Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesiturbiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
106ö
Vesiturbiini
1066
sisältävä v e s i t y s s o 1 u k k o, epiteemi,
jonka kautta vesi puristuu ulos johtosolukossa
vallitsevan paineen vaikutuksesta. Toisissa
tapauksissa v:t ovat erityisesti muuttuneita
päällyskettosolu ja, esim. karvamuodostuksia, jotka
sijaitsevat siellä täällä lehdillä ja joista vesi
puristuu aktiivisesti, alkuliman toiminnan
kantta, pisaroina ulos. V:ien erittämiä
vesipisaroita näkee yleisesti esim. poimulehden lehdillä.
Tropiikkimetsissä v:ien toiminta voi yöllä olla
niin voimakasta, että niistä tihkuva vesi sateen
tavoin tippuu puista. Eräillä kasveilla (esim.
useilla Saxifraga- ja S£a<ice-lajeilla) syntyy
v:ien kohdalle valkeita kalkkirupia siitä
kalkki-karbonaatista, joka v-.ieu erittämän veden
haihduttua jää jäljelle. K. L.
Vesiturbiini on vesimoottori (ks. t.) jatkuvasti
kaarevine siipiueen, mitkä muodostavat solia
(kanaaleja), joissa vesi virtaa, ollen siis vesi aina
suhteellisessa liikkeessä siipiin
nähden (vrt. Vesiratas). Voima-akseliin on
kiinnitetty v:n n. s. juoksu pyörä; jotta
vesi kohtaisi tämän pyörän siipiä oikeassa
suunnassa, saa se, ennenkuin saapuu juoksupyörään,
yleensä virrata n. s. johtolaitteen läpi. Jos
vesi on johdettava samaan aikaan juoksupyörän
kaikkiin soliin, tulee johtolaitteen muodostaa
täydellinen rengas, n. s. johtopyör ä. Veden
kulkiessa juoksupyörän käyrissä solissa,
siirtyy sen liiketarmo suurimmaksi osaksi tähän
pyörään; v:.sta ulos virtaavan veden
absoluuttisen nopeuden tules olla mahdollisimman pieni;
tavallisesti sallitaan noin 5 % koko korkeutta
vastaavasta nopeudesta. Jos vesi vaikuttaa v:iin
ainoastaan elävällä voimallaan, sanotaan v:ia
aktsioni- 1. paineturbiiniksi;
sellaisessa melkein koko putous käytetään lisäämään
veden absoluuttista nopeutta johtokojeessa; v. on
asetettava juuri alivesipinnan yläpuolelle. Jos
veden vaikutus, paitsi elävään voimaan; vielä
perustuu poistojohdon imuvaikutukseen,
sanotaan v:ia reaktsioni- 1.
ylipainetur-b i i n i k s i. Sellainen turbiini voidaan asettaa
mille korkeudelle tahansa ylä- ja alivedenpinnan
väliin, ei kuitenkaan alivedeupinnasta noin 8 m
korkeammalle. Vielä puhutaan r a di a a 1 i-v :sta,
joiden vesi, kun ei oteta huomioon solien
käyristy st ä, virtaa säteensuuntaisesti, joko
ulkopuolelta sisään tai päinvastoin, sekä
aksiaali-v:sta, joissa vesi virtaa akselinsuuntaisesti,
Katsoen siihen, virtaako vesi samaan aikaan
juoksupyörän kaikissa solissa vai ainoastaan
muutamissa, on olemassa täysi- ja
Osittais-v:eja. Reaktsioni-v :t ovat aina tehtävät
täysi-v :eiksi.
Ne vaatimukset, jotka v:ien nykyään
mahdollisimman suuren vaikutusasteen ohella tulee
täyttää, ovat seuraavat:
1. Iso kierrosluku, jotta voimansiirtolaitteet
tulisivat keveiksi. 2. Mikäli mahdollista
vaakasuora akseli, jotta liike suorastaan voidaan siirtää
v.-akselista käyttöakseliin tai sähkögeneraattoriin,
tarvitsematta käyttää mitään
hammaspyöräväli-tystä. 3. Kierrosuopeuden tarkka ja
automaattisesti tapahtuva säätäminen, sekä 4. Helppo
käsiksi pääseminen v:n kaikkiin tärkeimpiin osiin.
