Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesiallas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1025
Vesiallas—Vesialueenjako
1026
Haihdntusjäännös
180->sa
HehkutusjäännUs
Hehkutustappio
Permanganaatti-kulutus
Kalsiumi-ioneja Ca’
Magn^siumi-ioneja Mu"
Ffrro-(rauta-)ioneja Fe"
Kloori-ioneja Cl’
Nitraatti- (typpihappo )
ioneja M >3’
Sulfaani- (rikkihappo-)
ioneja -O4"
Bikarb"n«ntii-(’
iiii-happu-)ioiieja IICO»’
Vai», hiilihappoa CO»
Kokonaiskovuusaste
1. Kuopio, Kallavesi......................3l.j 15.4 18.7 34.4 2,2.; l,oo O.13 1.2 n. 0.5 I.72 !) k 2.» 0.56
2 Helsinki, Vantaan jokivettä . . . 105.8 72,o 33.» 6O.0 0.7 3,s 3m 4,s2 1.8 6.7 25.» 4.66 1.7»
3 „ , vesijohtovettä..............110o 90,2 204 l^.s 17.a 3.S4 O.um 4.«s 1,8 4’.0 32.2 2,w 3.28
4 Turku, vfsij.iötoveitä ............’.’0.4 102,2 I8.2 7.o 14,s 6.3 O.40 12,6 n. 3.5 43,7 27 5 li.a 3,6»
5. Hämeenlinna, vesijohtovettä..........170.4 132.4 38,o 2,4 31,5 6.3 0,i» 29,o ll.o j9,9 58,1 9.a 5,87
1. Kirkasta, heikosti värillistä, äärimäisen pehmeätä pintavettä. Hapan reaktsioni. Hieman orgaanisia aineta,
epä-orcanmsia miiänOn äst-H määrästä. 2 i-nmeaia.\ärillistä. hi mus- ja raudat pnoif in. p< 1 n < älä. Feil «Ml 11 pun nnHnoni.
3. Siimaa, \esijolinn> deksi puhdistettuna. Kiikasta, usein miten väritltntfc, pehmeätä. Reaktsoni neutraalini’» ia< heikosti
alkanlinen. 4. Pohjavettä (puhdistamatonta). Kirkasta, väriiUnin, heikosti raurtanpitoista, pehmeätä, hapan reaktsioni.
5 Pohjavettä Kukasi», viniiiniä, kmnhkoa. Iiii kali raudiirpiioista. uittopaikalla Si-häsii hapanta, ilmakäs ttelyn jälkeen
heikosti «Ikaalista. — Ammoniakkia, t) | pibapokHtn tai likkjvei^ä ei mir-sM n uäjtieestä litioniatiavisti ole: »ibuminoidi-
amiuumakkia sitäsi sioin toisessa.
tystä vaan vain sen edustamalla energiapa.
Muita, tarkoituksia varten, esim. juomavedeksi,
tulee taas kysymykseen sekä sen laatu että
saatavissa oleva määrä, jotka eivät aina ole niinkään
helposti vhteensovitettavissa. Korkealle
kehitettyjen puhdistusmenetelmien vuoksi eivät
kulttuurikeskukset kuitenkaan nykyaikana ole niin
riippuvaisia edellisestä kuin ennen.
Höyrykoneissa käytetty v. ei saa
syövyttää. rautaa eikä muodostaa suuremmassa määrässä
n. s. kattilakiveä. Se ei siis ensiksikään saa
sisältää vapaita happoja, ei orgaanisiakaan, ei rasvoja
eikä natriumkloridia, joka edistää ruostumista.
Kattilakiveä taas muodostavat veteen liuenneet
kalsiumin ja magnesiumin bikaibonaatit, kipsi
(kalsiumsulfaatti) ja silikaatit. Bikarbonaatit
hajaantuvat kiehumalämmössä vapaaksi hiilihapoksi
ja kalsiumkarbonaatiksi tai emäksiseksi
magnesiumkarbonaatiksi. Viimeksimainitut, veteen
hyvin vaikeasti liukenevina, eroavat siitä ja
asettuvat kattilan pohjalle ja seinämille, samoin eroaa
v:n tilavuuden vähentyessä kipsi. Täten
muodostunut kerros aiheuttaa ensiksikin lämpöä huonosti
johtava:ia polttoaineen ylikulutuksen.
