Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesityrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1069
Vesity rä—Vesitys
1070
vastaan. Kun juoksupyörän solien poikkipinta ei
saa aktsioni-v :ssa olla jättöpuolella pienempi kuin
tulopuolellakaan, vaan kuten kuvan 8
oikeanpuolisesta projektsionista käy ilmi, kohtisuoraa akselia
vastaan olevassa leikkauksessa sola on
jättöpuolella pal jo kapeampi kuin tulopuolella, niin täytyy
toisessa suunnassa solan leveyttä ottaa
vastaavassa määrässä isommaksi jättöpuolella
(vasemmanpuoleinen projektsioni).
V’:n säätölaite on, päinvastoin kuin esim.
liöyry-koneitten, välillisesti vaikuttava
servomoottorin (ks. t.) avulla. Ja nykyään on jo
tällainenkin säätölaite voitu rakentaa niin
tarkasti vaikuttavaksi, että v:n akselin
kierros-nopeutta voidaan säätää yhtä täsmälleen kuin
höyrykoneenkin, vaikkakin säätöelimen
asettaminen voi vaatia satojen kg:n voimaa.
On luonnollista, että sitä myöten kuin
teollisuuden voimantarve kasvaa, ja etenkin kun samalla
polttoaineitten saanti käy vaikeammaksi, v:ien
merkitys tulee käymään yhä tärkeämmäksi. Eten
kin meidän maassamme, missä vielä on runsaasti
vesivoimaa käyttämättä, on v:eilla varmaan
edessään suuri tulevaisuus. E. S-a.
Vesityrä ks. H y d r o e e 1 e.
Vesitys, maan kastelu, hyödyllisen veden tahi
veden mukana kulkevien kasviravintoaineiden
saattaminen veden avulla kasvien hyväksi siten,
että vettä keinotekoisesti johdetaan maahan.
1. Historia. V:tä ovat kaikkien aikojen
sivistyskansat käyttäneet hyväkseen. Vanhalla
ajalla oli jo Babyloniassa ja Assyriassa
(n. 4 Vs tuhatta v. e. Kr.) pitkälle kehittynyttä
v :tä maan tuotannon lisäämiseksi. Vettä
kohotettiin joko patoamalla taikka johdettiin
ylempänä olevista vesistöistä tahi nostettiin n. s.
kauhapyörillä tahi muilla kauhanostolaitteilla,
joita käytettiin ihmis- tahi eläinvoimalla tahi
vedellä. Vesi johdettiin viljelyksille
sulkupato-v:n tapaan. Tämäntapaiset v.-laitokset ovat
säilyneet Kiinassa melkein muuttumattomina
meidän aikoihimme saakka. Kuuluisimmat vanhan
ajan v.-laitokset olivat Egyptissä Niilin varrella,
jossa Niilin korkeat tulvat (n. 8-11 m yli
tavallisen vedenpinnan) levittivät paitsi vettä
myöskin hedelmällistä lietettä tulvien peittämille
aloille. Egyptin v.-laitoksista olivat
merkillisim-mät Josefin kanava ja M o i r i s-j ä r v i.
•Edellinen oli Niilin itäiselle rannalle rakennettu
420 km:n pituinen v.-kanava, joka pidätti ja
johti vettä 5 m korkeammalle Niilin alavettä.
Tämän kanavan avulla sai Niilin hedelmällisin
alanko vettä kuivana aikana. Jälkimäinen oli
taas mahtava keinotekoinen järvi, verrattava
nykyaikaisiin patojälviin laaksosalpoineen (ks. t.),
mutta suurempi, johon säästettiin vettä
viljelysmaiden kastelua varten kuivana aikana.
Moiris-järvi (ks. t.) oli ympäri mitaten 666 km ja
kokosi vettä «oin 700 miljaardia km3. Egyptiu
v.-laitosten rappeutuminen alkoi persialaisvallan
aikoina (n. 350 e. Kr.) ja ne ovat vasta
nykv-aikoina Englannin hallituksen toimesta saatettu
osittaisesti kuntoon. — Muissakin vanhan ajan
maissa, kuten Intiassa, Persiassa, Kiinassa j. n. e.