Kaikki nämä vaatimukset voidaan yleensä
helposti täyttää reaktsioni-v :eja käytettäessä,
ainoastaan vaillinaisesti sitävastoin aktsioni-v :eja
käytettäessä. Reaktsioni-v :t ovat kin siitä
syystä-nykyään yleisimmin käytetyt v :t, ja niistä on
etenkin n. s. francis-turbiini, joka on
radiaali-v. ulkopuolisine vesi johtoineen, päässyt
yleisimpään, useissa paikoin melkeinpä
yksinomaiseen käytäntöön. Ainoastaan missä vesiputous on
hyvin korkea, ehkä noin 60 m:stä useihin
satoihin, käytetään aktsioni-osittais-v :eja, etupäässä
n. s. s c h w a m m k r u g- ja pelto n-pyöriä.
Tämä esitys siitä syystä rajoittukoon
franeis-tur-biinien selostamiseen.
Francis-v:n normaalisen sovituksen esittää
kuva 1. Tulovesi johdetaan aivan
tehdasrakennuksen seinään asti; vedessä näkyvät johtopyö
rän siivet J ja niiden sisäpuolella on
juoksu-pyörä; valurautaisesta putkipolvesta kulkee
tiivis-tysholkin kautta ulos turbiiniakseli -1
liilma-pyörineen II. Putkipolvesta jatkuu alaspäin
imu-torvi I. Kun imu vaikuttaa putkipolvessakin, ei
tiivistysholkista vuoda mitään vettä tehtaaseen,
vaan voidaan käynnin aikanakin tiivistystä
tarvittaessa vaihtaa: mitään vettä ei tule
rakennukseen sisään, vaan ainoastaan i’maa tunkee
ohimennen imutorven sisään. Jos vesimäärä on iso,
voisi yhden v:n halkaisija tulla hankalan isoksi,
ja sellaisessa tapauksessa käytetään joko useita
kuvan t muotoisia v :eja vierekkäin, tai voidaan
sovittaa useita johto- ja juoksupyöriä samalle
akselille. Sellaisen sovituksen, mikä on kahden
n. s. kaksois-v:n yhdistelmä, esittää kuva 2.
Turbiinien yläpuolella näkyvä laite on säätölaite,
joka toimii siten, että nopeuden kasvaessa
johto-pyörien siivet kierretään jonkunverran toisiinsa
päin siten, että solien poikkipinta pienenee ja
siis vähemmän vettä pääsee menemään väin. Kun
putous on aivan pieni, ei pystyakselia
kartio-hammaspyörineen voida välttää; sellainen sovitus
on esitettynä kuvassa 3. Kun putouskorkeus
kasvaa yli n. 15 m, ei enää voida käyttää avonaista,
tehdasrakennuksen seinään tulevaa tulosolaa,
vaan silloin käytetään suljettua sovitusta, n. s.
spiraalit u rbiini a. Sellainen sovitus ou
nähtävänä kuvassa 4; yhteisestä suljetusta
tulojohdosta T käy oma haarajohto 5 eri
spiraali-turbiiniin; jokaisella on oma, keskustasta
kulkeva putkipolvi imutorvineen I.
Francis-v:n akselin kierroslukua voidaan
määrättyä putousta varten suuresti vaihtaa
vaihtamalla sekä siipien taivutusmäärää että
juoksupyörän halkaisijaa verrattuna imutorven
halkaisijaan. Normaalisena muotona voidaan pitää kuvan
5 esittämää muotoa, jossa juoksupyörän
ulkohal-kaisija on suunniL’een yhtä iso kuin imutorven
halkaisija. Isoja putouksia varten, jolloin kuvan
5 mukaista muotoa käytettäessä akselin
kierrosluku tulisi liian isoksi, käytetään kuvan 6
esittämää muotoa, jossa juoksupyörän halkaisija on
runsaasti kaksi kertaa imutorven halkaisija.
Pieniä putouksia varten taasen, jolloin tahdotaan
akselin kierrosluku mahdollisimman isoksi,
tehdään kuvan 7 mukaan juoksupyörän
ulkohalkai-si ja paljo pienemmäksi kuin imutorven halkaisija.
Kun putous ou hyvin iso, ja vesimäärä pieni,
tulee täysi turbiinin kierrosluku liian iso, ja
silloin käytetään aktsioni-osittaisturbiineja.
Tämän-muotoisen sch\vammkrug-turbiinin esittää kuva 8.
Vesi pääsee v:iin tuloputkea T pitkin ja virtaa
sitten putken T alipäässä olevasta, säätäjän va
-kutukscn alaisesta aukosta juoksupyörän siipiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
