Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verhovastainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
969
Verhovastainen—Veriheimolaisuus
970
Verhovastainen, episepaaliuen, on
hede-lehti, joka sijaitsee kiehkurassa verholehden
kohdalla. ’
Verhulst [ferhu’lst], Jean (181G-91), alankoni,
säveltäjä, Mendelssohnin ystävä, toimi 1838-42
Leipzigissä Euterpe-konserttieii johtajana ia tuli
sitten Haagin kunink. musiikinjohtajaksi. Johti
välillä myös Rotterdamin ja Amsterdamin
kon-serttiseuroja. Sävelsi sinfonioja, jousikvartetteja,
kirkkokuoroteoksia y. m. I. K.
Veri (sanguis) on verisuonissa virtaava
neste, jonka tehtävänä on kuljettaa ruumiin eri
osiin niiden tarvitsemat ravintoaineet ja samalla
ruumiin eri osista poistaa näissä syntyneet
Ihmisen verisoluja, vas. punaisia, oik. valkeita.
hajaantumistulokset (ks. Verenkierto). V. on
punainen, läpinäkymätön, nestemäinen aine, jossa
voidaan erottaa sekä kiinteitä osia, verisolut,
että nestettä, verineste, jossa verisolut
vapaina uivat. Verisoluja on kahdenlaisia:
punaisia ja n. s. valkoisia. Punaiset verisolut
1. erytrosyytit ovat väriltään
kellanpunaisia ja antavat v :lle sen punaisen värin. Ne ovat
pieniä, pyöreitii tai soikeita levymäisiä soluja,
jotka syntyvät etenkin luuytimessä. Nisäkkäiden
punaiset verisolut ovat aina tumattomia ja
tavallisesti pyöreitä, alempain eläinten taas
useimmiten pitkänomaisia ja tumalla varustettuja.
Ihmisen punainen verisolu on 0,ooi6 mm paksu,
O.007 -0,oo8 mm leveä. Niitä lasketaan olevan
n. 5 milj. jokaisessa kuutiomillimetrissä v:ta.
Punaisen verisolun tärkein sisällys on n.
«.veren-puna eli hemoglobiini, väriaine, jota v :ssä
lasketaan terveellä ihmisellä olevan 13 %. Tämä
verenpuna on omituinen siitä, että se helposti
yhtyy happeen muodostaen oksyhemoglobiinin,
mutta se antaa myös yhtä helposti pois tuon
hapen ja yhtyy hiilihappoon. Tällä tavoin se voi
kuljettaa keuhkoista happea kudoksiin, jossa se
palamista muistuttavan kemiallisen ilmiön
tapahtuessa käytetään. Samalla syntyy hiilihappoa,
jonka verenpuna liittää itseensä ja kuljettaa
verivirran mukana keuhkoihin, jossa se irtautuu
v :stä ja poistetaan ruumiista. Happihemoglobiini
on väriltään helakan punaista,
hiilihappohemo-globiini taas tummempaa. Punaiset verisolut
toimivat siis kaasujen kuljettajina ruumiissa.
V:n määrä lasketaan olevan n. 7% ruumiin
painosta eli keskikokoisella ihmisellä 5 litraa. Tässä
verimäärässä 011 punaisia verisoluja 25 biljoonaa.
— Valkoisia verisoluja on v :ssä n.
800-1,000 mm3 :ssä. Ne ovat tumallisia, itsenäiseen
verkalleen tapahtuvaan liikuntoon kykeneviä,
värittömiä soluja, joita paitsi verisuonissa
tavataan runsaasti myös imusuonissa, imurauhasissa
ja pernassa sekä kudoksissa, joissa ne esiintyvät
n. s. kulkusoluina. Valkoisia verisoluja on
erotettu eri ryhmiksi osittain "niiden alkuliman osit-
tain tuman erilaisuuksien nojalla. V :ssä
runsaimmin esiintyvät valkoiset verisolut ovat 11. s.