*ekä myöskin Kreikassa ja Italiassakin tavataan
v.-laitoksia. — Keskiajalta ovat kuuluisia
varsinkin maurien v.-laitokset Espanjassa (711-1492)
sekä teknillisen rakenteensa että
lakimääräyk-siensä puolesta. Maurien edelläkävijöinä katso-
taan tässä suhteessa olleen, paitsi roomalaisia,
niiden juutalaisten, jotka Jerusalemin hävityksen
jälkeen muuttivat Espanjaan. — Uudemman ajan
kehitys alkaa Englannista 17:nnellä ja 18:nnella
vuosis. Täältä levisivät v.-menettelytavat
Ranskaan, Saksaan, Italiaan j. n. e., samoin
Espanjaan, jossa maurien laitokset ovat taas saatetut
kuntoon, y. m.
Nykyaikana kaikki sivistysmaat pitävät v:tä
yhtenä tehokkaammista maanparannuskeinoista,
jonka avulla on mahdollista aikaansaada
suurempaa tuotantoa ja siten parempia elämisen
mahdollisuuksia lisääntyvälle väestölle. Vuosisatain
vaihteessa 1900 arvioitiin Euroopassa v:lle
järjestetyt viljelysalueet kymmeniksi ja sadoiksi
tuhansiksi ha:iksi. Yksin Pohjois-Ameriikan
v.-maat arvioitiin n. kolmeksi miljoonaksi ha:ksi.
V.-laitosten suurin merkitys on kuuman ja
lämpimän ilmaston maissa, mutta lauhkean ja
kostean ilmastonkin maissa on paljon v.-laitoksia
olemassa.
2. Menetelmä t. Nykyisin käytännössä
olevat v.-menetelmät jaetaan tavallisesti seuraavaan
neljään pääryhmään: padotus, vallitus,
salaojavesitys ja ruiskuvesitys.
Näistä ensinmainitut kaksi ovat olleet tunnettuja
ja käytännössä jo vanhempinakin aikoina,
jota-vastoin molemmat viimemainitut ovat nykyajan
kehityksen tuloksia. Padot uksessa
nostetaan vesi, kuten nimikin osoittaa, patoamalla.
Tämä v.-tapa tulee siis käytäntöön tasaisilla
mailla. — V a 1 u t u k s e s s a levitetään vesi
maan pinnalle valuttamalla, ja sellainen v.-tapa
edellyttää siis viettävää maata. Kun maan pinta
ei ole kyllin tasainen padotukselle eikä kyllin
viettävä vallitukselle, on tarpeen muodostaa
maanpinta keinotekoisesti riittävän kaltevaksi.
Silloin syntyy keinotekoisia v.-laitteita, joko
rinnelaitteita, tahi
selkämälait-teitä. — Salaojavesitys edellyttää
sopivan salaojaverkon olemassa oloa maassa. Vesi
johdetaan salaoja-v :ssä joko patoamalla sopivien
venttiilien avulla lähelle maanpintaa ja myöskin
maanpinnalle saakka taikka johtamalla vettä
maahan matalampia salaojia myöten, joista vesi
sitten imeytyy maan lävitse syvempänä oleviin
kuivatussalaojiin. — Ruisku-v:ssä annetaan
vettä viljelykselle ruiskuttamalla, jolloin vesi
saadaan maahan parhaiten sadetta muistuttavana
s. o. happirikkaana. Ruisku-v. on vasta
toistakymmentä vuotta ollut peltoviljelyksessä
käytännössä. •
Kuva 1.
Kuva 1 esittää padotus-v :tä vähäisine pate
laitteineen, kuva 2 luonnollista valutusta, kuva 3
keinotekoisen selkämälaitteen, kuva 4.
ruisku-v :tä pellolla saksalaiseen tapaan ja kuva 5
ruisku-v:tä puutarhassa ameriikkalaisen „the
skinner"-järjestelmän mukaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
