Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesivako ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1073
Vesivako
i—Wes1ey
1074
nessa ammatissa, koneiden asennon tutkimiseen,
maanmittarin punnituksiin j. n. e. U. S:n.
Vesivako, ura pintaveden johtoa varten
viljelysmaan pinnalta.
Vesivatsa ks. A s c i t e s.
Vesiviiva ks. V e s i 1 i n j a.
Vesivirtaus k*a s v e i s s a ks. Kasvit,
palsta 482.
Vesivoima, lakit., ks. Vesioikeus.
Vesivoimalaitos ks. Vesilaitos.
Vesivulkaanit (ks. Vul kaani), ilmoille
pulppuavien lähteensilmien tuomasta lietteestä
syntyneet kartiomaiset kasaumat, vrt.
Mura-v u 1 k a a n i. P. E.
Vesivuode, vuode, jonka patja on muodostettu
veden täyttämästä kumi- tai muusta
vettäpitä-västä kankaasta. V. on suuriarvoinen
pitkällisissä taudintiloissa, joissa potilaan tulee
yhtämittaa maata vuoteessa ja vaara on tarjolla,
että hän muuten saa makuuhaavoja niihin
ruumiinosiin, jotka pahimmin joutuvat alituiselle
painolle alttiiksi.
Vesiväri, väri, jota saadaan siten, että
väriaineet sekoitetaan veteen. Maalatessa käytetään
vettä myös värien laimennukseen. V:ejä on
eri-laatua riippuen käytetyn kiinnitysaineen
laadusta. Akvarelliväreissä on sinä tav. arapikumia
t. kasvilimaa, liimaväreissä eläinliimaa,
kaseiini-väreissä kaseiinia 1. juustoainetta, temperaväreissä
munanvalkuaista, vrt. Vesivärimaalaus.
8. 8.
Vesivärimaalaus, akvarellimaalaus
(it. acqua = vesi) käyttää värien sideaineena
veteen sekoitettua kumiliuosta. Vesivärejä on
kahta lajia: tavalliset läpikuultavat lasuurivärit
ja paksummat, peitevärit, gouaclie-värit (ks.
G o u a c h e-m a a 1 a u s). Sideaineen helppo
liu-kenevaisuus ja nopea kuivuminen tekee
akvarelli-värien käytön hyvin mukavaksi, ja siksi tämä
tekniikka onkin saavuttanut suurta suosiota
taiteilijain kesken luonnoksia tehdessä sekä myöskin
taiteenharrastajani, diletanttien töissä. Sen
varjopuolia on se, että kostealle väripinnalle ei käy
siveleminen toista väriä, että laajoja aloja on
vaikea saada väriltään täysin tasaisiksi ja
myöskin, että vesivärit ovat muita herkempiä ilman
ja valon kemiallisille vaikutuksille.
Akvarellitekniikkaa suositaan varsinkin Englannissa, mutta
useissa muissakin maissa on sangen eteviä
vesi-väritaiteili joita. Pohjoismaalaisista mainittakoon
m. m. ruotsalaiset Carl Larsson ja Anders Zorn,
meikäläisistä Werner Holmberg ja Eero Järnefelt.
F. h.
Weske, Mihkel (Mikael) (1843-90), vir.
kielentutkija, erosi 1806 Tarton lukion 3:nnelta
luokalta ja lähti Leipzigiin valmistuakseen
lähetyssaarnaajaksi, mutta suorittikin 1867
tutkinnon päästäkseen Leipzigin yliopistoon, jossa
kielitiedettä opiskeltuaan suoritti vertailevan
kielitieteen tohtorin tutkinnon 1872. W. palasi
1873 kotimaahansa, jossa seur. v. nimitettiin
Tarton yliopistoon viron kielen lehtoriksi.
Tehtyään 1885-87 opintomatkan Unkariin,
nimitettiin W. 1887 Kasaanin yliopistoon
suom.-ugrilaisten kielten opettajaksi. W:n julkaisuista ovat
tärkeimmät: „Untersuchungen zur vergleichenden
Grammatik des finnisclien Sprachstammes" (1873),
„Berieht iiber die Ergebnisse einer Reise durch
das Estenland im Sommer 1875" (Verhandl. d.
