Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Veromäärä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1001
Veromäärä—Veronese
1002
Tanskan esimerkin mukaan kaiketi arvioitiin
Ruotsissakin tilojen arvo liopeamarkoissa; 24 markan
arvoiselta tilalta, bolilta, oli maksettava veroa
tavallisen lampuotiveron mukaan V24 eli yksi markka
ja markan arvoiselta tilalta 1/24 markkaa eli
äyri-tyinen (ks. Verollepano). Ajan mukaan ovat
tilojen arvot muuttuneet, mutta
verotustarkoit.uk-sessa määrätyt arvot ovat jääneet pysyväisiksi
maatilan kameraalisen suuruuden mitoiksi,
vero-yksiköiksi 1. veroluvuiksi. Yksi v.
vastaa vanhaa manttaalia (ks. t.). V :t 1.
karjamarkat Satakunnassa ja Pohjanmaalla
määrättiin uuden ajan alussa laskemalla talonpojan
viljelyksille, karjalle ja muulle irtaimistolle
määräluku v :oja, joilta kultakin sitten
suoritettiin veroa yksi äyri. [Väinö Voionmaa,
Suomalaisia keskiajan tutkimuksia".] E. A. P.
Veromäärä on se määrä, mikä kultakin
vero-yksiköltä on suoritettava veroa (ks.
Vero-yksikkö).
Vetona
ö’-J. 1. Provinssi Pohjois-Italiassa,
Venetsian maakunnassa; 3,071 km2, 486,274 as.
(1911). Pohjoisosa on vuorista, eteläosa viljavaa
tasankoa. — 2. Edellämain. provinssin lujasti
linnoitettu pääkaupunki, Alppieu juurella, [-Garda-järvestä itään, Adigeu kummallakin rannalla,
useiden ratojen risteyksessä; 84,838 as. (1911).
— Vastakohtana Useimmille it. kaupungeille 011
V:ssa kauniit ja leveät kadut; huomattavimmat
näistä Corso Vittorio Emanuele ja
pääliikenne-katu Corso Cavour, -jonka varrella on useita
palatseja sekä riemuportti v:lta 265. Monta
suurta toria, Italian kuninkaiden, Garibaldin
y. m. muistopatsaat. 48 romaanilais- ja gootti-
Verona. Etualalla vauha amfiteatteri.
laistyylistä kirkkoa, joista huomattavimmat San
Zeno Maggiore, Ylä-Italian kaunein
romaanilais-tyylinen rakennus (v:lta 1139), Santa Maria
antiea (langobardien ajoilta Tizianin maalaamat
alttaritaulut), johon Della Scalan
hallitsijaper-been jäsenet on haudattu, ja Santa Anastasia
(vv:lta 1290-1481), kuuluisa harvinaisista
maalauksistaan. Suuri, roomalaisaikuinen
amfiteatteri (v :lta 290, 435 m ympärykseltään, 22,000
katsojaa varten). Lukuisia suurenmoisia
maal-likkorakennuksia: Palazzo della Ragione (v:lta
1183), P. del Consiglio, entinen Scala-suvun linna
Castel vecchio y. m. Taidegalleria, kirjasto
(22,000 nid.), lukio, seminaari, tekn. opisto,
maan-viljelysakatemia, taideakatemia; piispanistuin.
Silkki-, nahka- y. m. teollisuutta. Kauppa
huomattava; tärkeimmät kauppatavarat: silkki-,
villa- ja puuvillakankaat, viinit ja vilja. — Oli
v:een 1866 saakka Itävallan tärkeimpiä rajalin-
noituksia; vielä nytkin sellaisena huomattava. —
V. 011 Italian vanhimpia kaupunkeja. Suuren
merkityksen se sai kuitenkin vasta v. 89 e. Kr.,
jolloin siitä tuli roomal. siirtola. V. 452 Attila
ryösti kaupungin; v. 489 voitti itägoottien
kuningas Teodorik V:n luona Odovakarin, jonka
jälkeen V. oli itägoottien, myöhemmin
langobardien kuninkaiden pääkaupunkina. V. 1260 joutui
valta V :ssa Della Seala-suvulle; 1387 valloitti
kaupungin Milano, 1405 Venetsia. Vv. 1814-66 kuului
kaupunki Itävallalle, myöhemmin Italialle.
Eurooppalaisen maineen saavutti V. 1822, jolloin pyhä
allianssi (ks". t.) kokoontui siellä. K-o Jl-n.
Veronahka on luultavasti ollut alkuperäinen
turkisvero, joka on ollut metsästyskykyisten
miesten suoritettava, ehkä jo alkujaan
metsästysmaasta (ks. Jousi). Tätä veroa suoritettiin tav.
oravannahoissa. Metsästysasteelta siirryttäessä
maanviljelysasteelle muuttui nahoissa suoritettava
vero vähitellen viljaveroksi eli turkisvero
maaveroksi. V. jäi pysymään verolukuna ja tarkoitti
määrätyn suuruista kylvöalaa (arviopunnan ala
Savossa), jolta oli maksettava määrätty viljavero.
Erittäinkin Savossa oli vielä uuden ajan alussa
verotusjärjestelmän pohjana v. (ks. Orava),
[Väinö Voionmaa, „Suomalaisia keskiajan [-tutkimuksia".]-] {+tutki-
muksia".]+} E. A. P.
Veronalainen. Finanssiopillinen käsite, joka
tarkoittaa sitä henkilöä, jonka tuloista tai
varallisuudesta vero lopullisesti tulee menemään.
Veronmaksaja tai verosubjekti voi nimittäin usein
veronsiirron kautta välttää itse kantamasta
verorasitusta. Samoin myöskin toisinaan
verotettavakin, jota lainsäätäjäkin kuitenkin on
tarkoittanut varsinaiseksi veronalaiseksi (ks.
Veronmaksaja, Verosubjekti, Verotettava
ja V e r o n s i i r t o).
Veronankelta, napolinkelta, antimonihappoista
lyijyä, jota saadaan kuumentamalla antimonin
ja lyijyn oksideja suljetuissa uuneissa. Jotenkin
pysyvä öljyväri. 8. 8.
Veronanmulta, erinäisten kivennäisten
rapautuessa muodostunut oliivinvihreä savimainen
multa, jota saadaan Garda-järven tienoilta.
Käytetään öljy- y. m. värinä. S. S.
Veronansaitseminen. V:ta ovat sellaiset
veronmaksajain toimenpiteet, joiden
tarkoituksena on tuotantoa lisäämällä tai tekniikkaa
parantamalla korottaa veronalaisen tuotantolaitoksen
tai liikkeen tuottamaa tuloa niin, että
veronmaksaja suuremmasta tulosta saa korvauksen
maksamastaan verosta.
Veronese /-£’-/> Paolo, oik. nimeltään
Caliari eli Cagliari (1528-88), it.
taidemaalari, työskenteli aluksi
kotikaupungissaan
Veronassa ja sitten v:sta 1548
Mantuassa, jossa hän
suoritti maalauksia
tuomiokirkkoon, mutta sai kutsun
1555 Venetsiaan
koristamaan seinä- ja
kattofres-koilla sekä tauluilla San
Sebastiano-kirkkoa. Siellä
hän joutui pian Tizianin
ja muiden venetsialaisen
koulun maalaajien
vaikutuksen alaiseksi omistaen
pian täydellisesti heidän pa0i0 Veronese
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
