulla syntyneet vuotuiset valtion kannattamat
svysnäyttelyt, julkiset taiteili jamat karahat ja
taiteilijain yhteen liittyminen, t. s. ne seikat, jotka
enemmän kuin mitkään muut ovat olleet omiaan
antamaan norjalaiselle taiteelle sen ilmeisen
kansallisen luonteen ja leiman. [Andreas Aubert,
„Det nye Norges malerkunst" (1904) ; Jens Thiis,
,.Norske malere og billeuhuggere i 19 Aarh.",
I-IIT (1904-07); Rolf Thommesen, „Norsk
billed-kunst" (1904).] F. L.
Verensylkeminen (hcemoptoe) tietää veren
esiintymistä ysköksissä ja 011 enimmäkseen
merkkinä siitä, että jokin verisuoni keuhkoissa on
puhjennut, niin että verta pääsee vuotamaan
hengitystiehyihin. Useimmiten v. esiintyy
keuhkotuberkuloosissa, mutta sen aiheuttajana saattaa
olla jokin muukin keuhkoissa tapahtunut
tau-dillinen ilmiö. M. 0-B.
Veren syyaine 1. f i b r i i n i, ks. Veri.
Verensyöksy, ankara verensylkeminen (ks. t.).
Verentungos (congestio), jonkin ruumiinosan
liiallinen täyttyminen verellä, jollainen ilmenee
joko tulehtumisen, verenkierron häiriintymisen
tai hermovaikutuksen aikaansaamana.
Verentyrehdyttäjät ks.. Ve r t a-a settavat
aineet.
Verenvirtsaaminen. 1. V:sta ihmisellä ks.
H e m a t u r i a.
2. Eläinl. V. aiheutuu sairauksista, kuten
tulehduksista, kasvaimista ja haavoista
virtsaa-erittävissä ja sitä kuljettavissa elimissä,
niinkuin munuaisissa, virtsatiehyeissä, virtsarakossa
tai virtsaputkessa. Vamma saattaa olla
hyvinkin vaarallinen; sen hoito riippuu siitä, minkä
elimen tai sen osan sairastuminen on antanut
aihetta veren ilmenemiseen virtsassa. Virtsa
muuttuu joskus muutoinkin väriltään
punertavaksi, kuten esim. nautaeläimillä punataudissa
ja hevosilla lonkkasäryssä, mutta aiheuttaa
tällöin virtsan värin muutoksen punaisista
verisoluista jo suonien seinämien sisällä irtautunut
veriväri 1. hemoglobiini, joka veriveteen
sekaantuneena joutuu munuaisten kautta virtsaan.
E. M-i.
Verenvuoto (hcemorrhagia) on ilmiö, jossa
verta syystä tai toisesta vuotaa ulos verisuonista.
Normaalisena se esiintyy naisilla kuukautisten
aikana, muissa tapauksissa se on sairaloista,
seurauksena joko ulkonaisesta vammasta, jolloin
verisuonet ovat vioittuneet, tahi siitä, että
verisuonet jonkun taudin vaikutuksesta ovat
särkyneet ja verenhyytvmiskyky vähentynyt-
Verenvuodot voivat olla joko sisällisiä tahi ulkonaisia.
Edellisessä tapauksessa veri vuotaa kudoksiin tahi
ruumiin onteloihin, jolloin ainoastaan välillisistä
oireista voi tehdä päätelmiä verenvuodon
suuruudesta ja laadusta. Kudoksissa verenvuoto voi
esiintyä pisteittäin (peteehiot 1. ekchymoosit),
laa jemmalle alalle levinneenä (suffusioni,
sugillat-sioni) sekä veripahkoina (licematoma).
Erinäisille taudeille, kuten sydän- ja verisuoni- sekä
veritaudeille ovat sisälliset verenvuodot
ominaiset, ja aivohalvaus (apoplexia cerebri) (ks. t.i on
useimmiten seuraus verenvuodosta aivoissa.
Sisäelimiä kohdanneen väkivallan jälkeen esiintyy
myös sisällisiä verenvuotoja, joiden merkkinä on
erinäisiä ulkonaisia oireita, kuten lisääntyvä
kalpeus etenkin huulissa, jotka kadottavat
helakanpunaisen värinsä, huimaus, suhina korvissa,
heikko, pehmeä valtimo, epäsäännöllinen
hengitys. Ulkonaisessa verenvuodossa vuotaa veri pois
ruumiista. Koska verisuonet ovat kolmea laii.i,
voi verenvuodossa huomata yhtä monta eri
muotoa, minkä parhaiten voi erottaa ulkonaisessa
haavassa. Jos valtimo on vahingoittunut (v a
1-ti tuo vuo to), suihkuaa veri sysäyksittäiu ja
voimakkaasti esiin helakanpunaisena säteenä; kun
laskimo on vahingoittunut (1 a s k i m o v u o t o),
virtaa veri verisuonen paksuudesta
riippumatta tasaisesti, tummanpunaisena virtana. Nämä
vuodot esiintyvät vain siinä tapauksessa, että
haavan syntyessä jompikumpi näistä verisuonilajeista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
