Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verginia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
967
Verhiö—Verhoturje
968
multiple splendeur" (1906) y. m. Vv. 1895-99
ilmestyi kolme nidosta koottuja runoja
(,,Poö-raes"). V:ii varhaisempi runous oli kiihkeän
sairaloista, usein suorastaan patologista, mutta
vuosien kuluessa se on vähitellen vapautunut
tällaisista aineksista, kohoten lopulta ihanaan
kirkkauteen ja puhtauteen. Parhaimmat tuotteensa
V. on sepittänyt vapaisiin, loppusoinnuttomiin
sakeisiin, täynnä valtavaa sanonnan voimaa ja
ihmeteltävää tunneherkkyyttä. Paitsi lyriikkaa
V. on julkaissut huomattavat nävtelmät ,,Les
aubes" (1898), „Le eloitre" (1900) ja’„Philippe II"
(1901), novellikokoelman ,,Les contes de minuit"
(1885) sekä joukon kirjoitelmia taiteen alalta.
V:ia pitävät monet nykypäivien ranskankielisen
kirjallisuuden suurimpana runoilijana. Kielestä
huolimatta on hänen runoudellaan oma, erittäin
voimakas flaamilainen sävynsä. [Mockel. ,,E. V."
(1895); Bever ja Leautaud, ,.Poetes d’aujourd’
hui" (1900); Sehlaf, „E. V." (1905) ; . Gauches,
„E. V., monographie critique" (1908) ; de Smets,
,,E. V." (1909).] E. W-s.
Verhiö, ulompi kelnilehtikiehkura kukissa,
joissa kehä on erilaistunut. V:n muodostavat
v e r h o 1 e h d e t, jotka ovat useimmiten vihreitä,
leveitä ja ruodittomia, ollen kaikista .
kukkaleli-distä eniten tavallisten lehtien kaltaisia. Niiden
tehtävänä on suojella kukan sisempiä osia;
erinäisissä tapauksissa ne myöhemmin toimivat
hedelmäin levenemisvälineinä. Tilleissä
kukinnoissa v. vähemmän tärkeänä tav. surkastuu.
Muutamilla kasveilla 011 varsinaisen v:n
ulkopuolella 1 i s ä v e r h i ö, joka on muodostunut
joko verholehtien korvakkeista t. ylöspäin
siirtyneistä ylälehdistä. vrt. K u k k a. K. L.
Verhne-Dneprovsk [-0’-], samannimisen
piirikunnan (7,022 kin2, 333.200 as. 1915) pääkaupunki
Ukrainassa, Jekaterinoslavin kuvernementin
pohj.-rajalla, Dneprin oik. puolella, 2 km siilä;
12,830 as. (1911), joista kolmasosa juutalaisia.
Kreik.-katolinen kirkko, synagoga, juutalainen
rukoushuone, kouluja. Useita teollisuuslaitoksia,
iso höyrymylly; kauppa melkoinen. — V.-D:n
piirikunnan lounaisosassa, Saksaganj-joen alueella,
011 tuottoisia rautamalmilouhoksia.
J. G. G-ö.
Verhne-Suetuk, suom. siirtola Keski-Siperiassa,
Jenisejskin kuvernementin eteläosassa, kauniissa
ja viljavassa paikassa Sajanin-vuoriston
pohjois-juurella, Jenisejhin laskevan Ojan jokialueella,
480 m yi. merenp., 65 km Minusinskista
kaakkoon; 692 as. (1902), joista osa virolaisia ja
melkein puolet Siperiaan lähetettyjä
pahantekijöitä. — V.-S:n suomalaisella seurakunnalla, joka
011 Omskissa asuvan papin hoidon alainen, on
kirkko (rak. 1888 Suomesta saaduilla varoilla),
koulutalo ja Suomen valtion palkkaama
katekeetta (v :sta 1863; vv. 1863-78 oli V.-S:ssa
myös suom. pappi). Kylän virolaisilla, jotka
lukeutuvat saksalaiseen seurakuntaan, on myös
opettaja ja koulu. — V.-S:n historiasta ks.
myös Siperia, palstat 1400-01. J. G. G-ö.
Verhne-Udinsk [-i’-], samannimisen
piirikunnan (71,622 k in2, 248,100 as. 1915) pääkaupunki
Itä-Siperiassa, Takabaikalin provinssissa, Udan
ja purjeluluskelpoisen Selengan yhtymäkohdassa,
Siperian radan varrella; 15,158 as. (1910). —
Kirkkoja, synagoga; reaalikoulu, tyttökymnaasi,
alkeiskoulu; kaupunginkirjasto. Useita teollisuus-
laitoksia, joista 2 sahaa ja saippuatehdas
huomattavimmat. V.-U. on Länsi-Transbaikalin
kaupan keskus ja tärkeän Mongoliaan (Kjahtan
kautta Urgaan) vievän kauppatien varrella.
