- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
983-984

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verlaine ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

983

Vermigli

—Verne

984

Vermigli /-mi’lji] ks. Petrus, Martyr Ver-I
migli.

Vermillon [vermijö’] (ransk.), liieno
sinoperi-laji (ks. S i n o p e r i).

Vermisellit (it. vermicelli, < lat. vermi’culus
= pieni mato), ohutsäikeinen makaroonilaji.

Vermland ks. Vermlanti.

Vermlanti (ruots. Värmland). 1. Maakunta
Keski-Ruotsissa, Sveanmaan länsiosassa,
Taalainmaan, Vestmanlandin, Närken, Vänern-järven,
Dalin ja Norjan ympäröimä, käsittää
samannimisen läänin ja pienen osan örebron lääniä;
•20,006 km2, 277,400 as. (1915), 14 km2:llä.
Korkeimmat seudut (600-700 m) ovat .pohjoisessa,
missä V:n alue kiilanmuotoisesti työntyy Norjan
tunturimaan ja tästä kaakkoon haarautuvan
Dal-f j ällin väliin, keskiosa on matalampaa
(300-350 m), vaikka hyvin mäkistä, etelässä reunaa
Vänerniä (44 m yi. merenp.) alava, osaksi soinen
tasanko (Vänersbygden), jonka halki kulkee
pohjoisesta tuleva ja kaakkoon suuntautuva, pitkänä,
^ärmlandsnäs nimisenä niemekkeenä järveen
ulkoneva vuorenselänne. Joista on Klar-joki,
jonka laaksoa sanotaan Älfvedaliksi, suurin,
järvistä, Vänerniä lukuunottamatta, 3
Fryken-järveä (yhteinen pituus 111 km) tärkeimmät.
V. on Ruotsin kauneimpia maakuntia:
tuuhea-metsäisten harjanteiden välissä aukeaa milloin
syviä, varjoisia jokilaaksoja, milloin viljeltyjä
aloja tai vaihtelevarantaisia järviä. Viljavimmat
seudut ovat suurimpien järvien ympärillä. V:n
synkimmissä saloissa Norjan rajalla ja Dalfjällin
rinteillä, n. s. Suomalaismetsissä, ovat
suomalaiset olleet viljelyksen tienraivaajia (ks. S k a n d
i-n a a v i a n metsäsuomalaiset). —
Elinkeinoista ks. V ä r m 1 a n d s Iän. — V. oli
Kaarle IX :n ja sittemmin hänen poikansa Kaarle
Filipin herttuakuntana (vv. 1568 1622). Edellisen
hallintokaudella siirtyi V:iin paljon
uutisasuk-kaita; silloin perustettiin myös useita
kaupunkeja ja teollisuuslaitoksia. — 2. Lääni, käsittävä
suurimman osan V:n maakuntaa, ks. V ä r
nila n d s 1 ä n. J. G. G-ö.

Vermont [v9mo’nt] (lyhenn. Verin. 1. Vt.),
n. s. Uuden-Englannin valtioita Yhdysvaltain
koillisosassa, Kanadan rajalla; 24.770 kin2,
355,956 as. (1910; 1915 arv. 362.452 as.),
15 km2:Iiii. — V:n halki kulkee pohjoisesta
etelään Appalakeista haarautuva, kiteisistä
liuskeista ja kvartsiiteista muodostunut Green
Monn-tains-vuoristo (ransk. nimestä Vert Mont, ,,vihreä
vuori", valtion niini johtunut), jonka
jääkautisten jäätikköjen muovailemissa laaksoissa ja
harjanteilla (korkein huippu Mount Mansfield
1,337 m) on paljon matkailijain suosimia
luonnonkauniita paikkoja. Länsirajalla New Yorkin
valtiota vastaan aukeaa pitkän kapea.
Riehelieu-joen kautta St. Lawrenceen laskeva
Champlain-järvi (1.082 km2), josta 2/3 kuuluu V:lle ja jonka
kallioisella, ihanalla rannikolla on monta hyvää
satamaa. Itäraja New Hampshirea vastaan seuraa
pitkin matkaa Connecticut-jokea..— Ilmasto
mantereinen; v:n keskilämpö -|-6,i0C, tammik:n
— 8,s°C, heinäkin + 20° C. Sataa keskimäärin
980 mm vuodessa. — Selänteet ja huiput ovat,
erittäinkin valtion pohjoisosassa, metsien
peitossa; laaksoissa on oivallisia niittyjä.
Metsiin-otukset ovat käyneet harvinaisiksi; tavataan
kuitenkin vielä wapitihirviä, supeja, haisunäätiä.

