Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verruca ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1013
Verruca—Verseghy
1014
isäänsä etevämpi. Sen huomaa, jos vertaa
toisiinsa hänen ja Donatellon „David"-patsaita.
Vasta V. on kyennyt oikein tajuamaan ja
esittämään haaveksivaa, ei vielä täysin kehittynyttä
nuorukaista. Vielä ilmeisempinä esiintyvät V:n
ansiot hänen Venetsiaa varten luomassaan
con-dottieri Bartolommeo Colleonin
ratsastaja-patsaassa (kuva liitteessä Kuvanveistotaide
III). Miehen ja ratsun keskinäiset mittasuhteet
ovat paljon luonnollisemmat kuin Donatellon
Gattamelata-patsaassa, ja ratsastajan uljas ryhti
ja tuima ilme kuvastavat sattuvasti sotilaan
rohkeata ja päättävätä luonnetta. Tätä teosta onkin
sanottu kaikkien aikojen parhaaksi
ratsastajapatsaaksi. Taiteellisesti etevin V:n teoksista oji
kumminkin Firenzen Or San Miehele-kirkon
pronssinen ryhmäkuva »Kristus ja Tuomas".
Vastakohta nuorekkaan epäilevän Tuomaan ja
juhlallisen vakavan Vapahtajan välillä sekä
myöskin sangen vaikea tehtävä: kahden henkilön
ryhmittäminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi on
suoritettu erinomaisen ansiokkaalla tavalla. —
V. toimi myöskin maalaustaiteen alalla, ja
vaikkapa hänen omia teoksiaan ei tunnetakaan
varmasti muita kuin pari — »Kristuksen kaste"
ja »Nuori Tobias kolmen enkelin seurassa" — 011
hänen merkityksensä maalaustaiteenkin histo
riassa sangen huomattava muutamien etevien
oppilaitten, varsinkin Lorenzo di Credin,
Peru-ginon ja Leonardo da Vincin opettajana.
[H. Macko\vsky, „V." (1901).] F. L.
Verruca, känsä (ks. t.).
Verrucano /-«’-/, permisysteemiin kuuluva,
Alpeissa esiintyvä konglomeraatti, jossa
mukuloina on joukko erilaisia vuorilajeja, kuten
kvartsiporfyyrejä, kvartsia y. m. ja iskos on
gneissimäistä. I’. E.
Versaalit (saks. Versalien), „isot kirjaimet",
isot aakkoset.
Ver sacrum (lat.), »pyhä kevät". Tarkoitti
roomalaisilla Marsille uhrattuja keväthedelmiä,
keväällä syntyneitä kotieläimiä, jopa vanhimpina
aikoina lapsiakin. Myöhemmin nuorukaiset ensin
kasvatettiin ja lähetettiin sitten uutisasukkaina
johonkin siirtokuntaan, mikä tapa sai
merkityksensä roomalaisvallan leviämiselle. K. G.
Versailles [-saj’ ], Seine-et-Oise-departementin
pääkaupunki Ranskassa, 17 km Pariisista
lounaaseen, länsiradan ja Pariisin ympärysradan
varrella; 60,458 as. (1911; ennen suurta
vallankumousta lähes 100,000). -— Kaupungin
keskustassa olevalta Place d’Armes nimiseltä torilta
lähtee eri suunnille kolme, puuistutusten
kaunistamaa valtakatua. Rakennuksista on tärkein
mainittua aukeaa lännessä reunaava kuuluisa
V:n linna. Tämän 415 m pitkän palatsin van-
Versailles.
