Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verisuonihermot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
979
munuaistaudeissa ja kakektisissa tiloissa. 2. L e
u-kemiat (ks. Leukemia). 3.
Pseudo-leukemiat (ks. Pseudoleukemia).
4. Erytlirocytosis 1. polyglobulia,
harvinainen tauti, jossa punaisten verisolujen
lukumäärä on lisääntynyt usein 8-10 miljoonaan
ja veren hemoglobiinipitoisuus usein
150-170%:iin. Sitäpaitsi näyttää itse verimäärä
lisääntyneeltä (plethora vera), luuytimessä
huomataan selvä hyperplasia ja perna on tav.
suurentunut. Tavallisimmat subjektiiviset oireet ovat
migreenintapainen päänsärky,
pyörtymiskohtauk-set ja verenkohoutuminen päähän. Prognoosi on
huono, tauti päättyy tav. sydämen heikkouteen.
Tilapäisesti voi olla apua suoneniskemisestä.
Kaikissa anemioissa on
hygieenisdieet-t i n e n hoito tärkein. Lääkkeistä on varsinkin
raudalla ja arsenikilla suuri merkitys. Rauta on
tehokasta etupäässä kloroosissa ja verenvuodon
aiheuttamissa anemioissa, arsenikki taa§ anemia
perniciosa tapauksissa, vaikkakin tämä tauti
muutamia kertoja uusiuduttuaan lopuksi vie
kuolemaan. Leukemiassa ja pseudoleukemiassa on
arsenikista ja varsinkin röntgenhoidosta usein
vuosia kestävä apu, mutta prognoosi lopuksi
kuitenkin aina huono. J. Ignts.
Veritodistaja ks. Marttyyri.
Veritulppa ks. E m b o 1 i a.
Verivesi, verihera 1. seerumi, ks. Veri.
Verivisva, verihera 1. seerumi, ks. Veri.
Veriväriaine ks. Hemoglobiini ja Veri.
Verka, karstavillalangoista valmistettu ohut
tai puolipaksu villakangas, joka viimeistelyssä
vanutetaan hyvin ja linkitetään nukkauskarstoilla
lyhyt- ja tiheänukkaiseksi. Lopuksi nukka
leikataan tasalyhyeksi ja harjaamalla sekä
kuumana sujottaen puristetaan kankaan
pituussuuntaan, niin että se
kauniisti ja
tasaisesti peittää
kankaan pinnan.
E. J. 8.
Verkateollisuus
tarkoittaa
oikeastaan veran
valmistusta, mutta
yleisesti v.
merkitsee villakangas-teollisuutta, ks. [-Kutomateol-1-]
{+Kutomateol-
1+} i s u u s.
Verkko ks. K
a-1 a s t u s.
Verkko,
Kaarle Juhana (s.
1850), koulumies,
raittiusasianajaja.
V. on toiminut
kansakoulunope
tajuna eri paikoissa
ja perusti 180G
Helsinkiin esi-,
pikku- ja
kierto-kouluseminaarin;
perustanut useita
raittiusseuroja, oli
1889-98
..Raittiuden ystäväin"
sihteeriini ja 1898-
9S0
1904 niiden päätoimikunnan jäsenenä. V:n
aloitteista mainittakoon kansakoululasten
kesäsiirtola-ajatuksen herättäminen. Julkaissut joukon
kansanopetusta, raittiusasiaa y. m. koskevia
kirjoitelmia; toiminut myöskin sanomalehtimiehenä.
Verkkoholvi, gotiikan viimeisellä
kehityskaudella rikkaaseen, verkontapaisesti haaraantuvaan
ruodejakoon perustuva ristiholvi, tavallinen
etenkin Saksassa 1300- ja 1400-luvuilla (Deutsche
Sondergotik). Kaunis esimerkki Pirnan
Marien-kirkossa. U-o N.
Verkkokalvo ks. S i 1 m ä.
Verkkokalvon irtautuminen, ankara
silmätauti, jossa verkkokalvo jostakin syystä irroittuu
sitä ympäröivästä suonikalvosta. ks.
Silmätaudit.
Verkkomaha 1. kuninkaankypäri, yksi
märehtijäin mahalaukun osastoista (ks. M ä r e
h-t i j ä t).
Verkkomaila ks. L a w n-t e n n i s.
Verkkomatala, matalikko Koivistonsalmen
kaakkoissuulla. Sen luona sijaitsee V:n m
a-jakkalaiva; näyttää vaihtumatonta punaista
valoa, rak. 1884 99,768 mk:n kustannuksella;
aluksen pit. 25,7 m, lev. 6,5 m, kantavuus 150
rek.-ton. netto, valonkorkeus vedenpinnasta 8.» m.
Sumumerkin antamista varten höyrysireeni.
L. E-nen.
Verkkopallo ks. Law n-t e 11 n i s.
Verkkosiipiset (Neuroptera 1. PlanipenniaJ,
hyönteisiä, joilla on täydellinen muodonvaihdos
(vrt. Hyönteiset, palsta 720), purevaiset
suuosat ja 4 verkkomaista siipeä. Yökorennoisista
1. vesiperhosista (Tricliopieru), jotka usein
luetaan v:iin kuuluviksi, ne eroavat m. m. siinä,
että takasiivet eivät, hyönteisen ollessa levossa,
laskeudu poimulle, ja että niiden suuosat ovat
säilyneet selvästi purevaisina, jotavastoin
yö-korennoisten suuosat ovat muuttuneet enemmän tai
vähemmän selväksi imutorveksi. Tunnetuimmista
suvuista mainittakoon Myrmeleon (ks.
Muu-r a h a i s k o r e n t o) ; Chrysopa (ks.
Harso-korennot); Raphidia: keskiruumiin
ensimäinen nivel erittäin pitkä ja liikkuvainen, toukka
kaarnan tai sammalten alla elävä, ahnas peto
kuten täysimuotoineukin; Sialis: muistuttaa
yö-korentoa, toukka elää vedessä, sillä on
kummallakin puolella takaruumista kiduksina toimivia
lisäkkeitä (ilmaputkikiduksia) ; Panorpa: pää
venynyt pitkäksi kärsäksi, jonka kärjessä
purema-suu sijaitsee, siivet täplikkäät. [Brauer, „Die
Neuropteren Europas" (1876) ; Wallengren,
„Skandinaviens Neuroptera" (1871); Kiljander,
„Bidrag tili kännedom 0111 Finlands Neuroptera
planipennia" (1881); O. M. Reuter, ..Neuroptera
fennica" (1894).] U. S-s.
Verkkosilmä, fasettisilmä 1. kerrottu silmä,
ks. S i 1 111 ä.
Verkkoteollisuus on sangen vanha, alkuaan
ainoastaan käsin punomista, myöhemmin myös
konekutomista (ks. V e r k o n k u t o m i s k o n e).
Verkkotehtaita 011 kaikissa kalastusta
harjoittavissa maissa; myöskin Suomessa on verkkoja
kutonut Vaasan puuvillateollisuus O. Y. (v.
kuitenkin lakkautettu muutamia vuosia sitten).
Verkkoja valmistetaan sekä puuvilla- että
pellavalangasta.
Verknäs ks. Rihtniemi.
Verkonkutomiskone on sangen vanha kek-
Veri todista ja—Verkonkutomiskone
Goottilainen verkkoiini vi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
