Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verlaine ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
981
sintö. Sellaisen keksi Joseph Marie Jacquard
1804 saaden palkinnoksi kultamitalin ja
eläkkeen kenraali Bonapartelta. Myöhemmin on tehty
useita keksintöjä, joiden avulla tuotantoa on
huomattavasti lisätty; 1873 kudottiin jo noin 100,000
silmää tunnissa. Uudemmat v:t muistuttavat
työtavaltaan tyllin kutomiskoneita, joissa
käytetään lukuisaa määrää sukkuloita solmiamisen
aikaansaamiseksi. Tähän perustuu myös eräs
ruots. keksintö, n. s. Karlanderin patentti, joka
on saavuttanut suurta käytäntöä Skandinaavian
verkkoteollisuudessa. E. J. S.
Verlaine /verle’n], Paul (1844-96), ransk.
runoilija, s. Metzissä, sai kasvatuksensa Pariisissa
ja toimi virkamiehenä eräässä vakuutusyhtiössä.
Kommunin aikana hän joutui viranomaisten
epäsuosioon ja oli pakotettu poistumaan
Ranskasta. Jo 1866 V. julkaisi eusimäisen
runokokoelmansa ,,Poemes saturniens"; se on syntynyt
Paruassolaisten vaikutuksen alaisena, johon
runoilijaryhmään V. itsekin kuului. Seuraavat
kokoelmat „Fetes galantes" (1869) ja ,,La bonne
chanson" (1870) kuitenkin irrottautuvat tästä
vaikutuksesta. V. 1871 V. tuli tuntemaan nuoreu
runoilijan Rimbaud’n, viettäen sitten hänen
kanssaan hurjistelevaa kulkurielämää Ranskassa,
Belgiassa ja Englannissa ja joutuen lopulta pariksi
vuodeksi vankeuteen. Tänä aikana hän tuli
uskonnolliseksi ja julkaisi myöhemmin kokoelman
uskonnollisia ’ runoja, „Sagesse" (1881) täynnä
harrasta vakaumusta ja runollisia kauneuksia.
Sillävälin oli ilmestynyt ansiokas teos „Romances
sans parole" (1874). V. oleskeli jonkun aikaa
Englannissa toimien kieliopettajana ja vietti
sittemmin epäsäännöllistä elämää Quartier Latin’in
taiteilijapiireissä. V. 1894 hän teki vielä matkan
Englantiin ja piti, ollen nyt mainetta saavuttanut
runoilija, luennoita Lontoossa ja Oxfordissa. V:n
tuotanto käsittää lähes parikymmentä
runokokoelmaa. Niistä mainittakoon edellisten lisäksi
„Jadis et naguere" (1884), „Amour" (1888),
..Parallölement" (1889), „D6dieaces" (1890),
..Chansons pour elle" (1891), „Bonheur" (1891)
sekä lisäksi suoranaiset teokset ,,Les po£tes
mau-dits" (1884), „Louise Leclercq" (1886), „Les
m6moi-res d’un veuf" (1887), „Mes höpitaux" (1891).
Kirjassaan „Confessions" (1895) V. esittää
.tunnustuksia" kirjavista elämänvaiheistaan.
Myöhemmän runoutensa perusteella V:iä on pidetty
yhtenä symbolistien päämiehistä; itse asiassa hän
ei kuulunut mihinkään runoili jakoulukuntaan.
Ilänen lyriikkansa on suuresti riippumatonta ja
alkuperäistä, se on välistä kirkkaan puhdasta ja
ja sointuvaa, luonnollista kuin kansanlaulu, mutta
usein taasen kuuman intohimoista ja sairaloista,
synkän tuskaista ja epätoivoista, välistä
mystillisen harrasta ja apua ja anteeksiantoa anovaa. —
Valikoiman V:n runoja julk. Coppöe („0holx de
poesies", 1896); hänen kootut teoksensa ilm.
1903-07, 6 nid.; ..CEuvres posthumes" (1903).