hin keskiosa rakennettiin 1624-26 Ludvik XIII :lle
metsästyslinnaksi. Ludvik XIV:n määräyksestä
muutettiin se kumminkin hovin vakinaiseksi
asuntopaikaksi ja laajennettiin sentähden
vv. 1662-88 Levaun ja Mansartin piirustusten
mukaan suurenmoiseksi rakennusryhmäksi, jonka
loistava tyyli, »Ludvik XIV:n tyyli" (ks. t.),
tuli joksikin aikaa rakennustaiteessa
määrääväksi. Ludvik Filipin aikana (1832) tehtiin
linnasta kansallismuseo. Sen monista huoneryhmistä
ovat taiteellisessa tai historiallisessa suhteessa
mielenkiintoisimmat: 73 m pitkä, 10,4 m leveä
ia 13 m korkea Galerie des Glaces, 120 m pitkät
|a 13 m leveä Galerie des Batailles, Galerie de
Sculpture, Galerie de l’Empire (14 salia, joissa
maalauksia vv:n 1796-1810 sodista), Galerie de
1’llistoire de France, 1770 rak. teatteri,
jossa 1871-79 kansalliskokous ja senaatti
kokoontuivat, kuninkaan ja kuningattaren huoneet
sekä liiinaukappeli (rak. 1676-1710). Linnan
länsipuolella on Lenötren suunnittelema ihana
puisto huvilinnoineen (Le Grand Trianon ja Le
Petit Trianon; ks. Trianon), komeine
suihku-laitteilleen ja kuvapatsailleen. Linnan pihalle,
jonka rauta-aitaus erottaa Place d’Armesista, on
Ludvik XIV:n pronssinen ratsastajapatsas
pystytetty. — Muita huomattavia rakennuksia:
katedraali (18 :nnelta vuosis.), Notre-Dame-kirkko
(Mansartin rakentama 1684-86), kaupungintalo
(rak. 1900) ja ent. palloliuone (ks. t.), jossa nyt
vallankumousajan museo. Hochen, Abbe de
Lpeen, lloudonin ia Jolyn muistopatsaat.
Opettajain valmistuslaitos, tykistökoulu,
puutarhaopisto, 2 seminaaria, konservatori, 2 lyseota;
kirjasto (150,000 nid.) ; teatteri. Sementin ja
saviastiani valmistusta; kemiallista teollisuutta;
kasvitarhanhoitoa. Kauppa melkoinen. — V:n
rauhassa 3 p. syysk. 1783 Englanti tunnusti
Yhdysvaltojen itsenäisyyden; keväällä 1789
puhkesi V:ssa Ranskan suuri vallankumous (vrt.
Ranska, palsta 1481); v:n 1870 lopulla ja
seur. v:n alussa saksalaisten päämaja oli siellä;
18 p. tammik. 1871 Preussin kuningas Vilhelm I
huudettiin V:n linnassa Saksan keisariksi ja
helmikuussa sam. v. tehtiin V:ssa valmistava
rauha Saksan ja Ranskan viilillä. [Gille, »V. et
les deux Trianons" (1908) ; Bertrand, „V."
(1906).] J. G. G-ö.
Versecz [värsätsj (saks. \Verschctz), kaupunki
Kaakkois-Unkarissa. Temesin komitaatissa,
Trans-sylvanian alppien länsijuurella, Tonavasta
pohjoiseen, Teresian-kanavan erään haaran varrella
ja ratojen risteyksessä; 27,370 as. (1910,
kuntana), joista kansallisuudeltaan 13,556 saksalaista,
8,602 serbialaista ja 3,890 unkarilaista,
uskontunnustukseltaan 16,336 roomal.-katolista ja 9,544
kreik.-itämaista. — Roomal.-katolinen ja
kreik.-itämainen kirkko, rnuseo, reaalikoulu, 2
tyttökoulua; vanha, raunioitunut linna.
Kreik.-itämaisen piispan istuin, Ilonved-muistopatsas.
Tuotteistaan kuuluisia konjakkitehtaita, useita
höyrymyllyjä. asfalttitehdas, olutpanimo. Kauppa vii
kasta. Ympäristössä silkin- ja viiniköynnöksen
vil jelystä. Kaupungista kaakkoon, Varadian luona,
roomalaisen linnoituksen raunioita. — V:ssä
voittivat unkarilaiset 11 p. heinäk. 1848 serbialaiset;
19 p. tammik. seur. v. itävaltalaiset valloittivat
sen. J. G. G-ö.
Verseghy, Ferenc [vcirscigi färunts] (1757-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