Suuret markkinat. J. G. G-ö.
Verhne-Uraljsk f-a’-], samannimisen
piirikunnan pääkaupunki Itä-Venäjällä, Orenburgin
kuver-nemeutissa, Uralin vuoriston kaakkoisosassa,
Ural-joen va^. rannalla; 16,720 as. (1910),
venäläisiä (81 %,) ja baskiireja. — 5 kirkkoa, 2
mos-keiaa; reaalikoulu, tyttökoulu; useita myllyjä.
Vilja- ja vuotakauppaa. — V.-U:n
piirikunnassa (49,825 km2, 318,000 as. 1915) on
mangaani-, rauta-, talkki-, asbesti- ja
vaskilou-lioksia sekä kullanhuuhtomoja. J. G. G-ö.
Verho, kartano luonnonihanalla paikalla
Päijänteen lahdelman rannalla. Padasjoen pitäjässä,
Nyystölän (ks. t.) kylässä. Matka lähimmälle
laivalaiturille 5 km, josta on 3 tunnin laivamatka
Lahteen. V:n, jonka nykyinen pinta-ala on
4,000 ha, muodostavat Verhon ja Turvan
säteri-ratsutalot, 6 perinnöksiostettua augmentti- ja
2 perintötilaa. V:n suurtila oli 1500- ja
1600-luvuilla useiden huomattavien (m. m. Stiernkors-,
Seheel ) sukujen hallussa, kunnes sen omistajaksi
1670:ii seuduilla tuli laamanni ja varamaaherra
Arvid Horn. V. 1916 möi Ernst Mether-Borgström
sen Hämeenlinnan kaupungille, jonka hallussa se
nykyisin on. — V:ssa on kaksi 2-kerroksista.
puista asuinrakennusta; edellisessä 18,
jälkimäisessä 12 huonetta. Kivinavetta 100 lehmää,
kivi-talli 21 hevosta varten. Kartanolla on oma
vesivoimalla käyvä mylly sekä kotitarvesaha. Taloa
ympäröi laaja, kauneudestaan kuulu puisto.
Nuijasodan aikana 1597 oli Nyystölän kylässä, Verhon
pelloilla taistelu, ja tarinan mukaan haudattiin
siinä kaatuneet läheiseen Nuijasaareen. E. C-g.
Verhoilija, ammattilainen, joka kankailla,
nahoilla y. m. verhoo huonekaluja, seiniä y. m.
(vrt. Satulaseppä).
Verhoilijahämähäkit ovat sukuihin Cteniza
ja ~Hemesia kuuluvia, Välimeren maissa asustavia
hämähäkkejä, jotka verhoavat maalian
kaivettujen, useimmiten kannellisten asuntokäytäväinsä
seinät hienolla kudelmalla. V. kuuluvat
lintu-hämähäkkeihin (Aviculariidce), joille kaikille
Ivmypaikkojensa verhoileminen on yhteistä, ks.
Hämähäkit. T. U. J-i.
Verhojansk [-a’-], samannimisen laajan
piirikunnan (1,077.824 km2, 20,600 as. 1915)
pääkaupunki Koillis-Siperiassa. Jakutskin provinssissa,
Jana-joen varrella; 470 as. (1910), jakuutteja
(70 %.) ja venäläisiä. — Kreik.-katolinen kirkko,
kansakoulu. — V :ia, joka 011 Aasian kylmin
paikka (helmikuussa 1892 mitattiin — 69,C.
alin tähän asti havaittu ilman lämpötila), on
käytetty valtiollisista syistä tuomittujen
karkoitus-paikkana. J. G. G-ö.
Verholehdet ks. V e r h i ö.
Verhoteräinen ks. K 11 k k a.
Verhoturje /-«’-/> piirikunnan pääkaupunki
Itä-Venäjällä, Uralin vuoriston itäjuurella, Turan
vas. rannalla, rautatien varrella; 3,740 as.
(1910). Vanha kirkko, naiskymnaasi. alkeiskoulu.
Linnoituksen raunioita. V. 011 rakennettu ent.
vogulilaiskaupungin Nerom-Kuran paikalle. —
V :n p i i r i k u n n a s t a (63,600 km2. 365.000 as.
1915) saadaan kultaa, vaskea ja enemmän kuin
puolet koko maailman platinasta. J. G. G-ö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