kettuja, piikkisikoja, oravia. — Asukkaista
(1850: 314.120; 1900: 343,641) 21 % 1910 oli
syntynyt ulkomailla, neekerejä oli 0,4 intiaaneja
muutamia kymmeniä. Suomalaisia oli virallisen
tilaston muk. 1910 V:ssa 467, joista 293
Suomessa syntynyttä. Kirkkokuntien jäsenistä 56 %
oli roomal.-katolisia, 15 % kongregatsionalisteja,
12%, metodisteja, 7% baptisteja. — E 1 i n k e
i-n o t. Maanviljelys, joka parhaiten menestyy
Cliamplain-järven ympäristössä, tuottaa maissia
(704.000 hl 1916), ohraa (150,000 hl), vehnää
(9.000 hl), kauraa (931,000 hl), perunoita
(943,000 hl), heinää (1,7 milj. ton.), tupakkaa
(73,000 kg), hedelmiä (etupäässä omenoita) y. m.
Suuret osat V:ia sopivat hyvin kar janlaitumiksi;
1917 V :ssa oli 89,000 hevosta, 453,000 nautaa,
100.000 lammasta ja 113,000 sikaa. — Vuorityön
päätuotteet: marmori (1914 louhittu 18,6 milj.
mk:n arvosta), graniitti (35.o milj. mk:n arvosta),
liuske (7,o milj. mk:n arvosta). Metalleista
saadaan vain hiukan vaskea. — Monet kosket, joista
1908 otettiin 170.276 hevosv., ovat synnyttäneet
melkoisen teollisuuden, jonka tuotantoarvo 1910
oli-364.6 milj. mk. Tärkeimmät teollisuuden
haarat: puutavara-, mylly-, villa-, nahka-,
soitto-kone- ja vaakateollisuus. Teollisuuskeskuksista
ovat Burlington, Barre ja Rutland
huomattavimmat. — Rautateitä 1915 oli 1,730 km, lisäksi
200 km sähkörautateitä. Champlain-järvi on
kanavan välityksellä yhteydessä ITudson-joen
kanssa. Satamakaupungeista tärkein Champlainin
rannalla oleva Burlinglon, josta säännöllisiä
kulkuvuoroja Kanadaan ja New Yorkiin. —
Koulupakko 8-15 v:n ikäisille lapsille.
Kansakouluja 1916 oli 2.465 ja niissä 65.050 oppilasta;
college ja 1 (Middleburyssä), yliop"istoia 2
(Bur-lingtonissa ja Nortlifieldissä). — Perustuslaki
v:lta 1793. Kuvernööri valitaan 2 v:ksi.
Senaattiin valitaan 2 v:ksi 30 ja edusta inkamariin
samoin 2 v:ksi 246 jäsentä. Yhdysvaltain
kongressiin V. lähettää 2 senaattoria ja 2 edustajaa.

— Pääkaupunki Montpelier (7,856 as. 1910).

— Ensimäiset uutisasukkaat saapuivat V-.iin
18:nnen vuosis. alkupuolella ympäröivistä
valtioista, jotka pian joutuivat riitaan keskenään
siitä, kenelle alue kuului. Englantilaisten
vallattua Kanadan (1750-63), kasvoi uutisasukkaiden
luku nopeasti; 1777 V. julistautui itsenäiseksi
mutta tunnustettiin vasta 1790 liittovaltioksi.
Aikaisemmin kuin muualla Yhdysvalloissa, 1777.
V-.ssa poistettiin orjuus. .1. G. G-ö.

Vermutti (it. vermouth), eriis koiruoholla,
pome-ranssinkuorilla, kanelilla y. m. maustettu viinilaji.

Verne [ver n], Jules
(1828-1905), ransk.
kirjailija, opiskeli aluksi
lakitiedettä Pariisissa,
kirjoitteli muutamia
huvinäytelmiä ja ooppera
librettoja, tutki
luonnontieteitä ja löysi sitten
oman erikoisalansa
jännittävien ja
mielikuvituksellisten seikkailuromaanien sepittäjänä,
saavuttaen verratonta suosiota
ja kansainvä’isen
lukija-piirin monilla, yksiupii
aasialaisillakin kielillä.

Jules Verne.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0514.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free