Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vertatur ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1019
Vesalius—Weser
1020
Kuollausuuta vastaan kärsineen tappion. Täältii
paluumatkalla ollen hän Torniossa sai surmansa
eräältä Aliina nimiseltä sotavangilta. K. G.
Vesalius /-«’-/> Andreas (1514-64).
Briis-selissä syntynyt anatomi, oli professorina
Pado-vassa, Pisassa, Bolognassa, Baselissa .ja vihdoin
Madridissa. V :ta pidetään uranuurtajana
anatomian alalla. Hänen pääteoksensa ,.De humani
corporis fabrica" on säilyttänyt maineensa liipi
vuosisatojen. V. tuomittiin aikoinaan noitana
kuolemaan, mutta rangaistus muutettiin
katu-musretkeksi Jerusalemiin, mistä palatessa V. sai
haaksirikossa surmansa. — V:n kootut teokset
julkaisivat Boerhaave ja Albinus (2 os., 1725).
.1/. O-li.
Vesametsätalous (ruots. lägskogsbruk, saks.
Niederwaldwirtschaft, Ausscldngbetricb), metsän
kasvattamis- ja hoitomuoto, joka edellyttää, että
metsä uudistuu kantojen ja juurien vesoittumisen
kautta, ja jonka mukaan metsän hakkaus
toimitetaan metsiin nuoremmalla iällä. Vastakohtana:
siemen metsä talo us (ks. t.). V :ta
sovellutetaan lehtipuumetsiköissä 1-40 vuotista
kiertoaikaa käyttämällä, osaksi polttopuiden, osaksi
paju- ja kotiteollisuudessa tarvittavan
raaka-aineen saantia varten, vrt. myös T a m m
i-kuorimets ä. O. Ltli.
Vesanka, suuri kylä Jyväskylän pitäjän
länsiosassa, Vesanka järven rannalla, 12 km
Jyväskylän kaupungista. Kylässä sijaitsee V :n rauta
tieasema (V 1.), Jyväskylän-Haapamäen
rataosalla, 12 km Jyväskylästä. 66 km Haapamäeltä:
etäisyys Helsingistä .’i67 km.
Vesanto (ennen myös S o n k a r i n s a a r i).
1. Kunta, Kuopion 1., Rautalammin kihlak..
Rautalammin-Vesannon nimismiesp.; kirkolle Iis
veden rautatieasemalta 50 km, Niinivedenpään
laivalaiturista 8 km. Pinta-ala 329..-, km-, josta
viljeltyä maata (1910) 4,843 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,710 ha). Manttaalimäärä ll,s«oi.
talonsavuja 103, torpansavuja 150 ja muita
savuja 198 (1907). 3,950 as. (1915) ; 785
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 682:11a
(1901). 384 hevosta. 2,039 nautaa (1914). —
Kansakouluja 8 (1917). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Karttulan kanssa. Haara
apteekki (Rautalammin apteekin alainen). — Teol
lisuuslaitoksia: Viitajärven saha ja mylly:
Vesannon höyrymei jeri ja -mylly. — 2. S e u r a
kunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Kuopion rovastik.; Rautalammin pohjoiskulmille
keis. käskykirj. 31 p:ltä maalisk. 1854
perustettu rukoushuonekunta (laajennettu 1858),
muodostettiin kappeliksi keis. käskykirj. 26 p:Itä
marrask. 1868, määrättiin erotettavaksi
Rauta-lammista omaksi khrakunnaksi sen. piiät. 25 p :Itä
tammik. 1895 (ensimäinen vakinainen khra
v:sta 1904). Kirkko puusta, rak. 1857.
L. Il-ncn.
Wesel /vczol], kaupunki Preussissa, Diissel
dorfin hallituspiirissä, Reinin ja purjeluluskel
poisen Lippen yhtymäkohdassa, rautateiden
risteyksessä; 24,441 as. (1910). Vilkas kauppa (vii
jaa, puutavaroita y. m.). Saippua-, rautalanka-,
sementti-, sokeri- y. m. tehtaita.
Huomattavimmat nähtävyydet: myöhäisgoot. tyyliin
rakennettu Willibrord-kirkko (vihitty 1181), goot.
kaupungintalo (1390-96) ja linna (v:lta 1417). Museo.