Halkeilles-saan se voi, päästäen v:u yhtäkkiä koskettamaan
hehkuvaksi tulistunutta kattilanpintaa, saada
aikaan räjähdyksen. Sitäpaitsi vioittuu kattila
helposti kovaa kiveä sen sisältä poishakattaessa.
Jos vain kovaa vettä on käytettävissä,
ehkäistään kattilakiven muodostumista tehokkaimmin
saostamalla siitä määrättyjen kemikalioiden
avulla kiveä muodostavat suolat jo ennen v:n
joutumista kattilaan. Tätä varten on analyysin
avulla otettava selville mitä kivenmuodostajia
v:ssä on ja missä määrin. Kemikalioina
käytetään asianhaarain mukaan sammutettua kalkkia,
lipeäkiveä tai soodaa. Saostuneet normaaliset
karbonaatit ja hydroksidit laskeutetaan vedestä
erilleen; kattilaan kertyneitten alkalisuolojen
poistamisesksi täytyy kattilan jäännösvesi usein
laskea pois. — Viimeaikoina on veden
pehmentämiseksi menestyksellä käytetty n. s. permutiittia,
joka absorbeeraa v:stä Ca-, Mg-, Fe- ja Mn-ionit.
Eri teollisuudenhaarat vaativat myös v:’tä
määrätty jä ominaisuuksia. Pesu- ja muut saippuaa
käyttävät laitokset voivat tietenkin kiiyttiiä vain
pehmeää vettä. Värjäämöt ja valkaisulaitokset
33 X. Paiuettu >4/s 19.
tarvitsevat täysin kirkasta, väritöntä, pehmeää
ja raudasta aivan vapaata vettä; se ei myöskään
saa olla lainkaan hapanta. Paperitehtaillekaan ei
rautaa sisältävä v. sovellu. Sokeritehtaissa
käytetty v. ei saa sisältää pal jon suoloja, varsinkaan
nitraatteja, kipsiä tai ruokasuolaa, ei myöskään
orgaanisia aineita. Käymislaitokset: panimot,
polttimot ja nahkatehtaat vaativat bakteeritonta
ja orgaanisista aineista vapaata vettä;
olutpanimoissa saa v. mieluimmin olla kohtalaisen kovaa.
— Tieteellisiä tarkoituksia varten käytetään
yksinomaan tislaamalla puhdistettua vettä (ks.
Tislaus). N. J. T.
Vesiallas, luonnollinen tai keinotekoinen
vesisäiliö, jossa vedenpinta on avonainen. Edellisiä
ovat järvet, lammet j. n. e., jälkimäisiä
vesilaitosten padotut alasjuoksevan veden
tasoitussäi-liöt, vesijohtojen painesäiliöt, suihkukaivoissa
veden kokoomisaltaat, sadeveden kokoomissäiliöt
etelämaissa j. n. e. E. J. K.
Vesialue ks. Jokialue.
Vesialueenjako. Maanomistus Suomessa on
saanut alkunsa kyläkunnan yhteisestä
asumattomien seutujen valtaamisesta. Vallattu alue oli
yhteinen ja ainoastaan sen viljellyt osat jaettiin
yksilöitten hallittaviksi, vieläpä useissa
tapauksissa määrävuosiksi, minkä jälkeen alueet
vaihtuivat. Viljelemättömät alat olivat usein
pitäjillekin yhteiset ja yleensä määriteltyjä
ympärys-rajoja vailla. Verollepanossa ja isossajaossa
määrättiin kylä- 1. jakokunnan ympärvsra.jat ja
erotettiin kullekin asukkaalle hänelle yksityisesti
kuuluvat tilukset. Iso ako koski kuitenkin tav.
ainoastaan ma itiluksia, ja vesialueet jätettiin
kokonaan ulkopuolelle jakotoimitusta. Olipa
nimenomaan säädettykin niin hyvin meillä viime
aikoihin asti voimassa olleessa
Maanmittausohje-säännössä 15 p:ltä toukok. 1848 kuin myöskin
vanhemmissa asetuksissa, ettei v:oa ollut
ehdottomasti yhdistettäni maatilusten jakoon, vaan
että vesistö oli, milloin asialliset eivät voineet
sen jaosta sopia, jätettävä jakamatta.
Kyläkunnan ympärysrajoja isossajaossa määrättäessä
merkittiin tosin jakokarttaan vesialoillekin
rajaviivat, mutta sillä ylipäänsä ei tarkoitettu
lopullista vesistön jakoa, vaan ainoastaan vesistössä
olevien saarien erottamista toiseen tai toiseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