[Morice. „P. V., Hiomme et 1’ceuvre" (1888) ;
Lepelletier, ,.P. V., sa vie. son eeuvre" (1907);
Donos, „V. intime" (1907).] E. W-s.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Jaalan
pitäjässä, Mäntyharjun reitin alajuoksulla
sijaitsevan Verlankosken rannalla, 7 km Selänpään
rautatieasemalta itään, valmistaa valkeata
puu-pahvia n. 2,200 tonnia v:ssa, kuluttaen siihen
raaka aineena n. 10,000 m3 paperipuita. Omistaja
982
O.-y. Verlan puuhiomo ja
pahvitehdas, osakepääoma 600,000, jaettuna 1,000 mk:n
osakkeisiin. Yhtiön hallinnon muodostavat
nykyjään kenraali W. Thesleff, rouva Dagmar
Dippel ja konsuli J. R. Stiinkel. Tehtaan
teknillisenä johtajana on sen perustamisesta saakka
ollut A. W. Kronholm. Tehdas saa
käyttövoimansa vesivoimalaitoksesta, jonka 5 turbiinia
kehittävät yhteensä 725 hevosvoimaa; tehtaassa
on 8 pahvi- ja 3 hiomakonetta. Työväestö,
n. 100 henkeä, asuu osittain yhtiön huoneustoissa,
osittain omissa, joita varten yhtiö 011
myöntänyt rakennusapua ja edullisia laiijoja. Eläke- ja
sairaskassa. — Verlan tehtaan perusti konsuli
W. Dippel 1882, insinööri G. Kreidlin ja insinööri
L. Hänelin kanssa, jotka yhdessä sen omistivat
v:teen 1906, jolloin se muodostettiin
yllämainituksi o.-y:ksi. L. E-nen.
Werlhoffin tauti, veripilkkutauti, ks.
P u r p u r a.
Vermasvuori, korkeahko vuori Hauhon pitäjän
länsiosassa. Laaja näköala.
Vermdö, saari Itämeien länsirannikolla, 9 km
Tukholmasta itään; 261 km2. Suosittu
kesänviettopaikka.
Vermeer [fermfr], Jan, lisänimenä van
D e 1 f t (1632-75), holl. taidemaalari, opiskeli Karel
Fabritiuksen johdolla ja näyttää saaneen myöskin
vaikutteita Rembrandlilta. Sitä todistaa hänen
valo- ja värikäsittelynsä. Hän kuvaa
maalauksissaan hyvin tavallisia kohtauksia jokapäiväisen
elämän alalta, mutta ei kertoakseen mitään
tapahtumaa, vaan saadakseen esittää henkilöitä ja
heidän ympäristöään: huonetta, tai pihamaata
määrätynlaisessa valaistuksessa. Hän rakastaa
voimakkaita, loistavia värejä, varsinkin
sitruuna-keltaista ja sinistä, myöskin joskus heleätä
punaista, asettaen ne sangen rohkeasti toistensa
rinnalle täyden päivänvalon kirkastamina. Hänen
teoksensa, joita on jotenkin vähän, eivät hänen
omalla ajallaan herättäneet mitään
mielenkiintoa; nyt ne sitävastoin ovat hyvin haluttuja.
F. L.
Vermehren [ferme’ron], Johan Frederik
Nikolai (1823-1910), tansk. taidemaalari.
Opiskeltuaan aluksi kotimaassaan hän teki sittemmin
v: 11 1855 jälkeen useita opintomatkoja Italiaan,
Hollantiin ja Ranskaan. Aluksi hän maalasi
etupäässä laatukuvia, joiden aiheet ovat
suurimmaksi osaksi kansanelämästä; sellaisista
mainittakoon „Reservisotilaan hyvästijättö" (1849),
..Kylväjä" ja ,,Herneitä silpivä nainen" (1860),
..Sakinpelaajat", „Käynti vanhan sairaan
palvelijattaren luona", „Juutinmaalainen paimen" ja
,,Iso-isä" (1896). Myöhemmin hän kääntyi
muotokuvauksen alalle; tunnetuimpia hänen
muotokuvistaan ovat näyttelijätär Anna Nielsenin,
taiteilija Sonnen, näyttelijä Phisterin, kenraali
Jonquiöres’in y. m. huomattujen henkilöiden
kuvat. ’ F. L.
Vermeil [verme’i] (ransk.), eräs laji
kullattua hopeaa.
Vermejo [-me’ho] (Rio V. 1. Rio Berinejo),
joki Etelä-Ameriikassa, lähtee Bolivian
Kordil-lieereilta, virtaa kiemurrellen ja haarautuen
Chaeo-tasangon halki ja laskee, 1,224 km
pitkänä, oik. Paraguayhin. Purjehduskelpoinen
suuosassaan, Presidencia Rocaan asti. J. G. G-ö.
Vermes ks. M a d o t.
Verlaine—Vermes
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