liuskatumaiset valkoiset verisolut eli polymorfiset
leukosyytit. Märässä tavattavat märkäsolut ovat
myös valkoisia verisoluja, imusoluja eli
lympho-syyttejä. Valkoisten verisolujen tehtävänä 011
m. m. bakteerien hävittäminen, jonka ne
suorittavat siten, että ne ottavat bakteerin sisäänsä
ja tappavat sen tai kuljettavat paikkoihin, jossa
se hävitetään. — Verineste eli veriplasma
on kellertävä neste, joka sisältää sekä
epäorgaanisia suoloja, pääasiassa keittosuolaa, että
orgaanisia aineita, munanvalkuaista, hiilihydraatteja
ja rasvaa, joita v. kuljettaa ruumiin eri osiin
ravintona käytettäväksi. Sitäpaitsi on v:ssä
erilaisia hajaantumistuloksina soluissa syntyneitä
tarpeettomia ja haitallisiakin aineita, joita v:stä
poistavat erityselimemme, etupäässä munuaiset.
Kaiken tämän lisäksi on verinesteessä vielä
aineita, joilla on kyky estää bakteerien elämistä
ja kehittymistä ruumiissa. Nämä vasta-aineet
ovat eri henkilöiden v:ssä erilaiset riippuen
osittain siitä, että toisia vasta-aineita syntyy
ainoastaan silloin, kun henkilö sairastaa jotakin
erikoista bakteerien aikaansaamaa tautia. Nämä
tautia sairastettaessa syntyneet vasta-aineet jäävät
eri pitkiksi ajoiksi v:een ja estävät saman
henkilön uudelleen sairastumasta samaan tarttuvaan
tautiin (ks. Seerum diagnostiikka ja
S e e r u 1111 e r a p i a). Verinesteessä on kaksi
helposti toisistaan erotettavissa olevaa ainetta:
veri hera eli seerumi (ks. t.), jossa juuri
m. m. edellämainitut vasta-aineet ovat ja
syy-aine 1. fibriini. Viimemainittu aine
aikaansaa v :n maksoittumisen eli k o a g u 1 a t s i o n i n.
V:n maksoittuessa fibriini muodostaa monisyisen
verkon, jonka silmukoita täyttävät verisolut.
Tämä on n. s. v e r i h y y t e 1 ö 1. v e r i m a k s a,
joka tulpan tavoin sulkee verta vuotavan suonen
ja estää siten liiallisen verenvuodon. Samalla
irtautuu verihera kirkkaan keltaisena nesteenä
verestä. Valtimoissa kulkeva valtimoveri
eroaa laskimoissa kulkevasta
laskimo-verestä siinä, että edellinen sisältää happea,
joka on yhtyneenä punaisten verisolu jen
hemoglobiiniin; tämän happirikkautensa vuoksi 011
valtimoveri helakan punaista. Laskimoveri taas on
happiköyhää, mutta sen hemoglobiini 011 yhtynyt
hiilihappoon, joka antaa laskimoverelle sen
tum-maupunaisen värin. Y. K.
Veriabsessi ks. V e r i a j o s.
Veriä jos, ajos, joka on kehittynyt ihonalaisessa
verenpurkautumisessa. ks. Ajos.
Verialbumiini, eräs veressä tavattava
munan-valkuaisaine, jota myös nimitetään
seerumalbu-miiniksi.
Verifikaatti (ks. V e r i f i s e e r a t a), todiste,
tilitodiste, kuitti.
Verifiseerata 1, verifioida (ransk.
veri-fier), todistaa oikeaksi, vahvistaa.
Veriheimolaisuus 1. konsangviniteetti
(lat. consangui’nitas < con = kera, ja sanguis
-veri) on eri aikoina ja eri kansoissa käsitetty
varsin eri lailla avioesteeksi. Ihmiskunnan
varhaisempina aikoina tuskin minkään verisiteen
katsottiin muodostavan avioestettä. Persialaiset,
tataarit, skyyttalaiset, meedialaiset, foinikialaiset
ja egyptiläiset eivät naineet vain sisariaan, vaan
jopa tyttäriään ja äitejään. Vieläpä vanhemmat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