— W. oli ennen linnoitettu, mutta v:sta 1890
! alkaen ovat käytännössä vain sitadelli ja 4
ulko-linnaketta. — W. mainitaan jo 700-luvulla; sai
l 1241 k.mpunginoikeudet, liittyi Hansa-liittoon,
ollen keskiajalla mahtava kauppakaupunki.
Kuului 1806-14 Ranskalle. K-o H-n.
Veseiovski j /-o’-], Aleksandr N i k o 1 a j
e-vits (18^8-i’J06), ven. kirjallishistorioitsija.
Lopetettuaan lukunsa Moskovan yliopistossa
matkusti opintojaan jatkamaan ulkomaille.
Niinitet-I tiin Pietarin yliopiston professoriksi 1870 ja
akateemikoksi 1877. V. oli hienoälyinen,
suuri-siiuntainen ja harvinaisen tietorikas tutkija.
Alussa hän tutki renesanssi-ajan kirjallisia
ilmiöitä Italiassa ja muualla (teos „I1 paradiso
regli Alberti") palaten vielä myöhemminkin
samoihin kysymyksiin (esitykset Petrarcasta,
Boccacciosta ja Dantesta). Hänen tärkein
erikoisalansa oli kuitenkin kansankir jallisuuden ja
legendojen sekä folkloren historiallis-vertaileva
tutkimus. Ilän osoitti vakuuttavasti, kuinka
kir-allinen vaikutus kuvastuu suullisessa
traditsio-nissa. Yhtäläisyydet selitti hän lainoiksi. Eri
koisesti hän painosti Bysantin merkitystä idän
a lännen kansojen kulttuurin välittäjänä. Paitsi
legendoja (kuten legendat Salomosta,
ristinpuusta, neitsyt Maariasta y. m.) ja hengellista
kansanrunoutta, jolta alalta on tärkein
..Razyska-nija v oblasti russkich duhovnvh stihov", on
hiiu tutkinut ven. eeposta (»Etelävenäläiset
byli-nat") ja runouden teoriaa ja kehityshistoriaa.
Sitäpaitsi hän on jättänyt jälkeensä arvokkaita
tutkimuksia muinaisven. ja uusimmankin ven.
;ir allismulen alalla, kuten esim. tutkimuksen
Zukovskijsla. V. J. M-kka.
Wesenberg ks. R a k v e r e.
Wesenberg-Lund, Carl (s. 1868), tansk
luonnontutkija, nykyajan huomatuimpia
makeanveden hydrobiologeja. Kööpenhaminan yliopiston
dosentti ja hydrobiologisen laitoksen johtaja.
Yksi aikakauslehden »Internationale Revue fiir
die gesamte llydrobiologie" perustajia. Julkaissut
useampia suuria teoksia Tanskan makeanveden
planktonista ja vesihyönteisistä; huomatuin niistä
on »1 nsektlivet i ferske Vande" (1915). Ottanut
osaa tansk. Ingolf-retkikuntaan Pohjois-Atlantin
tutkimiseksi, tehnyt tutkimusmatkoja useissa
Euroopan maissa, m. m. kauemman aikaa
Skotlannissa. W:n julkaisut perustuvat harvinaisen
suuressa määrin omiin, ulkona luonnossa
tehtyihin havaintoihin. G. E.
Weser [vczor] (lat. Bisurgis, \Visurgis, msaks.
\Visera, \Visura), Saksan tärkeimpiä jokia, alkaa
kahdella lähdejoella. Fulda (ks. t.) ja VVerra
(ks. t.). jotka Mundenin kaupungin luona
Iles-senissä yhtyvät. W. virtaa leveässä laaksossa
mutkitellen pohjoista ja luoteista pääsuuntaa
Hessenin ia Westfalenin maakuntain läpi,
kunnes se Mindenin kaupungin kohdalla puhkaisee
\Vesergebirgen, laskeutuen Westfalenin portin
kautta Pohjois-Saksan tasangolle; jatkaa
matkaansa läpi Hannoverin maakunnan aluksi
pohjoiskoilliseen sekä, yhdyttyään Verdenin kohdalla
Alleriin. luoteista pääsuuntaa, seuraten tällöin
suurta jääkautista n. s. alkulaaksoa, virtaa läpi
Bremenin kaupungin, kääntyy pohjoista kohti ja
laskee Bremerhavenin alapuolella 12 km leveänä,
7 m svvänä Pohjanmereen, aukeaan
suppilolah-teen. Kokonaispituus 451 km (\Yerra
mukaanluettuna 720 km). Jokialue 47.960 km2. Kulku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