Gel. Estn. Gesellseh. VIII), „Kodawere keele^
murdest" (vuosijulkaisussa ,,Eesti kirjameeste
seltsi aastaraamat" 1879), ,,Eesti keele healte
opetus ja kirjutuse wiis" (,,Viron kielen
äänneoppi ja oikeinkirjoitus", 1879),
kansanrunous-kokoelma ,,Eesti rahwalaulud" I, II (1879, 1883),
tutkimus tseremissin kielen murteista:
,,Izsledo-vanija o naretsijah tseremisskago jazyka", I
(1889) ja lainasanatutkimus ,,Slavjano-finskija
kuljturnyja otnosenija po dannyni jazyka" (1890;
viimemainitut kaksi teosta ilmestyivät Kasaanin
kansatieteellisen seuran „Izvestija"
aikakauskirjan Vilissä ja VIII:ssa osassa). W. toimitti
1884-85 yleistajuista kuukauslehteä „Oma Maa",
johon ahkerasti kirjoitteli, ja teki itsensä
laulu-runoilijanakin tunnetuksi. Y. W.
Wesley [ue’sli t. ue’zli]. 1. J o h n W. (1703-91),
engl. pappi, metodismin perustaja, synt.
Epworthissä 17 p. kesäk.
1703 sikäläisen
kirkkoherran Samuel W:n ja
Su-sannah Annesley’n
poikana; tuli Oxfordin
yliopistoon 1720, maisteriksi
1726, papiksi 1728. Hänen
ympärilleen muodostui
1729 pieni toveripiiri,
jonka jäsenet tarkkojen
sääntöjen mukaan
harjoittivat hartautta,
kävivät ehtoollisella,
katsomassa sairaita, vankeja
ja köyhiä j. n. e.; heitä
pilkattiin ,,metodisteiksi".
Nännit hurskauden
harjoitukset eivät kuitenkaan
vapauttaneet W:iä sisällisestä levottomuudesta ja
orjallisuudesta. V. 1735 W. veljineen lähti
Arne-liikkaan siirtolaispapiksi; vaarallisella
merimatkalla oli heillä tovereillaan 26 herrnhutilaista,
joiden yksinkertainen uskonrohkeus ja
sielunrauha tekivät häneen syvän vaikutuksen.
Ame-riikassa olo tuotti pelkkiä pettymyksiä, ja 1738
W. palasi Lontooseen. Siellä hän taas joutui
herrnhutilaisten pariin, jotka ahkerasti
saarnasivat tunteelliseen tapaansa Vapahtajan verestä,
haa voista ja lunastuksesta. Toukok. 24 p. 1738
klo 8 3U illalla W. heidän kokouksessaan,
kuullessaan luettavan Lutherin esipuhetta
Roomalaiskirjeeseen, tunsi saaneensa syntiensä
anteeksiannon ja sisällisen rauhan, ja siitä hetkestä hän
luki kään hymyksensä. Matka Saksaan kesällä
1738 Zinzindorfin luo syvensi lierruhutilaisia
vaikutuksia, mutta sai hänet myös huomaamaan
heidän heikkoja puoliaan, joten hän heiliinkin
nähden itsenäistyi ja 1740 heistä erosi. V. 1739
W. ryhtyi vaikuttamaan herätyssaarnaajana
kautta koko Englannin; siitä saakka on hänen
elämäntyönsä sama kuin metodismin (ks. t.)
historia. — W. oli syvällinen ja raitishenkinen
luonne; hänen saarnansa olivat kansantajuisia,
sisällykseltään evankelisia, armon julistusta,
mutta samalla selväaatteisia, vakavia ja
omaantuntoon vetoavia; hurskaita korulauseita ja
hempeätunteisuutta hän vihasi. Yli 50 vuotta,
aina 88 v:n ikään, hän oli alati matkoilla,
kulkien keskimäärin 7,200 km v :ssa, aina 69
ikävuoteensa saakka ratsain, sitten vaunuissa. Usein
hän saarnasi 4:kin kertaa samana päivänä.
John Wesley.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
